Tietoa ja palvelua kasvun tueksi.

Myynnin ja markkinoinnin palvelut

Tiedämme asiakkaasi tai yhteistyökumppanisi etu- ja sukunimen ja sen, missä roolissa hän työskentelee. Mitä muuta haluaisit tietää? Kysy. Kaivamme tiedon esiin puolestasi, juuri sillä tasolla kuin haluat.

Toimitamme sinulle yhteystiedot toimenkuvan mukaisesti, esimerkiksi silloin, kun haluat kohdistaa viestisi hankintapäättäjille. Pysyt ajan tasalla kohderyhmäsi yhteystiedoista myös silloin, kun organisaatioissa tapahtuu muutoksia.

Meillä on työkalut ja asiantuntijat, joiden avulla voit:

Päättäjätiedot rooleittain ja hankinnoittain. Ainoana Suomessa tiedämme kuka organisaatiossa vastaa mistäkin, myös ylimmän johdon ulkopuolelta.

Tehokkaaseen myynnin ja markkinoinnin kohdentamiseen tarvittavat yhteystiedot: yritysten, yhteisöjen, valtiohallinnon, kuntien sekä järjestöjen ja oppilaitosten yhteystiedot.

Asiakasrekisterin automaattisen huolto- ja päivityspalvelun. Viestin teho paranee ja päätöksenteko helpottuu, kun voit aina luottaa asiakas- ja yhteystietorekisterisi ajantasaisuuteen ja laatuun.

Ota yhteyttä, niin ehdotamme juuri sinulle sopivaa ratkaisua.

Tarjoamme tietopalvelupaketteja kuukausimaksulla sekä asiantuntijoiden juuri sinulle räätälöimiä ratkaisuja.

Pyydä yhteydenottoa

Tietopalvelut käyttöön alk. 27,50 € / kk

Tilaa tästä

Kohderyhmätietoja saat näistä palveluista:

ATP-analysaattori-tuotekuvia__toimisto_570x270

Analysaattori

Analysaattori tehostaa koko myyntitiimin työtä aina strategisesta suunnittelusta myynnin päivittäisiin työtehtäviin.

Tutustu »

 

Kohderyhmähaku

Kohderyhmähaku

Yritysten ja päätöksentekijöiden nimet, tittelit sekä operatiiviset ja hankinnalliset vastuualueet. Kohderyhmien suunnittelu.

Tutustu »

Tietohuoltoratkaisut

Tietohuoltoratkaisut

Päivitämme asiakasrekisteriä puolestasi niin, että löydät sieltä aina ajantasaiset tiedot.

Tutustu »

Erikseen tilattavat tuotteet

Taloyhtiöpäättäjät

Taloyhtiöpäättäjät

Suomen asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden yhteystiedot vastuuhenkilöineen.

Tutustu »

Yrityspoiminta

Yrityspoiminta

Asiantuntijamme poimivat sinulle räätälöidyt täsmätiedot yrityksistä, talousluvuista ja päättäjistä tarpeidesi mukaan.

Tutustu »

