Julia Ahlfors
Vastaväittäjä, oikeusneuvos Juha Häyhä, Julia Ahlfors ja kustos, professori Olli Norros. Kuva: Roy Ahlfors

Tutkimuksessa on tärkeä yhdistää käytäntöä ja teoriaa – irtisanomista koskevan tutkimuksen merkitys korostuu talouden taantumassa ja kaupan poik­keus­ti­lan­teis­sa

14.12.2022 11:35

Julia Ahlfors väitteli Helsingin yliopistossa 26.11.2022. Kaupallisten sopimusten irtisanominen -tutkimuksen vastaväittäjänä toimi dosentti, oikeusneuvos Juha Häyhä.

Mitä väitöskirjasi käsittelee?

Väitöskirjani on ensimmäinen suomalainen kaupallisten sopimusten irtisanomista laajasti käsittelevä oikeustieteellinen tutkimus. Tutkin väitöskirjassani yritysten välisten sopimusten irtisanomisoikeuden sisältöä ja rajoituksia. Sopimuksen irtisanominen on toistaiseksi voimassa olevien kestosopimusten normaali päättämistapa. Vastaan tutkimuksessani siihen, minkä sisältöisten oikeusnormien mukaan kaupallisten kestosopimusten irtisanomista arvioidaan.

Perehdyn tutkimuksessani siihen, millaiset sopimukset ovat irtisanottavissa, miten irtisanomisoikeutta voidaan sopimuksella rajoittaa, millaisia oikeusvaikutuksia irtisanomisella on sekä millaiset tekijät vaikuttavat irtisanomisajan määritykseen. Käsittelen myös voimassaoloehtojen tulkinta- ja kohtuusongelmia sekä irtisanomiseen liittyviä toimintavelvollisuuksia.

Kaupallisten kestosopimusten voimassaolon määrittämiseen ja sopimusperusteiseen hallintaan liittyy merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä. Irtisanomisvapaus ja sitä koskevat rajoitteet vaikuttavat myös merkittävästi osapuolten kaupallisiin toimintaedellytyksiin. Toiminnallinen sopimusriippuvuus irtisanottavasta sopimussuhteesta sekä sopimussuhteeseen sitoutetut ja sen aikana syntyneet varallisuusarvot erityisesti korostavat oikeudellisen suojan tarvetta kaupallisten sopimusten irtisanomistilanteissa. Päädyn väitöskirjassani siihen, ettei irtisanomisoikeuden käyttämiselle tulisi silti asettaa erityisen korkeita oikeudellisia esteitä tai rajoituksia.

Esitän tutkimuksessani, että irtisanomisoikeuden sopimusperusteinen voimakaskin rajoittaminen ja irtisanomisen edellytysten määrittäminen tulee lähtökohtaisesti sallia. Kaupallisten sopimusten irtisanomista koskeva oikeustila tulee pyrkiä muotoilemaan sellaiseksi, että riittävä sopimuksiin liittyvä investointien suoja toteutuu mutta toisaalta samalla säilytetään riittävä vapaus erilaisiin liiketoiminnan muutoksiin, kuten sopimusten uudelleenkilpailuttamiseen.

Mitä taustaa vasten lähdit väittelemään?

Tutkimuksen tekeminen ja jatko-opinnot alkoivat kiinnostaa jo gradua kirjoittaessa. Osallistuin vuonna 2014 Helsingin oikeustieteellisessä tiedekunnassa professori emeritus Heikki Halilan luotsaamaan Liike-elämän sopimukset -nimiseen graduprojektiin, jossa heräsi kiinnostukseni kaupallisia sopimuksia kohtaan. Ajatukseni ei ollut ryhtyä tekemään väitöskirjaa heti valmistumisen jälkeen, mutta toisin kävi, kun Helsingin yliopiston tohtorikouluun aukesi sopivasti muutamia paikkoja valmistumiseni korvilla.

