Alma Talent Tietopalvelut sähköpostimarkkinointi

Sähköpostimarkkinoinnin sudenkuopat

Roskaposti on maailmanlaajuisesti hyvin iso ongelma. Se on paitsi ärsyttävää, myös vaarallista. Roskapostit saattavat sisältää haittaohjelmia ja viruksia, jotka kalastelevat erilaisia tietoja tai aiheuttavat vahinkoa vastaanottajalle. Roskapostia vastaan on kehitetty erityyppisiä suojauskeinoja.

Roskapostisuodattimet tunnistavat yhä paremmin roskapostin, ja potentiaalisista roskapostittajista kootaan listoja, joiden avulla pyritään estämään heidän viestiensä läpipääsy. Roskapostittajat puolestaan ovat vastanneet tähän tekemällä palvelunestohyökkäyksiä listoja ylläpitäviä tahoja kohtaan. Heidän tavoitteenaan on ajaa listat alas. Tuskin roskapostittajia saadaan koskaan kitkettyä kokonaan, mutta sota heitä vastaan ottaa varmasti uusia ulottuvuuksia.

Miten tämä liittyy tavalliseen, tunnollista ja kunnollista asiakasmarkkinointia tekevään toimijaan? Monellakin tapaa, sillä roskapostin estäjät eivät koskaan voi olla varmoja, mikä on roskapostia ja mikä ei. Sen takia on hyvä tuntea tätä logiikkaa ja suunnitella oma toiminta niin, että viesti varmasti päätyy vastaanottajan luettavaksi.

Lähtökohta sähköpostimarkkinoinnille on hyvin suunniteltu viesti tarkkaan kohdennetulle joukolle. Sen jälkeen on vielä liuta muita asioita, jotka on hyvä pitää mielessä, jotta viesti pääsee perille asti. 

Viestin otsikko ja sisältö

Roskapostisuodatin ei ymmärrä, onko viesti hyvin vai huonosti kirjoitettu. Sen sijaan se etsii tiettyjä avainsanoja, joita kannattaa välttää. Julkista listaa vältettävistä asioista ei ole, mutta maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Erikoismerkkejä tulee käyttää hyvin harkitusti, huutomerkkejä tuskin lainkaan. 

Viestiin ei kannata upottaa käskyjä, kirjoittaa lauseita isoilla kirjaimilla tai toistaa samaa sanaa. Yleisesti roskaposteissa esiintyvät sanat kannattaa kiertää. Esimerkiksi Prospect.io:n listalta löytyy kattavasti näitä sanoja. Jos yrityksesi sattuu valmistamaan Viagraa tai keräätte lahjoituksia Nigerian kriisialueille, voi viestinnän suunnittelu olla erityisen hankalaa.

Musta lista

Monet yhteisöt ylläpitävät listoja tunnistetuista roskapostin lähettäjistä sekä palvelimista, joilta on tunnistettu lähteneen roskapostia. ”Mustia listoja” on lukuisia, ja on aivan mahdollista, että yrityksenne on ainakin yhdellä listalla. Sanomattakin on selvää, että tällaisia listoja tulee välttää. Monet vastaanottavat sähköpostipalvelimet tekevät nimittäin kyselyitä näille listoille jokaisen tulevan postin kohdalla ja hylkäävät ne lähettäjät tai palvelimet, jotka löytyvät mustalta listalta.

Sähköpostipalvelin

Mikäli olette lähettäneet aiemmin useita kampanjoita, joissa hard bounce -luvut ovat olleet korkeita, kannattaa sähköpostipalvelimen vaihtoa miettiä. Mustalle listalle joutuu helposti palvelin, joka saa paljon bounceja. Lista näkee asian niin, että kyse on todennäköisesti roskapostittajasta, koska se ei ole tarkistanut vastaanottajiensa osoitteiden ajantasaisuutta. Näinhän ei aina tietenkään ole, mutta mustat listat perustuvatkin todennäköisyyksille ja arvioille, ja tällöin myös virheellisiä tulkintoja syntyy helposti.