Suosituimmat blogit

gdpr markkinoinnille

GDPR b-to-b-markkinoinnin näkökulmasta

Euroopan unionin tietosuoja-asetus eli GDPR tuli voimaan reilu vuosi sitten. Organisaatioissa aloitti sankoin joukoin tietosuojavastaavia, rekisteriselosteet muuttuivat tietosuojakuvauksiksi, henkilötietojen käsittelyprosessit ja -perusteet käytiin tarkasti läpi, ja kaikki dokumentoitiin huolella. Asetuksen voimaantulosta panikoitiin ja hyperventiloitiin niin kovasti, että myynnin ja markkinoinnin kentässä asiasta pääsi syntymään kirjavia tulkintoja ja jopa aiheettomia väitteitä. Osa niistä elää sitkeästi edelleen. Tässä tiivistetty kertaus siitä, mistä koko GDPR:ssä oli (ja ei ollut) kyse markkinoinnin näkökulmasta.GDPR koskee myös b-to-b-päättäjiäGDPR sääntelee henkilötietojen käsittelyä yleisellä tasolla, eli se koskee kaikkia luonnollisia henkilöitä. GDPR ei siis ota kantaa siihen, onko henkilö kuluttaja, b-to-b-päättäjä tai vaikkapa prokuristi, vaan se määrittää yleisesti kansalaisten oikeudet ja organisaation velvollisuudet henkilötietojen käsittelyyn. GDPR ei juurikaan sääntele markkinointiaTietosuoja-asetus sääntelee markkinointia ainoastaan yhdessä kohdassa, ja sekin koskee vain henkilön oikeutta vastustaa henkilötietojen käsittelyä suoramarkkinointia varten. Markkinointi-sana esiintyy tietosuoja-asetuksessa neljä kertaa. Tässä suora lainaus lain artiklasta 21, joka siis on GDPR:n ainoa markkinointia koskeva osuus kokonaisuudessaan:Jos henkilötietoja käsitellään suoramarkkinointia varten, rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä tällaista markkinointia varten, mukaan lukien profilointia silloin kun se liittyy tällaiseen suoramarkkinointiin.Jos rekisteröity vastustaa henkilötietojen käsittelyä suoramarkkinointia varten, niitä ei saa enää käsitellä tähän tarkoitukseen. Huomioitavaa on, että asetuksessa puhutaan suoramarkkinoinnista yleisellä tasolla ottamatta kantaa siihen, onko se sähköpostilla, puhelimella tai perinteisellä postilla tehtävää. Suoramarkkinoinnin vastaanottajalla tarkoitetaan ketä tahansa henkilöä, eli erottelua kuluttajan tai organisaation vastuuhenkilön välillä ei ole. Markkinoinnista säännellään tarkemmin kansallisesti. Suomessa markkinointia säänteleviä lakeja ovat muun muassa laki sähköisestä viestinnästä, kuluttajansuojalaki ja laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.Henkilötieto, rekisteri ja käsittely = GDPRHenkilötieto tarkoittaa kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. GDPR:n sääntelyn näkökulmasta henkilötiedot voidaan jakaa kolmeen luokkaan, ja niille on laissa omat määräyksensä.Tieto, jolla henkilö voidaan epäsuorasti tunnistaa eli pseudonyymitieto, kuten esimerkiksi eväste- ja mobiilitunnisteet tai tieto, josta osa on korvattu koodeilla.Tieto, jolla henkilö voidaan suorasti tunnistaa, eli esimerkiksi nimi, henkilötunnus ja puhelinnumero.Erityiset tietoryhmät, eli henkilötiedot, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittinen mielipide, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys, terveydentila tai seksuaalinen suuntautuminen tai geneettisten tai biometristen tietojen käsittely tunnistamista varten.Rekisteri tarkoittaa mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot on saatavilla tietyin perustein ja joita käytetään samaan käyttötarkoitukseen. Markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta näitä ovat juurikin asiakas- ja markkinointirekisterit.Käsittelyllä tarkoitetaan mitä tahansa toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti. Käsittelyä on esimerkiksi tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai yhdistäminen. Markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta esimerkiksi CRM-järjestelmän tietojen ylläpito ja asiakkaiden profilointi on käsittelyä.GDPR sanelee henkilötietojen käsittelyn säännötGDPR velvoittaa, että henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi.Lainmukaisuus tarkoittaa sitä, että henkilötietojen keräämiselle on jokin laillinen peruste. Tietoja saa kerätä vain tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten. Perusteena on oltava vähintään yksi seuraavista:Suostumus, eli rekisteröity on antanut luvan tietojen käsittelyyn. Markkinoinnin näkökulmasta esimerkiksi markkinointilupa on tällainen.Sopimus, eli rekisteröity on sopimuksen osapuolena. Asiakastietojen käsittely perustuu usein tähän. Lakisääteinen velvoite, eli rekisterinpitäjällä on laissa määrätty velvoite käsitellä henkilötietoja. Esimerkiksi työnantajan on ilmoitettava työntekijänsä palkkatiedot veroviranomaisille.Elintärkeiden etujen suojaaminen, eli käsittelyä voi tapahtua esimerkiksi humanitaarisissa hätätilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa tai epidemioissa.Yleinen etu ja julkinen valta, eli esimerkiksi henkilötietojen käsittely tieteellisen tai historiallisen tutkimuksen tai tilastoinnin tarkoituksia varten.Oikeutettu etu, eli kun rekisterin pitäjän ja rekisteröidyn välillä on jokin merkityksellinen suhde. Markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta esimerkiksi suoramarkkinointi voi vaatia henkilötietojen käsittelyä. Oikeutettuun etuun vetoaminen vaatii aina ns. tasapainotestiä, jossa rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän oikeudet ja oikeutetut odotukset punnitaan. Jos vaakakuppi kääntyy rekisterinpitäjän puolelle, on käsittely oikeutetun edun perusteella sallittu.Asianmukaisuus tarkoittaa sitä, että henkilötietoja käsitellään turvallisesti ja luottamuksellisesti. Tiedot tulee suojata luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta. Henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Henkilötietojen on oltava olennaisia ja rajoitettuja siihen tarkoitukseen, missä niitä käsitellään. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, että rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle tämän käsittelyä koskevat tiedot tiiviisti esitetyssä, läpinäkyvässä, helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä. Rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle rekisterinpitäjän identiteetti ja yhteystiedot, tapauksen mukaan tietosuojavastaavan yhteystiedot ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä käsittelyn oikeusperuste.Apua asiakastietojen ylläpitoon ja päivitykseenKun haluat huolehtia oman asiakaskuntasi tietojen ajantasaisuudesta, saada  tietoosi enemmän kontakteja tai löytää ihan uusia asiakkuuksia – meiltä löytyy aina ratkaisu. Tietohuoltomme avulla asiakasrekisterisi on myös integroitavissa suoraan yritystietokantaamme, joka takaa sen, että tiedot ovat aina ajan tasalla.Kysy lisää asiantuntijoiltamme.

