Kiinteistösanasto

Asemakaava

Asemakaava on maankäytön suunnittelussa eli kaavoituksessa käytettävä yksityiskohtaisin kaava. Asemakaavassa keskitytään johonkin kunnan osaan. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen ja siten luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muotoutumiselle. Kunnan yleiskaava ohjaa asemakaavojen laadintaa. Vanhoissa teksteissä käytetään sanaa  asemakartta. Lähde.

Asemakaavan merkinnät

Asemakaavan laadinnassa otetaan huomioon kunnan kehitys ja ajanmukaisuus. Siinä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Asemakaavassa esitetään yleensä rakennusten muoto ja sijoittuminen, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti ja mitoitus, kerrosala, rakennustapaa koskien esimerkiksi julkisivumateriaalit, ääneneristysmääräykset, väestönsuojelutapa ja tontin huleveden käyttö. Kaavamerkinnät on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, mutta asemakaavalla pyritään määräämään vain välittömästi maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Kaavaan merkitään myös tonttien tehokkuusluku. Asemakaavassa voidaan myös määrittää ja määrätä alueen suojelukohteet. Lähde.

Asemakaavan hyväksyminen

Keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa voi olla laadittu satoja asemakaavoja. Kun kaava on hyväksytty, alue on rakennuskiellossa, kunnes kaava on saanut lainvoiman. Uuden asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, vähäisen muutoksen voi hyväksyä kunnanhallitus tai lautakunta. Lähde.

Erityinen etuus

Kiinteistölle perustettu etuus, joka voi olla oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen. Erityiset etuudet ovat harvinaisia ja niitä on lähinnä vain Lapissa. Lähde.

Halkominen

Halkominen on kiinteistötoimitus, jossa kiinteistö jaetaan sen osakkaiden kesken heidän omistamiensa osuuksien mukaan uusiksi kiinteistöiksi. Halkomisessa ei jää kantatilaa. Halkominen voidaan muuttaa lohkomistoimitukseksi jakosopimuksella. Osuus kiinteistöön voi olla ilmaistu murtolukuna tai desimaalilukuna. Yksinkertaisia jakomalleja ovat tilushalkominen ja kokonaisarvohalkominen. Ensimmäisessä kiinteistö jaetaan jyvittämällä pinta-ala ja jälkimmäisessä määrittämällä jokaiselle samanarvoinen määräosa. Lähde.

Hallinnanjakosopimus

Kiinteistö voidaan omistaa määräosin, esimerkiksi puoliksi. Määräosin omistetun kiinteistön omistajat voivat tehdä keskinäisen sopimuksen kiinteistön käytöstä ja hallinnasta. Tällaista sopimusta kutsutaan hallinnanjakosopimukseksi. Hallinnanjakosopimus voi koskea määräosin omistettua kiinteistöä, kuten tilaa tai tonttia, siitä luovutettua määräalaa ja kirjaamisvelvollisuuden alaista vuokra- tai muuta käyttöoikeutta. Hallinnanjakosopimukseen ei kohdistu erityisiä muoto- tai sisältövaatimuksia. Yhteisomistajat voivat sopia hallinnan jaosta itselleen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Hallinnanjakosopimus on kuitenkin aina syytä tehdä kirjallisesti. Sopimuksessa on mainittava sopijapuolet sekä yksilöitävä sopimuksen kohteena oleva kiinteistö. Esimerkiksi paritalokiinteistöjen osalta on tyypillistä, että hallinnanjakosopimuksella osoitetaan kummankin yhteisomistajan yksinomaiseen hallintaan toinen rakennukseen kuuluvista asunnoista sekä tietty osa pihaalueesta. Lähde.

Kaavamerkinnät

Kaavamerkinnät ovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa käytettäviä merkintöjä. Niillä määritellään mm. eri alueiden käyttötarkoitukset, rajat, tonttien rajat, rakennusoikeudet ja rakennusten kerrosluvut ja niillä ohjataan alueiden toteuttamista. Lähde: Wikipedia.

Kiinteistö

Maakaaressa ei ole varsinaista määritelmää kiinteistölle. Lain esitöissä sanotaan, että kiinteistöllä tarkoitetaan itsenäistä maanomistusyksikköä samassa merkityksessä kuin käsitettä käytetään kiinteistölainsäädännössä. Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistö on sellainen itsenäinen maanomistuksen yksikkö, joka on merkittävä kiinteistönä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Tarkoittaa tässä yhteydessä kiinteistöllä tarkoitetaan maapohjaa (tai muuta itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkittynä kiinteistörekisteriin) - ei siis rakennusta - joka yleensä rinnastetaan kiinteistöön. Jokaisella kiinteistöllä on kiinteistön yksilöivät kiinteistötunnus. Lähde: Wikipedia.