Pahimmat kirosanat: ”Ilmoita roskapostista” tai ”Estä lähettäjä”

Viestin suunnittelussa on oltava erittäin huolellinen, jotta vastaanottaja ei ensisilmäyksellä kuvittelisi viestin olevan roskapostia. Jos vastaanottaja avaa viestin ja ilmoittaa sen roskapostiksi, voi lähettäjä päätyä helposti mustalle listalle – etenkin, jos useampi vastaanottaja tekee samoin. Suunnittele siis viestisi niin, että sitä ei sekunninkaan verran luulla roskapostiksi. 

Spamtrap

Spam-aktivistit pyrkivät saamaan ansaan roskapostittajia. He upottavat sähköpostiosoitteitaan nettisivuille ja erilaisille listoille tai ostavat vanhentuneita osoitteita, joiden avulla he voivat seurata niihin tulevaa sähköpostiliikennettä ja saada kiinni roskapostittajia. Kannattaa tarkastaa vastaanottajan sähköpostiosoitteet ja pitää oma rekisteri ajan tasalla. Sähköpostiosoitteita ei tule kerätä mistä tahansa.

Hyvä paha sähköposti

Sähköpostimarkkinoinnin avulla voi siis paitsi kasvattaa liikevaihtoa ja asiakastyytyväisyyttä, myös tehdä paljon tuhoa. On tiedostettava, että sähköpostia käytetään yrityksessä markkinoinnin lisäksi paljon muuhunkin viestintään ja kaikki sähköpostiliikenne saattaa kulkea saman palvelimen kautta. Jos sähköpostimarkkinoinnista aiheutuu vahinkoja, esimerkiksi palvelin ajetaan mustille listoille, koko yrityksellä on ongelma.

Sähköpostimarkkinointi ei ole vain viestintää, vaan se vaatii paljon myös teknologian ja lain tuntemusta. On oltava perillä vaaroista, jotta toimintaa voi kehittää tuottavaan ja turvalliseen suuntaan.

Kirjoittaja: Sanna Holopainen, PRODUCT MANAGER
7. toukokuuta, 2019
  • Päivämäärä: 7.5.2019, 09:01
  • Uutisen tyyppi: Tiedote
  • Teema: Myynti ja markkinointi

Jaa artikkeli:

Tilaa uutiskirje

Lue seuraavaksi:

Sähköpostimarkkinointi Alma Talent Tietopalvelut

Sähköpostimarkkinointi ilman ennakkosuostumusta

Luultavasti jokainen yritys osaa suurin piirtein sanoa, tekeekö B-to-B- vai B-to-C-myyntiä, tai kenties molempia. Lain näkökulmasta tämä onkin erittäin tärkeää, sillä myynnin ja markkinoinnin sääntely näiden kahden välillä on hyvin erilaista. Sähköisessä suoramarkkinoinnissa yksi merkittävimmistä eroista on ennakkosuostumus: yrityksille ja yhteisöille markkinoitaessa ei pääsääntöisesti tarvita ennakkosuostumusta, kun taas kuluttajille markkinoitaessa on ennakkosuostumus yleensä oltava.Kuluttajansuojalain neljäs pykälä määrittelee kuluttajan seuraavasti: "Kuluttajana pidetään tässä laissa luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten." Tuntuu aika selkeältä. Kun henkilö ostaa jotain henkilökohtaisiin tarpeisiinsa, on kyse yksityisestä kuluttajasta. Kun puolestaan hankitaan jotain elinkeinotoimintaa varten, on kyse yritysmyynnistä.Tähän välimaastoon jää kuitenkin yllättävän suuri harmaa alue, jossa sovellettavat lait aiheuttavat päänvaivaa. Työntekijöille markkinointiUseissa yrityksissä on tarkat hankintaprosessit moniin työntekijöiden tekemiin hankintoihin, kuten tietokoneisiin, puhelimiin ja leasing-autoihin. Tästä huolimatta päätöksen tuotteesta tekee kuitenkin loppukäyttäjä, pitkälti henkilökohtaisten mieltymystensä mukaisesti. Saako siis matkapuhelimia mainostaa suoraan työntekijöille, tai lähestyä heitä leasing-tarjouksin?Työntekijälle saa markkinoida ilman ennakkosuostumusta, kun tarjotaan tuotteita tai palveluita yritykselle ja kyseiset tuotteet tai palvelut liittyvät olennaisesti vastaanottajan työtehtäviin. Sen sijaan ilman ennakkosuostumusta ei saa markkinoida, kun tarjotaan tavaroita tai palveluita työntekijälle yksityishenkilönä hankittavaksitavaroita tai palveluita tarjotaan työntekijän edustamalle organisaatiolle, mutta viesti ei kuitenkaan liity olennaisesti vastaanottajan työtehtäviin. Tarjotun tavaran tai palvelun tulee liittyä olennaisesti työntekijän työtehtäviin, eli pelkästään viestin liittyminen jollain tavoin vastaanottajan työhön ei riitä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota henkilön asemavaltuuteen, eli saako hän toimia edustamansa yhteisön puolesta. Tietosuojavaltuutettu on tarkentanut ohjeistuksessaan "Tietosuoja suoramarkkinoinnissa" asemavaltuutuksen tarkistamisesta seuraavasti: ”Pelkästään työntekijän tittelin tai ammattinimikkeen perusteella ei voida kaikissa tapauksissa ja kaikenkattavasti päätellä, mitä työtehtäviä hänelle kuuluu. Yksinomaan tittelin tai ammattinimikkeen käyttäminen asemavaltuuksien selvittämisessä saattaa johtaa virheelliseen lopputulokseen, eikä sitä voida näin ollen pitää riittävänä menettelytapana.”Yhdistykset ja säätiötElinkeinotoimintaa