Myynti ja markkinointi

Asiakasrekisterit ajan tasalle

Kun päättäjien vastuualueet ovat tiedossa, yritys voi kohdistaa myyntinsä ja markkinointinsa tehokkaasti. Vastuut selviävät parhaiten puhelimitse. B-to-b-markkinoinnissa olennaista on yhteydenottojen kohdentaminen oikeille henkilöille. Se onnistuu vain, kun tietää, kuka oikeasti vastaa yrityksessä mistäkin. Tätä tietoa selvittää Alma Talentin puhelintiimi Tampereella. Vaikka toisin luulisi, kaikki tieto ei löydy netistä, yrityksen kotisivuilta tai viranomaislähteistä, esimerkiksi kaupparekisteristä tai Yritys- ja yhteistyötietojärjestelmä YTJ:stä. Tieto on päinvastoin hyvin hajallaan eri lähteissä eivätkä yritykset suinkaan kerro yksityiskohtaisesti, millä tasolla kukin vastaa asioista työssään. Vastuualueet selviävät varmimmin puhelinsoitolla.  Tampereen rekisterisoittotiimi selvittää ensiksi yrityksen perustiedot: osoitteet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja päättäjien tittelit. Soittajat kysyvät yritykseltä paljon muutakin, muun muassa sen, kuka vastaa myynnistä ja markkinoinnista, kuka taloudesta ja it:stä, kuka hankintapäätöksistä. Kun tieto tulee yritykseltä itseltään, se on varmasti paikkansapitävä. Kysyminen kannattaa, sillä vastuualueet ja tittelit vaihtelevat yrityksittäin. Yhdessä myyntipäällikkö voi olla ison tiimin vetäjä, toisessa tavallinen rivimyyjä. Joskus toimitusjohtajaksi nimetty henkilö ei vastaa operatiivisesta toiminnasta, vaan päätökset tekee maajohtaja. 80 000 toimipistettä puhelinsoiton päässäAlma Talentin rekisterisoittoliiketoiminnan yritystietokantaan kuuluu noin 80 000 toimipaikkaa pää- ja sivutoimipisteineen. Soitot kohdistetaan yrityksiin, joiden henkilöstömäärä on viisi tai sitä enemmän. Joskus tiedot selviävät puhelinvaihteesta, joskus henkilöstöosastolta. Joskus on soitettava suoraan henkilölle itselleen. – Puheluja soitetaan päivän mittaan noin sata, vuodessa noin 80 000, kertoo teleryhmän päällikkö Marja Harb.B-to-b-bisnestä tekeviä yrityksiä kiinnostavat eniten päättäjien vastuualueet. Esimerkiksi sähköpostimarkkinointia saa tehdä vain asemavaltuutuksen perusteella. Tietosuojavaltuutettu on ohjeistanut, ettei titteli tai ammattinimike riitä asemavaltuuksien selvittämiseen, joten vastuualueiden ymmärtäminen on myös lain näkökulmasta välttämätöntä. Ajantasaisen ja tarkastetun tiedon avulla yritys pystyy lähettämään viestinsä suoraan oikealle henkilölle oikeaan sähköpostiosoitteeseen. Samalla se voi olla varma siitä, että asemavaltuutusehto täyttyy.  – Me autamme fokusoimaan myyntiä ja markkinointia, Harb selventää.Monipuoliset asiakashyödytSoittotiimin tekemää päivitystyötä voi hyödyntää monin eri tavoin. Kun esimerkiksi kiinnostava yritys kertoo kotisivuillaan voimakkaasta kasvustaan ja aikeistaan etsiä uusia toimitiloja, toimitilojen tarjoaja voi päättäjätiedon perusteella tehdä tarjouksen suoraan toimitilahankinnoista vastaavalle henkilölle. Päivitetyt tiedot auttavat segmentoinnissa ja markkinan koon arvioinnissa. Asiakas voi esimerkiksi suodattaa kohderyhmähaun avulla kaikki vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset Uudenmaan alueelta ja kohdistaa yhteydenottonsa haluamalleen päättäjälle.Alma Talent hyödyntää ajantasaisia ja päivitettyjä tietoja asiakkaalle tehtävässä tietohuollossa eli CRM-järjestelmän tietojen automaattisessa päivityksessä. Tavallisesti yrityksen myynnin pitäisi päivittää asiakastiedot rekisteriin, mutta usein siihen ei jää aikaa. Soittotiimin tekemä työ vapauttaa myynnin aikaa varsinaisen bisneksen tekoon asiakasrekisterin ylläpidon sijaan. – Voisi ajatella, että nykyisten asiakkaiden tiedot ovat ajan tasalla, mutta niidenkin tiedot muuttuvat. Meidän tarjoamamme tieto on tosi tuoretta monta vuotta vanhojen tietojen rinnalla, Harb sanoo.Ajantasaisten tietojen avulla yritys voi ohjata myyntiä ja liiketoimintaa oikeaan suuntaan.Uniikki ja laadukas kokonaisuusTampereen tiimi eroaa kilpailijoista siinä, että se soittaa systemaattisesti yrityksille, kuntapäättäjille, oppilaitoksiin, päiväkoteihin, terveydenhuoltoon sekä valtionhallintoon.– Rutiininomainen työmme hyödyttää asiakkaita ja he arvostavat sitä. Se motivoi minua, Harb sanoo.Soittotiimin saamat tiedot yhdistyvät viranomaisilta ja yrityksiltä saatuihin tietoihin sekä yritysten tilinpäätöstietoihin. Tämä kokonaisuus on kilpailijoihin verrattuna uniikki. Kaipaako yrityksesi asiakasrekisteri päivitystä? Ota yhteyttä, hoidetaan tiedot ajan tasalle!  

