Mikä on laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä?

29.09.2021 08:04

Suomessa on voimassa ns. rahanpesulaki, jonka taustalla on EU-sääntelyä. Lain tavoitteena on ehkäistä rikollisin keinoin hankitun rahan käyttöä ja sen alkuperän häivyttämistä eli rahanpesua sekä terrorismin rahoittamista. Lisäksi lain on tarkoitus edistää epäilyttävien toimien paljastamista sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (28.6.2017/444) eli niin sanottu uusi rahanpesulaki astui voimaan heinäkuussa 2017 EU:n neljännen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanon myötä. Lakiin on tehty sen jälkeen jo joitakin täsmennyksiä ja soveltamisalaa laajennettu. Laki korvasi vanhan vuodesta 2008 voimassa olleen rahanpesulain ja toi mukanaan uusia velvoitteita perinteisen finanssialan toimijoiden lisäksi myös esimerkiksi kirjanpitäjille, tilintarkastajille, vakuutusedustajille, kiinteistönvälitysliikkeille sekä yrityskonsultointia ja oikeudellisia palveluita tarjoaville yrityksille.

Velvoitteet koskevat myös sellaisia tavaroiden myyjiä ja välittäjiä, jotka ottavat yhtenä tai toisiinsa liittyvinä suorituksina vastaan vähintään 10 000 euron edestä käteismaksuja. Lainmuutoksen tarkoituksena on ollut ohjata edellä tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia aiempaa selvemmin tunnistamaan ja arvioimaan omaa toimintatapaansa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Jotkin toimialat ovat selvästi alttiimpia rahanpesurikosten toteuttamiselle kuin toiset.

Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen on laadittava riskiarvio omaan toimintaansa liittyvistä riskeistä sekä tunnistettava asiakkaat ja selvittää näiden liiketoimintaa sekä omistusta koskevia tietoja.

Tunnista ja tunne asiakkaat

Keskeisin rahanpesulain velvoite on asiakkaiden tunnistaminen ja tunteminen. Laki velvoittaa ilmoitusvelvollisen tunnistamaan asiakkaan asiakassuhdetta perustettaessa sekä tuntemaan asiakkaan koko asiakassuhteen keston ajan siten, että voidaan havaita asiakkaan toiminnassa mahdollisesti tapahtuvat poikkeukselliset liiketoimet.

Tarvittaessa liiketoimeen liittyvien varojen alkuperä on myös selvitettävä. Asiakkaan tuntemistiedot on säilytettävä luotettavalla tavalla viiden vuoden ajan asiakassuhteen päättymisestä. Asiakassuhdetta ei saa perustaa, liiketointa suorittaa tai liikesuhdetta ylläpitää, jos ei pystytä toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi rahanpesulaissa säädettyjä toimia.

Ilmoitusvelvollisten tulee yllä kuvattuja menettelyjä noudattaen omalla toiminnallaan pyrkiä ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä ilmoittaa jokaisesta epäilyttävästä liiketoimesta Keskusrikospoliisin ylläpitämälle rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitus on tehtävä riippumatta siitä, onko asiakassuhde perustettu tai siitä kieltäydytty, tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai siitä kieltäydytty.

Lisäksi jos ilmoitusvelvollinen havaitsee asiakkaissaan jäädytyspäätös- tai pakotelistalla olevan henkilön tai yhteisön, on havainnosta ilmoitettava viipymättä Helsingin ulosottovirastolle ja pidättäydyttävä kaikista kyseisen henkilön tai yhteisön varoihin kohdistuvista toimista.

Riskien hallintaan tulee olla selkeät toimintaohjeet ja menettelytavat

Ilmoitusvelvollisella on lisäksi oltava riittävät omat sisäiset toimintaohjeet ja menettelytavat tunnistettujen riskien tehokkaan hallinnan sekä vähentämisen varmistamiseksi. Käytännössä ilmoitusvelvollisen on huolehdittava, että sen työntekijät saavat koulutuksen rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen varmistamiseksi.

Samaten ilmoitusvelvollisella tulee olla sisäinen, riippumaton ilmiantojärjestelmä, jonka kautta voi ilmoittaa rahanpesulain määräysten rikkomisesta. Ilmoitusvelvollisen tulee myös nimetä henkilö, joka vastaa rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen sisäisestä valvonnasta, jos se on perusteltua ilmoitusvelvollisen koko ja luonne huomioon ottaen.

Lain noudattamista myös valvotaan. Valvovia viranomaisia ja tahoja ovat Finanssivalvonta, Patentti- ja rekisterihallitus, aluehallintovirasto sekä Suomen Asianajajaliitto. Valvontaviranomainen voi määrätä rikemaksun, julkisen varoituksen tai seuraamusmaksun, jos ilmoitusvelvollinen on laiminlyönyt rahanpesulain velvoitteita.

Ilmoitusvelvollinen voi myös omalla toiminnallaan syyllistyä tuottamukselliseen rahanpesuun esimerkiksi silloin, jos avustaa tai neuvoo asiakasta sijoitustoiminnassa, peiteyhtiöiden perustamisessa tai varojen siirrossa, vaikka sillä olisi aihetta epäillä asiakkaan liiketoimien ja varojen alkuperän lainmukaisuutta.

Tämä on ensimmäinen osa DOKSin ja Alma Talentin yhteistyössä tuottamasta rahanpesulakiin liittyvästä blogisarjasta. Seuraavaksi on vuorossa KYC ja AML termit tutuiksi -aiheinen blogi.

DOKS® on fiksu ratkaisu rahanpesulain velvoitteiden ammattimaiseen hoitoon ja asiakassuhteen vastuulliseen perustamiseen. Lue lisää täältä.

Kirjoittaja Maria Muurinen

Aiheeseen liittyvää