Kiinteistörekisteriote

Kiinteistörekisteriotteella esitetään kiinteistöä ja sen muodostumista koskevia tietoja. Otteen voi saada sekä voimassaolevista että lakanneista rekisteriyksiköistä. Otteen alussa oleva päivämäärä osoittaa, milloin ote on otettu rekisteristä. Oikeaksi todistamisen tiedot esitetään otteen alareunassa. Kiinteistörekisteriotteesta selviää kiinteistön rekisteröintipäivämäärä, pinta-ala sekä mm. tietoja kiinteistörekisteriyksikön muodostumisesta, kaavoista, rasitteista ja käyttöoikeuksista sekä osuuksista yhteisiin alueisiin. Tarkemman kuvauksen Kiinteistörekisteriotteen tiedoista voit lukea Maanmittauslaitoksen sivuilta.

Alma Talent Tietopalveluiden Kiinteistöhausta voit hakea Kiinteistörekisteriotteen käyttöösi. Tilaa palvelu tästä.

Kiinteistörekisterin karttaote

Kiinteistörekisterin karttaote voidaan tulostaa voimassa olevista kiinteistörekisteriin merkityistä rekisteriyksiköistä, joilla on palstoja. Otteelta selviää myös kiinteistön ja naapureiden rajat ja käyttöoikeusyksiköt. Kiinteistörekisterin karttaotteen ensimmäisellä otsikkorivillä esitetään päivämäärä, milloin ote on otettu rekisteristä, ja seuraavalla rivillä kohderekisteriyksikön kiinteistötunnus ja nimi. Oikeaksi todistamisen tiedot
esitetään otteen alareunassa. Kiinteistörekisterikartalta selviää rekisteriyksiköiden keskinäinen sijainti, mutta niiden tarkka alueellinen ulottuvuus on selvitettävä toimitusasiakirjoista ja maastosta. Kiinteistörekisterikartan tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia.
Lähde.

Kiinteistötoimitus

Kiinteistötoimitus on kiinteistönmuodostamislakiin perustuvien toimien suoritusmenettely. Kiinteistötoimitus sisältää kiinteistön tai muun rekisteriyksikön alueen ja etuuksien määrittämisen siten, että rekisteriyksikön ulottuvuus on kiinteistörekisterin perusteella selvitettävissä. Kiinteistötoimituksia ovat lohkominen, halkominen, erillisen vesijätön ja muun erillisen alueen tilaksi muodostaminen tai kiinteistöön liittäminen, tilusvaihto, alueen siirtäminen, uusjako, yhteismetsän muodostaminen, kiinteistönmääritys, rakennusmaan järjestely, yhteisalueosuuden siirtäminen ja tilaksi muodostaminen sekä yhteisen alueen jako. Sen sijaan kiinteistön rekisteröiminen ja kiinteistöjen yhdistäminen eivät ole kiinteistötoimituksia.

Kiinteistötoimitukset jaotellaan seuraavasti:

1. Kiinteistönmuodostamistoimitukset

  • lohkominen
  • halkominen
  • erillisen vesijätön tai muun erillisen alueen muodostaminen tilaksi tai kiinteistöön liittäminen

2. Kiinteistöjärjestelytoimitukset

  • uusjako
  • rakennusmaan järjestely
  • yhteisten alueiden jaot
  • tilusvaihto
  • alueen siirtämiset (vesijätön lunastus; muun yhteisen maa-alueen lunastus; tontinosan lunastus; ulkopalstan lunastus)
  • yhteisen alueen muodostaminen tai alueen liittäminen yhteiseen alueeseen
  • muut kiinteistöjärjestelyt (osuuden siirto tai haamukiinteistön muodostaminen; yhteismetsän muodostaminen; rasitetoimitus)

3. Kiinteistönmääritystoimitukset

  • rajankäynti
  • muu kiinteistönmääritys
  • kiinteistönmääritys yleisiin tarpeisiin erotetun alueen omistuksen ratkaisemiseksi ja tilaksi muodostamiseksi tai tilaan liittämiseksi
  • kiinteistönmääritys rasitetta koskevan epäselvyyden selvittämiseksi. Lähde: Wikipedia.

Kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus on kiinteistön yksilöivä tunnus. Kiinteistötunnus koostuu neljästä määrämittaisesta numerosarjasta, esimerkiksi 123-456-7890-1234. Ensimmäinen osa on kolminumeroinen kuntanumero. Toinen osa on kolminumeroinen sijaintialuenumero, joka voi olla kylän, asemakaava-alueella olevan kunnanosan, tai muun sellaisen alueen numero. Kolmas osa on nelinumeroinen ryhmäosa, joka tarkoittaa talon, asemakaava-alueella olevan korttelin, tai muun sellaisen alueen numeroa. Neljäs osa on nelinumeroinen yksikkönumero, joka tarkoittaa tilan numeroa, asemakaava-alueella olevan tontin numeroa, tai muuta vastaavaa numeroa. Tunnuksen ensimmäisen osan antaa Väestörekisterikeskus, muut osat antaa kiinteistörekisterin pitäjä. Lähde: Wikipedia.

Käyttöoikeusyksikkö

Oikeudet ja rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikkönä. Tieoikeuksien lisäksi käyttöoikeusyksikköinä rekisteriin merkitään esimerkiksi venevalkamat, kaivot tai voimalinjat. Kiinteistöä oikeudet ja rasitteet tarkastat Ote kiinteistötietojärjestelmästä -raportilta.

Lainhuuto

Maan vaihtaessa omistajaa, on uuden omistajan rekisteröitävä omistusoikeutensa. Omistusoikeus rekisteröidään hakemalla lainhuutoa. Vain lainhuudatettu kiinteistö voidaan kiinnittää ja käyttää velan vakuutena. Lainhuuto merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tämän jälkeen omistaja näkyy lainhuutotodistuksesta. Maalla tarkoitetaan kiinteistöä, sen määräalaa tai määräosaa. Omistus voi siirtyä esimerkiksi kaupalla, lahjalla, osituksella tai perintönä. Lainhuuto tarkoittaa kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan, taikka tiettyjen yhteisten alueiden omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kaikki tällaisen omaisuuden siirtymiset omistajalta toiselle on lainhuudatettava. Suomessa rekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Tutustu tarkemmin kiinteistön omistusoikeuden rekisteröintiin, eli lainhuutoon, Maanmittauslaitoksen sivuilla.

Lainhuutotodistus

Lainhuutotodistus on asiakirja, joka kertoo kiinteistön (rekisteriyksikön) omistusoikeudesta. Lainhuutotodistuksella esitetään tiedot kiinteistöön viimeksi myönnetystä lainhuudosta ja vireillä olevasta lainhuutohakemuksesta sekä muusta kiinteistön, sen osan tai määräalan saantoa koskevasta merkinnästä rekisterissä. Lainhuutotodistus voidaan ottaa vain voimassa olevasta kiinteistöstä tai määräalasta. Otteella oleva päivämäärä kertoo, minkä ajankohdan mukaisia tiedot ovat. Jos kyseessä on oikeaksi todistettu todistus, allekirjoitustiedot esitetään alareunassa. Lähde.

Alma Talent Tietopalveluiden Kiinteistöhausta voit hakea Lainhuutotodistuksen käyttöösi. Tilaa palvelu tästä.

Lohkominen

Lohkominen on kiinteistötoimitus, jossa yhteen tai useampaan rekisteriyksikköön kuuluva, rajoiltaan määrätty määräala muodostetaan eri kiinteistöksi tai siirretään osaksi ennestään olevaan kiinteistöön. Lohkomistoimituksen tekee joko Maanmittauslaitoksen tai asemakaava-alueella kaupungin tai kunnan palveluksessa oleva viranomainen. Lohkomistoimituksessa syntyy uusia kiinteistöjä, ja toimituksessa mukana olevien kiinteistöjen alueissa tapahtuu muutoksia. Kun erotetaan määräala kiinteistöstä, kutsutaan ositettavaa kiinteistöä emäkiinteistöksi, määräalasta muodostettua kiinteistöä lohkokiinteistöksi ja emäkiinteistöstä jäljelle jäävää kiinteistöä kantakiinteistöksi. Lohkomisessa vahvistetaan muodostettavan kiinteistön rajat sekä kiinteistön käyttöön liittyvät oikeudet kuten osuudet yhteisiin alueisiin sekä rasitteet. Lohkomisen jälkeen tieto uudesta kiinteistöstä tallennetaan julkiseen kiinteistörekisteriin. Lohkominen liittyy yleensä kiinteistökauppaan, mutta myös perintönä tai lahjana saatu määräala muodostetaan lohkomalla kiinteistöksi. Lähde.