harjoittavat yhdistykset tarvitsevat yhtä lailla palveluja ja tuotteita, joten ne ovat monille potentiaalisia asiakkaita. Säätiöillä saattaa olla hyvinkin runsas varallisuus, jonka takia niillä on myös ostovoimaa ja tarvetta esimerkiksi sijoituspalveluille.Isoimmilla yhdistyksillä ja säätiöillä on useimmiten palkkalistoilla täysipäiväisiä työntekijöitä ja heille tarjolla työnantajan omat puhelinliittymät ja sähköpostiosoitteet. Mutta kuinka tulisi toimia, jos näin ei ole? Taloyhtiön tai jalkapalloseuran puheenjohtaja käy usein aivan toisenlaisissa päivätöissä ja on saattanut ilmoittaa yhdistykselle tai taloyhtiölle varsinaisen työpaikkansa yritysliittymän ja henkilökohtaisen sähköpostiosoitteensa. Miten tällaisille henkilöille tulisi markkinoida? Kuten yllä on todettu, yhteisöille saa markkinoida ilman ennakkosuostumusta, kun se koskee vastaanottajan työtehtäviä. Yhdistysten edustajille tämä tarkoittaa yhdistystä koskevia asioita. Taloyhtiön puheenjohtajalle ei siis voi markkinoida ilman ennakkosuostumusta mitään muuta kuin taloyhtiöön liittyvää asiaa. Näissä tapauksissa kuitenkin korostuu tietojen täsmällisyys ja ajantasaisuus, sillä henkilön lopettaessa yhdistyksen edustajana ei ole enää mitään perustetta markkinoida ko. henkilölle ilman ennakkosuostumusta. Yhdistystoiminnassa käytössä ollut henkilökohtainen puhelinnumero tai sähköposti ei kuitenkaan katoa minnekään, joten jää aina markkinoijan vastuulle tarkistaa henkilön voimassa oleva sidos yhdistykseen. Miten voin selvittää sidokset ja asemavaltuutukset?Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää yritys- ja yhdistysrekisteriä, josta löytyvät ajantasaiset viralliset yrityssidokset, kuten hallitusten puheenjohtajat ja prokuristit. Meillä Alma Talent Tietopalveluilla on reaaliaikaiset yhteydet kaikkiin merkittävimpiin rekistereihin, joten myös tämä tieto on saatavilla meiltä.Virallisten edustajien lisäksi yrityksissä toimii useita päättäjiä, joita ei ilmoiteta minkäänlaisiin rekistereihin. Osan heistä löytää yrityksen nettisivuilta, mutta ”kehitysjohtaja” ei työtehtävistä juurikaan kerro. Sen takia me Alma Talent Tietopalveluissa tarkastamme kaikkien yli viisi henkeä työllistävien yritysten päättäjät ja heidän vastuualueensa suoraan yrityksiltä itseltään. Sähköpostimarkkinointi on tehokasta, mutta vain hyvin toteutettuna. Toimithan siis vastuullisesti ja huolehdit asianmukaisesta kohdistamisesta ja huolellisesta sisällön suunnittelusta. Tilaa Alma Talent Tietopalveluiden uutiskirjeHaluatko pysyä ajan tasalla B2B-myynnin ja -markkinoinnin viimeisimmistä käänteistä? Tilaa Alma Talent Tietopalveluiden uutiskirje. Uutiskirjeen tilaajana saat ajankohtaista tietoa sekä uusia näkökulmia B2B-myyntiin ja markkinointiin.Tilaa uutiskirje tästä.

