Oikeudenhoidon selonteko ilahduttaa

KKO:n presidentin Tatu Leppäsen mielestä tärkein asia oikeudenhoidon selonteossa on se, että se on tehty.
– Valtioneuvostossa on oikeusministeriön johdolla todettu nykytila, sen hyvät puolet ja ongelmat. Asia on nostettu korkean tason agendalle, siis otettu vakavasti. Näyttää myös siltä, että toimeen ollaan tarttumassa tilanteen parantamiseksi.

Suomi on edelleen hyvä oikeusvaltio, mutta oikeudenkäyntien käsittelyajoissa on paljon parantamisen varaa. Oikeudenhoidon perusrahoitus on tällä hetkellä riittämätön, sillä koko oikeuslaitos tarvitsee 1200 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä.
– Selonteon mukaan tarvitaan noin 90 miljoonan euron vuosittaista, pysyvää lisärahoitusta. Tällä hetkellä koko oikeusministeriön hallinnonalan rahoitus on miljardin vuosiluokkaa. Tuo 90 miljoonan kakku jaettaisiin koko oikeudenhoidon kesken, sisältäen myös vankilat. Tulisipa siitä osa tuomioistuimillekin.

Leppänen nostaa tärkeäksi kohdaksi myös oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisen. Nyt kulut muodostuvat monissa riita-asioiden oikeusprosesseissa niin korkeiksi, että ne nostavat kynnystä mennä käräjille.
– Aivan tavallisten riitajuttujen osuus on vähentynyt tuomioistuimissa selvästi kulujen ja prosessin keston pelon vuoksi. Erään eurooppalaisen tutkimuksen mukaan Suomessa nostetaan riitajuttuja selvästi vähemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Hän muistuttaa myös perustuslain muutostarpeista tuomioistuimien ja muiden oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuuden vahvistamiseksi.
– Vaikka ongelmia ei nykyisin olekaan, pitäisi perustuslain toimivuutta tarkastella myrskyisempien aikojen varalta.

Myös Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju iloitsee siitä, että oikeudenhoidon selonteko on vihdoin tehty ensimmäistä kertaa.
– Meillä ajatellaan yleisesti, että oikeudenhoito on yhteiskunnan laitamilla oleva puolivälttämätön toiminta, eikä siihen tarvitse erityisesti panostaa. Nyt on herätty siihen, että näin ei ole, vaan rahoitusvaje on pitkäaikainen.

Hän muistuttaa siitä, että selonteko koskee vain valtiontalouden budjetin piirissä olevia asioita, eikä siis asianajajien ja kunnan määräämien avustajien aseman turvaamista ja kehittämistä.

– Tärkeintä on kuitenkin saada perusrahoitus kuntoon, koska oikeudenhoidon resurssipula on todellinen. Tämä koskee koko prosessin ketjua: jos poliisit saavat lisämäärärahojen turvin uusia käsipareja tekemään tutkintaa, tulee tulppa vastaan viimeistään syyttäjänlaitoksessa tai tuomioistuimessa, joissa asioita on jonoksi asti.

Toiseksi pikaista korjaamista vaativaksi asiaksi Räihä-Mäntyharju nostaa sekä oikeusapupalkkioiden tason että oikeusavun tulorajat. Erityisesti viimeksi mainitut ovat jääneet pahasti jälkeen nykyisestä tulotasosta.
– Oikeudenkäynnit ovat kalliita, joten pieni- ja keskituloisilla ei ole varaa viedä asioita tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Hän muistuttaa, ettei oikeusapupalkkioihin ole tehty korotuksia vuoden 2014 jälkeen. Tämä on johtanut siihen, etteivät monet kokeneet asianajajat ota yksityishenkilöiden oikeusapujuttuja vastaan.
– Se asettaa kynnyksen esimerkiksi riita-asioiden viemiseksi oikeuteen, koska yksityishenkilöt eivät saa asiantuntevaa apua.

Räihä-Mäntyharjun mukaan tästä on seurauksena oikeudensaatavuuden menetystä erityisesti pienillä paikkakunnilla.
– Kun asianajajat eläköityvät, ei tilalle saada nuoria asianajajia, koska he eivät lähde hoitamaan juttuja oikeusapupalkkioilla. Sitä myöten pieniltä paikkakunnilta katoavat asianajotoimistot, koska nuoria ei saada palkattua niihin.

Kolmanneksi asiaksi puheenjohtaja mainitsee oikeudenhoidon työtapojen uudistamisen. Asianajajaliitto on ehdottanut työtapareformia, jonka avulla voitaisiin vaikuttaa oikeusprosessin sujuvuuteen. Se sisältää 10 eri kohtaa, joiden avulla oikeudenhoidon toimijat voivat itse vaikuttaa siihen, että oikeusjutut saataisiin käsiteltyä joustavammin, nopeammin ja halvemmalla.
– Kun oikeusprosessit ovat pitkiä, joudutaan tuomioistuimissa palaamaan yhä uudelleen samojen asioiden äärelle ja se tuottaa moninkertaista työtä. Jos prosessit saadaan lyhyemmiksi, säästetään myös valtion kustannuksia, eli viime kädessä meidän veronmaksajien kuluja.

Muutokseen tarvitaan kuitenkin kaikkia oikeudenhoidon parissa työskenteleviä henkilöitä, joiden kanssa onkin tarkoitus istuutua saman pöydän ääreen miettimään työtapojen uudistusta.

Lue lisää: Suomen ensimmäinen oikeudenhoidon selonteko julkaistiin 17.11.2022