Apu­lai­soi­keus­kans­le­rin sijainen: Tuomarin ja syyttäjän menettely asiassa, jossa vastaaja tuomittiin osin kahdesti samoista teoista

Asiassa oli kyse kokonaisuudesta, jossa vastaajaan oli käräjäoikeudessa kohdistunut kaikkiaan seitsemän erillistä haastehakemusta, jotka olivat sisältäneet yhteensä yli 80 syytekohtaa. Haastehakemukset oli käräjäoikeudessa yhdistetty käsiteltäväksi samanaikaisesti. Käräjäoikeus oli lukenut vastaajan syyksi yhteensä 92 syytekohtaa ja tuominnut hänet ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus poisti tuomiovirheen vuoksi valituksenalaisesta käräjäoikeuden tuomiosta kaikkiaan 11 syytekohtaa, koska ne oli luettu käräjäoikeudessa vastaajan syyksi kahteen kertaan. Käräjäoikeudessa asiaa käsitellyt käräjätuomari myönsi selvityksessään olleensa asiassa huolimaton ja menetelleensä virheellisesti.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että käräjätuomarin virheellinen menettely kohdistui tuomarin tehtävien ydinalueelle eli lainkäyttöratkaisun tekemiseen. Käräjätuomarin perustehtäviin oikeuden puheenjohtajana kuuluu varmistua siitä, että vastaajaa ei tuomita kahdesti samasta teosta. Vastaajan tuomitseminen useassa syytekohdassa samasta teosta kahdesti on omiaan olennaisesti heikentämään luottamusta lainkäyttötoiminnan asianmukaisuuteen ja vaarantamaan merkittävästi vastaajan oikeusturvaa. Apulaisoikeuskanslerin sijainen piti käräjätuomarin virheellistä menettelyä vakavana.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen yhtyi apulaisvaltakunnansyyttäjän asiassa antamaan lausuntoon, jonka mukaan syyttäjällä on ottaen huomioon säännöksistä ja syyttäjätoimintaa koskevista ohjeista ilmenevä syyttäjän vastuu rikosprosessissa yleisen edun toteutumisen valvojana velvollisuus tutustua ajamansa jutun tuomioon kokonaisuudessaan ja varmistaa, ettei vastaajaa ole esimerkiksi tuomittu kahteen kertaan samasta teosta. Virheen havaittuaan syyttäjällä on oikeus ja velvollisuus hakea muutosta vastaajan eduksi. Tapauksessa syyttäjällä oli ollut mahdollisuus havaita virhe, vaikka vastaajalle tuomittu rangaistus oli ollut syyttäjän seuraamuskannanotossaan esittämää lievempi ja vaikka virhe ei ollut suoraan nähtävissä tuomion perusteluista. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi kuitenkin, että virheellinen tuomitseminen oli tapahtunut käräjätuomarin toimesta ja tämä vastaa antamansa tuomion lainmukaisuudesta. Aluesyyttäjän menettely oli siten tapauksessa merkittävästi vähemmän moitittavaa kuin käräjätuomarin.

Käräjäoikeuden laamanni arvosteli asiassa antamassaan lausunnossa käräjäoikeuden käytössä olevaa tietojärjestelmää kankeaksi ja totesi, että tietojärjestelmien tulisi olla helppokäyttöisiä ja tuomioistuinten toimintaa tukevia. Apulaisoikeuskanslerin sijainen lähetti päätöksensä tiedoksi Tuomioistuinvirastolle, jotta laamannin lausunnossaan esiin tuoma mahdollisesti voidaan ottaa huomioon käräjäoikeuksien tietojärjestelmiä uudistettaessa ja kehitettäessä.

Lähde: oikeuskanslerinviraston tiedote.