Myynti ja markkinointi
gdpr markkinoinnille

GDPR b-to-b-markkinoinnin näkökulmasta

Euroopan unionin tietosuoja-asetus eli GDPR tuli voimaan reilu vuosi sitten. Organisaatioissa aloitti sankoin joukoin tietosuojavastaavia, rekisteriselosteet muuttuivat tietosuojakuvauksiksi, henkilötietojen käsittelyprosessit ja -perusteet käytiin tarkasti läpi, ja kaikki dokumentoitiin huolella. Asetuksen voimaantulosta panikoitiin ja hyperventiloitiin niin kovasti, että myynnin ja markkinoinnin kentässä asiasta pääsi syntymään kirjavia tulkintoja ja jopa aiheettomia väitteitä. Osa niistä elää sitkeästi edelleen. Tässä tiivistetty kertaus siitä, mistä koko GDPR:ssä oli (ja ei ollut) kyse markkinoinnin näkökulmasta.GDPR koskee myös b-to-b-päättäjiäGDPR sääntelee henkilötietojen käsittelyä yleisellä tasolla, eli se koskee kaikkia luonnollisia henkilöitä. GDPR ei siis ota kantaa siihen, onko henkilö kuluttaja, b-to-b-päättäjä tai vaikkapa prokuristi, vaan se määrittää yleisesti kansalaisten oikeudet ja organisaation velvollisuudet henkilötietojen käsittelyyn. GDPR ei juurikaan sääntele markkinointiaTietosuoja-asetus sääntelee markkinointia ainoastaan yhdessä kohdassa, ja sekin koskee vain henkilön oikeutta vastustaa henkilötietojen käsittelyä suoramarkkinointia varten. Markkinointi-sana esiintyy tietosuoja-asetuksessa neljä kertaa. Tässä suora lainaus lain artiklasta 21, joka siis on GDPR:n ainoa markkinointia koskeva osuus kokonaisuudessaan:Jos henkilötietoja käsitellään suoramarkkinointia varten, rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä tällaista markkinointia varten, mukaan lukien profilointia silloin kun se liittyy tällaiseen suoramarkkinointiin.Jos rekisteröity vastustaa henkilötietojen käsittelyä suoramarkkinointia varten, niitä ei saa enää käsitellä tähän tarkoitukseen. Huomioitavaa on, että asetuksessa puhutaan suoramarkkinoinnista yleisellä tasolla ottamatta kantaa siihen, onko se sähköpostilla, puhelimella tai perinteisellä postilla tehtävää. Suoramarkkinoinnin vastaanottajalla tarkoitetaan ketä tahansa henkilöä, eli erottelua kuluttajan tai organisaation vastuuhenkilön välillä ei ole. Markkinoinnista säännellään tarkemmin kansallisesti. Suomessa markkinointia säänteleviä lakeja ovat muun muassa laki sähköisestä viestinnästä, kuluttajansuojalaki ja laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.Henkilötieto, rekisteri ja käsittely = GDPRHenkilötieto tarkoittaa kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. GDPR:n sääntelyn näkökulmasta henkilötiedot voidaan jakaa kolmeen luokkaan, ja niille on laissa omat määräyksensä.Tieto, jolla henkilö voidaan epäsuorasti tunnistaa eli pseudonyymitieto, kuten esimerkiksi eväste- ja mobiilitunnisteet tai tieto, josta osa on korvattu koodeilla.Tieto, jolla henkilö voidaan suorasti tunnistaa, eli esimerkiksi nimi, henkilötunnus ja puhelinnumero.Erityiset tietoryhmät, eli henkilötiedot, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittinen mielipide, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys, terveydentila tai seksuaalinen suuntautuminen tai geneettisten tai biometristen tietojen käsittely tunnistamista varten.Rekisteri tarkoittaa mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot on saatavilla tietyin perustein ja joita käytetään samaan