Anu Sajavaara
Kuva: Julius Konttinen

Maa­il­man­pa­ran­ta­ja uusien haasteiden edessä

21.09.2022 07:50

Anu Sajavaara on nimitetty uudeksi valtakunnansovittelijaksi. Hän aloitti neljä vuotta kestävässä virassaan 6. elokuuta.

Miksi tähän tehtävään?

Olen toiminut pitkään työnantajan leirissä. Takana on melkein yhdeksän vuotta Paltassa neuvottelutehtävissä ja neuvottelujohtajana. Kaipasin vaihtelua ja uuden perspektiivin itselleni tutun työmarkkinakentän toimintaan, ja minulla oli vahva tunne siitä, että nyt oli seuraavan urasiirron aika. Mielenkiintoinen ja erittäin vaativa paikka työmarkkinajärjestelmän ytimessä kiehtoi, joten huolellisen pohdinnan jälkeen päädyin hakemaan valtakunnansovittelijaksi.

Työurani alkoi Ulkoministeriössä. Menin valmistumiseni jälkeen 1990 oikeudelliselle osastolle käsittelemään erilaisia kansainvälisiä sopimuksia ja niiden voimaansaattamisia. Muutaman vuoden jälkeen siirryin kansainvälisiin EU-tehtäviin ja 90-luvun lopussa aloitin työnantajapuolella. Olen siis saanut katsoa neuvottelujärjestelmää monesta suunnasta: kansallisella tasolla, liittotasolla, keskusjärjestötasolla sekä lisäksi kansainvälisellä tasolla EU:ssa ja ILO:ssa.

Minussa on aina ollut maailmanparantajan vikaa. Vahvuuteni on varmasti uteliaisuus yhteiskunnallisia ilmiöitä kohtaan ja kiinnostus kansainvälisistä asioista. Yritän aina sijoittaa työni suurempaan kontekstiin, ja olen valmis muuttamaan omia mielipiteitäni, jos uusi tieto sitä tukee. Luonteeltani olen sosiaalinen ja ekstrovertti, joten nautin työskentelystä eri ihmisten kanssa. Minussa on myös generalistin vikaa, missä on huonokin puoli: aika ei riitä kaikkeen kiinnostavaan.

Miten työsi muuttuu, ja millaisia odotuksia sinulla on?

Suomalainen sopimisen ja työmarkkinajärjestelmän malli on vahvassa murroksessa. Ikävä kyllä vastakkainasettelu ja epäluuloisuus ovat lisääntyneet puolin ja toisin. Meidän pitäisi pystyä paremmin yhdessä analysoimaan sitä, mihin olemme menossa ja mitä oikein tapahtuu. Ilman yhteistoimintaa on vaikea tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan.

Muutokset vaikuttavat työelämään, joten sen takia vaaditaan parempaa ennakoimista. Siksi olen pyrkinyt pitämään esillä tulevaisuusvuoropuhelun tärkeyttä eri yhteyksissä. Haluan ottaa roolia laajemman keskustelun herättäjänä: asioiden näkeminen vain omasta työmarkkinasiilosta ja poterosta ei ole kestävä tapa. Päinvastoin se luo usein tunteen pysähtyneisyyden tilasta. Yritysten ja organisaatioiden toiminta muuttuu nykyään niin nopeasti, etteivät vanhat työehtosopimukset edes tunnista kaikkia yksittäisiä tilanteita. Olemme Suomessa usein vähän jälkijunassa ja reagoimme vasta, kun maito on jo kaatunut.

Useimmilla aloilla neuvotellaan nyt vuoden 2023 palkankorotuksista. Tasapainottelu kilpailukyvyn ja ostovoiman kanssa ei ole helppoa nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä, mitä Euroopassa tai koko maailmassa tulee tapahtumaan. Liittoja on siis tulossa asiakkaiksi Bulevardille. Sovittelijan tehtävä on rakentaa kokonaisuus ja etsiä kompromissia osapuolten omien ehdotusten ja tarjousten perusteella – mieluiten ennakoivasti ennen tilanteen eskaloitumista.

Uran kolme tärkeintä vuotta

1994 Lähdin Brysseliin kääntämään Suomen liittymissopimusta EU:hun. Sain seurata prosessia alusta asti ja käänsin tekstejä jo opiskeluaikana. Olin Brysselissä puoli vuotta, ja heti perään 1995 aloitin kolmen vuoden jakson EU:n tuomioistuimessa juristilingvistinä.

2005 Siirryin Elinkeinoelämän keskusliittoon. Vuodet EK:ssa olivat monella tapaa lähimpänä sitä, mitä olin urallani ajatellut tehdä eli keskittyä kansainvälisiin työmarkkina-asioihin. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja pääsin laajentamaan kuvaa työelämäkysymyksistä ja vaikuttamaan muun muassa Business Europen tasa-arvotyöryhmässä. Olin myös Suomen työnantajapuolen päädelegaatti ILO:ssa. Suomella on suuri painoarvo näissä asioissa maailmalla, mutta olemme usein aivan liian vaatimattomia.

2022 Nämä muutamat viikot ovat näyttäneet selvästi, että työelämän puolestapuhujia ja vahvempaa dialogia tarvitaan. Olen saanut käydä äärimmäisen hyviä keskusteluja jo nyt. Ja vaikka sainkin syliini yhden vaikeimmista kiistoista heti uuden tehtäväni alkumetreillä, tunteeni on vahvasti positiivisen puolella.

Henkkarit

Syntymävuosi: 1964
Perhe: aviomies ja kaksi aikuista lasta
Tutkinnot ja arvonimet: OTK, erillisarvosana laudatur (englantilainen filologia)
Lempioikeudenala: työoikeus ja kansainvälinen oikeus
Guru: Seneca
Jos ei olisi juristi, olisi: ulkomaankirjeenvaihtaja
Motto: Concordia res parvae crescunt (vapaasti suomennettuna: sovussa pienetkin asiat kasvavat
isoiksi)

Suosittelen
Kirja: Aki Ollikainen: Nälkävuosi (2012), J.M. Singe: Aran Islands (1907)
Bändi: Louis Armstrong, Otis Redding, Carlos Gardel, Antonio Machin
Laji: metsässä samoilu
Kuvataiteilija: vanhat flaamilaiset mestarit (erityisesti Vermeer), tanskalaisen Hammershöin
hiljaiset interiöörit, ja kotimaisista Rafael Wardi

Tilaa uutiskirje

Juristikirje

Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!

Kirjoittaja Juha Riihimäki

Juristikirje

Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!

Aiheeseen liittyvää