Maakuntakaava

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Siinä osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä maankäyttö. Maakuntakaava laaditaan maakunnan tai sen osan alueelle, ja se voidaan laatia myös jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto, ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan
laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa määritellään sen sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä alueella, muun muassa alue- ja yhdyskuntarakennetta, liikenneyhteyksiä, vesihuoltoa, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristöarvoja ja virkistysalueita. Lähde.

Määräala

Tarkoittaa kiinteistön rajoiltaan määrättyä aluetta. Määräala voidaan erottaa omaksi kiinteistökseen lohkomalla. Lohkomisen tuloksena syntyvää uutta kiinteistöä kutsutaan lohkokiinteistöksi, lohkottavaa kiinteistöä emäkiinteistöksi sekä emäkiinteistön jäljelle jäävää osaa kantakiinteistöksi. Tavallisesti määräala syntyy, kun emäkiinteistön omistaja luovuttaa alueen kiinteistöstään ulkopuoliselle. Määräalan vaihdantaan sovelletaan samoja oikeussääntöjä kuin varsinaisen kiinteistön kauppaan. Määräalalle on siksi haettava lainhuutoa samoin edellytyksin kuin kiinteistöllekin. Määräalan lohkominen tulee vireille, kun määräalalle myönnetään lainhuuto. Määräala yksilöidään määräalatunnuksella, jonka antaa kiinteistörekisterinpitäjä. Määräalatunnus on muotoa 123-456-7890-1234-M123. Määräalatunnus muodostuu sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala kuuluu. Lisäksi määräalatunnukseen lisätään tyyppikirjain M ja yksilöivä numero. Vaikka sen kiinteistön kiinteistötunnus muuttuu, josta määräala on luovutettu, määräalatunnusta ei kuitenkaan muuteta. Lähde: Wikipedia.

Määräosa

Kiinteistön määräosa tarkoittaa tietyn murtoluvun suuruista osuutta kiinteistöstä. Määräosa voi olla esimerkiksi 1/2, 1/3 tai 1/4 kiinteistöstä. Esimerkkejä määräosasto ovat paritalotontit ja hallinnanjakosopimukset. Kun kiinteistön määräosa luovutetaan, tulee ostaja tai muu luovutuksen saaja kiinteistön yhteisomistajaksi. Yhteisesti omistettu tila voidaan jakaa yhteisomistajien kesken heidän omistusosuuksiensa mukaisesti uusiksi tiloiksi. Tämä tapahtuu halkomalla. Halkomista voi hakea osakas, jolla on lainhuuto omistusosuuteensa. Määräosa on eri asia kuin määräala, jolla puolestaan tarkoitetaan rajoiltaan määrättyä kiinteistön aluetta. Lähde: Wikipedia.

Palsta

Palsta on tila tai tilan osa, jota ympäröivät tilan rajat tai vesitilukset. Tila on joko yksi- tai monipalstainen. Tilan
palstojen määrän ilmaisee palstaluku. Lähde.

Rasite

Rasite on kiinteistöjen välinen, pysyväksi tarkoitettu maankäyttömääräys, joka perustetaan viranomaisen
päätöksellä ja merkitään kiinteistörekisteriin. Lähde.

Kiinteistörasite

Rasite tarkoittaa kiinteistön (yleisimmin tilan) tai kunnan oikeutta käyttää toisen kiinteistön tai muun rekisteriyksikön aluetta tietyllä laissa määritetyllä tavalla. Se ei liity kiinteistön omistajaan eikä ole henkilökohtainen oikeus. Rasitteella tarkoitetaan siis sellaista kiinteistöön  kohdistuvaa käyttöoikeutta, jolla pyritään ensisijaisesti edistämään oikeutetun kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä. Toisin sanoen rasite on kahden kiinteistön välinen käyttösuhde, jossa toinen, palveleva kiinteistö eli servienssi antaa tie-, johto-, autopaikka- tai muuta sellaista aluetta toisen, oikeutetun kiinteistön eli dominanssin tarpeisiin. Lähde: Wikipedia.