käyttötarkoitukseen. Markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta näitä ovat juurikin asiakas- ja markkinointirekisterit.Käsittelyllä tarkoitetaan mitä tahansa toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti. Käsittelyä on esimerkiksi tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai yhdistäminen. Markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta esimerkiksi CRM-järjestelmän tietojen ylläpito ja asiakkaiden profilointi on käsittelyä.GDPR sanelee henkilötietojen käsittelyn säännötGDPR velvoittaa, että henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi.Lainmukaisuus tarkoittaa sitä, että henkilötietojen keräämiselle on jokin laillinen peruste. Tietoja saa kerätä vain tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten. Perusteena on oltava vähintään yksi seuraavista:Suostumus, eli rekisteröity on antanut luvan tietojen käsittelyyn. Markkinoinnin näkökulmasta esimerkiksi markkinointilupa on tällainen.Sopimus, eli rekisteröity on sopimuksen osapuolena. Asiakastietojen käsittely perustuu usein tähän. Lakisääteinen velvoite, eli rekisterinpitäjällä on laissa määrätty velvoite käsitellä henkilötietoja. Esimerkiksi työnantajan on ilmoitettava työntekijänsä palkkatiedot veroviranomaisille.Elintärkeiden etujen suojaaminen, eli käsittelyä voi tapahtua esimerkiksi humanitaarisissa hätätilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa tai epidemioissa.Yleinen etu ja julkinen valta, eli esimerkiksi henkilötietojen käsittely tieteellisen tai historiallisen tutkimuksen tai tilastoinnin tarkoituksia varten.Oikeutettu etu, eli kun rekisterin pitäjän ja rekisteröidyn välillä on jokin merkityksellinen suhde. Markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta esimerkiksi suoramarkkinointi voi vaatia henkilötietojen käsittelyä. Oikeutettuun etuun vetoaminen vaatii aina ns. tasapainotestiä, jossa rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän oikeudet ja oikeutetut odotukset punnitaan. Jos vaakakuppi kääntyy rekisterinpitäjän puolelle, on käsittely oikeutetun edun perusteella sallittu.Asianmukaisuus tarkoittaa sitä, että henkilötietoja käsitellään turvallisesti ja luottamuksellisesti. Tiedot tulee suojata luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta. Henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Henkilötietojen on oltava olennaisia ja rajoitettuja siihen tarkoitukseen, missä niitä käsitellään. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, että rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle tämän käsittelyä koskevat tiedot tiiviisti esitetyssä, läpinäkyvässä, helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä. Rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle rekisterinpitäjän identiteetti ja yhteystiedot, tapauksen mukaan tietosuojavastaavan yhteystiedot ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä käsittelyn oikeusperuste.Apua asiakastietojen ylläpitoon ja päivitykseenKun haluat huolehtia oman asiakaskuntasi tietojen ajantasaisuudesta, saada  tietoosi enemmän kontakteja tai löytää ihan uusia asiakkuuksia – meiltä löytyy aina ratkaisu. Tietohuoltomme avulla asiakasrekisterisi on myös integroitavissa suoraan yritystietokantaamme, joka takaa sen, että tiedot ovat aina ajan tasalla.Kysy lisää asiantuntijoiltamme.