Aihetta kaupallisten sopimusten irtisanomisesta ehdotti Mika Hemmo, toinen työnohjaajistani. Tartuin tähän teemaan innolla, koska kyseessä oli käytännönläheinen ja vähän tutkittu aihe. Yritysten välisiä oikeussuhteita koskeva tutkimus kiinnosti siksikin, että olen toiselta koulutukseltani kauppatieteiden maisteri. Irtisanomista koskevien oikeusnormien tutkiminen oli palkitsevaa myös sen takia, ettei kaupallisten sopimusten irtisanomistilanteita ole juurikaan säännelty laissa, ja myös aihetta koskeva kotimainen oikeuskäytäntö on vähäistä. Väitöskirjani aiheen tärkeys korostui koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia entisestään. Etenkin talouden taantumassa ja kaupan poikkeustilanteissa markkinatoimijoilla on erityinen tarve tarkastella sopimussuhteidensa irtisanottavuutta.

Tein väitöskirjatutkimukseni ohella juristin töitä osa-aikaisesti ensin Suomen Yrittäjillä ja sen jälkeen Legal Counselina KPMG:llä, jossa nykyään vedän sopimusoikeuspraktiikkaamme. Pidän itse hyvin tärkeänä, että tutkimuksessa yhdistyvät käytäntö ja teoria. Olen saanut käytännön työstäni tutkimukseeni näkökulmia ja oivalluksia. Toisaalta tutkimusprosessin myötä kertynyt sopimusoikeuden lukeneisuuteni sekä oikeudellisen ajattelun ja kirjoittamistaitojen kehittyminen ovat erittäin hyödyllisiä käytännön juridiikan työssäni.

Olen ollut erityisen onnekas, koska työnantajani ovat suhtautuneet hyvin kannustavasti ja ylpeydellä väitöskirjatutkimukseeni. Se ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Sain työstäni myös joustavasti tutkimusvapaita ja ehdin käymään vielä ennen väittelyäni koronatilanteen takia aiemmin toteutumatta jääneessä tutkijavaihdossa Belgiassa KU Leuvenin yliopiston Institute for Contract Law’ssa.

Mitä väi­tös­kir­ja­pro­ses­si opetti?

Väitöskirjan kirjoittaminen on hyvin itsenäistä ja se vaatii paljon itsekuria. Kun kirjoittamistyöhön yhdistää opetustyöt ja osa-aikaiset juristin työt, vaatii tällaisen paletin ylläpitäminen hyvää ajanhallintaa. Viikot muodostuivatkin monesti melko pitkiksi, mutta kun tutkimus vei mennessään, ei sitä oikeastaan edes ajatellut työntekona. Väitöskirjatyö opetti myös pitkäjänteisyyttä – onhan kyseessä poikkeuksellisen pitkä vuosien projekti, jossa lopputulos muokkautuu koko kirjoitusajan. Toisaalta omien ajatusten ja tekstien saattaminen tiede- ja ammattiyhteisön luettavaksi opetti rohkeutta, analyyttisyyttä sekä valmiutta seistä omien kannanottojen takana.

Sain tutkimukseni ohella toimia myös oikiksen sopimusoikeuden kurssien opettajana ja pääsin asiantuntijaluennoitsijaksi moniin muihinkin paikkoihin. Näiden kautta opin esiintymään myös suuremmille yleisöille. Kokemuksesta oli hyötyä väitöstilaisuuttakin silmällä pitäen. Väitöksessä oloni olikin tyyni ja väittely soljui miellyttävällä tavalla läpi tilaisuuden. Tästä olen erityisen kiitollinen vastaväittäjälleni, oikeusneuvos Juha Häyhälle.

Väitöskirjaprosessi ei opettanut pelkästään henkisiä tai yleisiä elämäntaitoja vaan se lisäsi ennen kaikkea sopimusoikeuden osaamistani. Tutkijan työhön kuuluu hyvin paljon lukemista ja väitöskirjavuosien aikainen tiedon määrän kasvu on ollut todella hurja. Käytännön töissä oikeudellisiin kysymyksiin ja oikeuslähteisiin harvemmin pystyy perehtymään samalla pieteetillä kuin tutkimustyössä, johon tunnen paloa edelleen.

.

Kirjoittaja Juristikirjeen toimitus

Juristikirje

Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!

Aiheeseen liittyvää