Rasitustodistus

Rasitustodistus voidaan tulostaa kiinteistöstä, määrä-alasta tai vuokraoikeudesta. Rasitustodistuksesta käy ilmi kiinteistöön kohdistuvat oikeudet ja rasitukset. Mikäli kohteeseen ei kohdistu rasituksia, on todistuksessa maininta: ”Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaan omaisuuteen ei kohdistu rekisteriin merkittäviä rasituksia tai rajoituksia, eikä uusia asioita ole vireillä.” Todistuksella oleva päivämäärä
osoittaa, minkä ajankohdan mukaisia tiedot ovat. Jos kyseessä on oikeaksi todistettu todistus, allekirjoitustiedot esitetään todistuksen alareunassa. Rasitustodistukselta käy ilmi kiinteistön, määräalan tai vuokraoikeuden perustiedot, joita ovat yksilöivä tunnus, nimi,  rekisteriyksikkölaji, kunta, kiinteistön tai määräalan rekisteröintipäivämäärä. Lisäksi Rasitustodistukselta käy ilmi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjatut kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, hakemuksen perusteella kirjatut erityiset oikeudet (vuokraoikeus, eläkeoikeus yms.) sekä muistutustiedot (esim. ulosmittaus). Tarkemman kuvauksen Rasitustodistuksen tiedoista voit lukea Maanmittauslaitoksen sivuilta.

Alma Talent Tietopalveluiden Kiinteistöhausta voit hakea Rasitustodistuksen käyttöösi. Tilaa palvelu tästä.

Vuokraoikeus

Vuokraoikeus kuuluu erityisiin oikeuksiin. Erityinen oikeus on kiinteistön omistusta rajoitetumpi oikeus, joka kuuluu muulle kuin kiinteistön omistajalle. Se perustuu esimerkiksi sopimukseen tai testamenttiin. Yleisin erityinen oikeus on maanvuokraoikeus. Muita erityisiä oikeuksia ovat muun muassa käyttöoikeus, eläkeoikeus ja hallinnanjakosopimus. Lähde.

Vuokraoikeustodistus

Vuokraoikeustodistuksella osoitetaan kirjaamisvelvollisuuden piirin kuuluvan vuokraoikeuden voimassaoleva vuokraaja. Vuokraoikeus yksilöidään laitostunnuksella. Todistuksen voi saada vain voimassaolevista kohteista. Vuokraoikeustodistukselta selviää mm. vuokraoikeuden haltijan ja vuokranantajan tiedot sekä vuokraoikeuden kesto. Tarkemman kuvauksen Vuokraoikeustodistuksen tiedoista voit lukea Maanmittauslaitoksen sivuilta.

Alma Talent Tietopalveluiden Kiinteistöhausta voit hakea Vuokraoikeustodistuksen käyttöösi. Tilaa palvelu tästä.

Yleiskaava

Yleiskaava on kunnan koko maantieteellisen alueen maankäytön suunnitelma. Yleiskaava sijaitsee kaavoituksen tasoissa maakuntakaavan ja asemakaavan välissä. Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa yksityiskohtaisempien asemakaavojen laatimista. Yleiskaavalla ohjataan kaava-alueen käyttöä yleispiirteisesti määrittelemällä ja sovittamalla yhteen esimerkiksi asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palvelujen ja
liikenneväylien sijainti. Yleiskaavassa voidaan myös merkitä ennallaan säilyvät alueet ja ne alueet, joihin tulee joko pienempiä tai suurempia muutoksia. Koko kuntaa käsittelevää kaavaa kutsutaan yleiskaavaksi ja rajattua aluetta koskevaa kaavaa taas osayleiskaavaksi. Osayleiskaava voidaan tehdä vaikkapa ranta-alueille ja se voi olla tarkempi kuin yleiskaava muuten. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavaa laadittaessa siis tarkistetaan, minkälaisia ohjeita yleiskaavassa annetaan maankäytölle. Jos asemakaavaa ei ole, rakennetaan yleiskaavan mukaan. Yleiskaavan vahvistaa kunnanvaltuusto. Lähde.

Menestyjät FAQ

Jäikö jotain puuttumaan?

Puuttuiko kiinteistösanastosta jokin termi, jolle kaipaisit selitystä? Jätä ehdotuksesi meille, lisäämme puuttuvat kiinteistötermit sanastoomme. Jätä ehdotuksesi kirjoittamalla se yhteydenottolomakkeen lisätietokenttään.

Jätä ehdotuksesi

Blogi

Sammio