Myynti ja markkinointi

Asiakasrekisterit ajan tasalle

Kun päättäjien vastuualueet ovat tiedossa, yritys voi kohdistaa myyntinsä ja markkinointinsa tehokkaasti. Vastuut selviävät parhaiten puhelimitse. B-to-b-markkinoinnissa olennaista on yhteydenottojen kohdentaminen oikeille henkilöille. Se onnistuu vain, kun tietää, kuka oikeasti vastaa yrityksessä mistäkin. Tätä tietoa selvittää Alma Talent Tietopalvelujen puhelintiimi Tampereella. Vaikka toisin luulisi, kaikki tieto ei löydy netistä, yrityksen kotisivuilta tai viranomaislähteistä, esimerkiksi kaupparekisteristä tai Yritys- ja yhteistyötietojärjestelmä YTJ:stä. Tieto on päinvastoin hyvin hajallaan eri lähteissä eivätkä yritykset suinkaan kerro yksityiskohtaisesti, millä tasolla kukin vastaa asioista työssään. Vastuualueet selviävät varmimmin puhelinsoitolla.  Tampereen rekisterisoittotiimi selvittää ensiksi yrityksen perustiedot: osoitteet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja päättäjien tittelit. Soittajat kysyvät yritykseltä paljon muutakin, muun muassa sen, kuka vastaa myynnistä ja markkinoinnista, kuka taloudesta ja it:stä, kuka hankintapäätöksistä. Kun tieto tulee yritykseltä itseltään, se on varmasti paikkansapitävä. Kysyminen kannattaa, sillä vastuualueet ja tittelit vaihtelevat yrityksittäin. Yhdessä myyntipäällikkö voi olla ison tiimin vetäjä, toisessa tavallinen rivimyyjä. Joskus toimitusjohtajaksi nimetty henkilö ei vastaa operatiivisesta toiminnasta, vaan päätökset tekee maajohtaja. 80 000 toimipistettä puhelinsoiton päässäAlma Talent Tietopalvelujen rekisterisoittoliiketoiminnan yritystietokantaan kuuluu noin 80 000 toimipaikkaa pää- ja sivutoimipisteineen. Soitot kohdistetaan yrityksiin, joiden henkilöstömäärä on viisi tai sitä enemmän. Joskus tiedot selviävät puhelinvaihteesta, joskus henkilöstöosastolta. Joskus on soitettava suoraan henkilölle itselleen. – Puheluja soitetaan päivän mittaan noin sata, vuodessa noin 80 000, kertoo teleryhmän päällikkö Marja Harb.B-to-b-bisnestä tekeviä yrityksiä kiinnostavat eniten päättäjien vastuualueet. Esimerkiksi sähköpostimarkkinointia saa tehdä vain asemavaltuutuksen perusteella. Tietosuojavaltuutettu on ohjeistanut, ettei titteli tai ammattinimike riitä asemavaltuuksien selvittämiseen, joten vastuualueiden ymmärtäminen on myös lain näkökulmasta välttämätöntä. Ajantasaisen ja tarkastetun tiedon avulla yritys pystyy lähettämään viestinsä suoraan oikealle henkilölle oikeaan sähköpostiosoitteeseen. Samalla se voi olla varma siitä, että asemavaltuutusehto täyttyy.  – Me autamme fokusoimaan myyntiä ja markkinointia, Harb selventää.Monipuoliset asiakashyödytSoittotiimin tekemää päivitystyötä voi hyödyntää monin eri tavoin. Kun esimerkiksi kiinnostava yritys kertoo kotisivuillaan voimakkaasta kasvustaan ja aikeistaan etsiä uusia toimitiloja, toimitilojen tarjoaja voi päättäjätiedon perusteella tehdä tarjouksen suoraan toimitilahankinnoista vastaavalle henkilölle. Päivitetyt tiedot auttavat segmentoinnissa ja markkinan koon arvioinnissa. Asiakas voi esimerkiksi suodattaa kohderyhmähaun avulla kaikki vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset Uudenmaan alueelta ja kohdistaa yhteydenottonsa haluamalleen päättäjälle.Alma Talent Tietopalvelut hyödyntää ajantasaisia ja päivitettyjä tietoja asiakkaalle tehtävässä tietohuollossa eli CRM-järjestelmän tietojen automaattisessa päivityksessä. Tavallisesti yrityksen myynnin pitäisi päivittää asiakastiedot rekisteriin, mutta usein siihen ei jää aikaa. Soittotiimin tekemä työ vapauttaa myynnin aikaa varsinaisen bisneksen tekoon asiakasrekisterin ylläpidon sijaan. – Voisi ajatella, että nykyisten asiakkaiden tiedot ovat ajan tasalla, mutta niidenkin tiedot muuttuvat. Meidän tarjoamamme tieto on tosi tuoretta monta vuotta vanhojen tietojen rinnalla, Harb sanoo.Ajantasaisten tietojen avulla yritys voi ohjata myyntiä ja liiketoimintaa oikeaan suuntaan.Uniikki ja laadukas kokonaisuusTampereen tiimi eroaa kilpailijoista siinä, että se soittaa systemaattisesti yrityksille, kuntapäättäjille, oppilaitoksiin, päiväkoteihin, terveydenhuoltoon sekä valtionhallintoon.– Rutiininomainen työmme hyödyttää asiakkaita ja he arvostavat sitä. Se motivoi minua, Harb sanoo.Soittotiimin saamat tiedot yhdistyvät viranomaisilta ja yrityksiltä saatuihin tietoihin sekä yritysten tilinpäätöstietoihin. Tämä kokonaisuus on kilpailijoihin verrattuna uniikki. Kaipaako yrityksesi asiakasrekisteri päivitystä? Ota yhteyttä, hoidetaan tiedot ajan tasalle!  

Myynti ja markkinointi
b2b myynnin ja markkinoinnin lait

B-to-B-myynnin ja -markkinoinnin lait, asetukset ja direktiivit

Myynnin ja markkinoinnin kentässä menevät välillä lait, asetukset ja direktiivit sulavasti sekaisin eikä ihme. Tässä siis kootusti se, mitä jokaisen myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevän henkilön tulisi tietää lainsäädännöstä.Näin alkuun on hyvä tiedostaa, mistä tässä sääntelyviidakossa oikeasti onkaan kyse. Juuret nimittäin ulottuvat niinkin syvälle kuin Suomen perustuslakiin ja yksityisyydensuojaan, joka on perus- ja ihmisoikeus. Yksityisyydensuojalla tarkoitetaan luonnollisen henkilön oikeutta ja käytännön mahdollisuutta suojautua ulkopuoliselta tarkkailulta. Suomen perustuslain kymmenes pykälä kuuluu näin: ”Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.” Euroopassa lainsäädäntö tukeutuu sekä yleisiin, koko Euroopan unionia koskeviin asetuksiin, että kansallista lainsäädäntöä ohjaaviin direktiiveihin. Euroopan unionin ulkopuolella lainsäädäntö on maa- tai aluekohtaista, joten erityisesti kansainvälisissä yrityksissä tämä saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Keskitytään nyt kuitenkin Eurooppaan ja Suomeen. Tässä vaiheessa on hyvä kerrata käsitteet asetus ja direktiivi. Asetus on Euroopan unionin säätämä laki, joka on sellaisenaan sovellettavissa jäsenmaihin. Direktiivi puolestaan on Euroopan unionin antama lainsäädäntöohje. Sen perusteella kukin jäsenvaltio laatii oman kansallisen lakinsa eikä se siis ole sovellettava laki itsessään. Asetuksen ja direktiivin ero on se, että asetusta sovelletaan suoraan sellaisenaan, kun taas direktiivi antaa vain toimintaohjeet siihen, kuinka kansallista lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Mitä lakeja markkinoinnin tulisi siis tuntea? Pureudutaan seuraavaksi näihin.Henkilötietojen suojelija GDPRYleinen tietosuoja-asetus eli GDPR on melko rankasti sanktioitu laki, jota sovelletaan kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. GDPR sääntelee henkilötietojen käsittelyä, eli kaikki asiakas- ja markkinointirekistereihin liittyvät henkilötiedot kuuluvat tämän lain alaisuuteen. GDPR on asetus eli suoraan sellaisenaan sovellettavissa.GDPR määrittelee vain henkilötietojen käsittelyn oikeudet ja velvollisuudet kansalais- ja organisaatiotasolla, joten sen rinnalle tarvitaan kansallista lainsäädäntöä esimerkiksi suoramarkkinointia varten. Koska direktiivit ovat Euroopan unionin keino ohjata kansallista lainsäädäntöä, tässä astuu mukaan sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi.Laki sähköisen viestinnän palveluistaSähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi astui voimaan vuonna 2002. Sen pohjalta on Suomessa säädetty kansallinen laki sähköisen viestinnän palveluista, joka tunnettiin aiemmin myös nimellä tietoyhteiskuntakaari. Tämä laki on hyvin laaja, ja se käsittää myös esimerkiksi sähköisen viestinnän palvelut ja viestintäverkot. Lain tavoitteena on lisäksi turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen.  Siinä missä GDPR käsittelee suostumusta henkilötietojen käsittelyyn, ottaa tämä kansallinen laki kantaa muun muassa suoramarkkinoinnin suostumuksiin. ePrivacy-asetusEuroopan unionissa on tällä hetkellä suunnitteilla sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus, joka tullessaan korvaa aiemman sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että se tulee suoraan sellaisenaan sovellettavaksi Suomessa ja todennäköisesti aiheuttaa muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.Kerrataan siis, missä nyt mennään. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) määrittää, mitä tietoja markkinointirekistereihin saa kerätä. Myöhemmin sovellettavaksi tuleva sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (ePrivacy) sääntelee puolestaan sitä, mitkä markkinointitoimenpiteet sähköisessä viestinnässä ovat kulloinkin sallittuja. Tällä hetkellä asiasta säännellään pääosin laissa sähköisen viestinnän palveluista.Muut B-to-B-markkinointiin liittyvät säädöksetTietosuojavaltuutetun toimiston nettisivuilta löytyy tietosuojaa koskettavia yleisiä ohjeita ja tarkennuksia, vastauksia yleisiin kysymyksiin sekä Euroopan tietosuojaneuvoston ohjeita. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa eli tuttavallisemmin SopMenL sääntelee yritysten välistä markkinointia sekä sisältää säädöksiä muun muassa liikesalaisuuksista. Laki koskettaa kaikkea yrityksille suunnattua markkinointia toimialasta riippumatta.Laki palveluiden tarjoamisesta perustuu Euroopan unionin palveludirektiiviin, jota sovelletaan elinkeinotoiminnassa tuotettuihin palveluihin, joista maksetaan korvaus. Lain tarkoituksena on edistää palvelujen tarjoamisen vapautta. Laki luettelee edellytykset niistä tiedoista, joita palveluntarjoajan on annettava palveluistaan. Laki sisältää myös säännöksen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta, pyynnöstä annettavista tiedoista, palvelua esittelevässä asiakirjassa annettavista tiedoista sekä tietojen antamistavasta.Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinointisäännöt on tarkoitettu täydentämään voimassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä. Niitä sovelletaan kaikkeen markkinointiviestintään, jonka tarkoituksena on tavaran tai palvelun myynnin edistäminen, sekä mielikuvamainontaan. Suomalaisten markkinoijien tulee huomioida ICC:n markkinointisäännöt toiminnassaan, ja myös muun muassa markkinaoikeus on ottanut nämä huomioon omassa ratkaisukäytännössään.Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) sivuilta löytyy myös hyviä ohjeistuksia tele- ja sähköpostimarkkinoinnista.Yhtenä lähteenä tässä tekstissä on käytetty Elina Koivumäen ja Petteri Häkkisen Markkinointijuridiikka-kirjaa (Helsingin seudun kauppakamari, 2018), jota suosittelen myös lämpimästi kaikille markkinoinnin ammattilaisille. 

Myynti ja markkinointi
Sammio