Myynti ja markkinointi
b2b myynnin ja markkinoinnin lait

B-to-B-myynnin ja -markkinoinnin lait, asetukset ja direktiivit

Myynnin ja markkinoinnin kentässä menevät välillä lait, asetukset ja direktiivit sulavasti sekaisin eikä ihme. Tässä siis kootusti se, mitä jokaisen myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevän henkilön tulisi tietää lainsäädännöstä.Näin alkuun on hyvä tiedostaa, mistä tässä sääntelyviidakossa oikeasti onkaan kyse. Juuret nimittäin ulottuvat niinkin syvälle kuin Suomen perustuslakiin ja yksityisyydensuojaan, joka on perus- ja ihmisoikeus. Yksityisyydensuojalla tarkoitetaan luonnollisen henkilön oikeutta ja käytännön mahdollisuutta suojautua ulkopuoliselta tarkkailulta. Suomen perustuslain kymmenes pykälä kuuluu näin: ”Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.” Euroopassa lainsäädäntö tukeutuu sekä yleisiin, koko Euroopan unionia koskeviin asetuksiin, että kansallista lainsäädäntöä ohjaaviin direktiiveihin. Euroopan unionin ulkopuolella lainsäädäntö on maa- tai aluekohtaista, joten erityisesti kansainvälisissä yrityksissä tämä saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Keskitytään nyt kuitenkin Eurooppaan ja Suomeen. Tässä vaiheessa on hyvä kerrata käsitteet asetus ja direktiivi. Asetus on Euroopan unionin säätämä laki, joka on sellaisenaan sovellettavissa jäsenmaihin. Direktiivi puolestaan on Euroopan unionin antama lainsäädäntöohje. Sen perusteella kukin jäsenvaltio laatii oman kansallisen lakinsa eikä se siis ole sovellettava laki itsessään. Asetuksen ja direktiivin ero on se, että asetusta sovelletaan suoraan sellaisenaan, kun taas direktiivi antaa vain toimintaohjeet siihen, kuinka kansallista lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Mitä lakeja markkinoinnin tulisi siis tuntea? Pureudutaan seuraavaksi näihin.Henkilötietojen suojelija GDPRYleinen tietosuoja-asetus eli GDPR on melko rankasti sanktioitu laki, jota sovelletaan kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. GDPR sääntelee henkilötietojen käsittelyä, eli kaikki asiakas- ja markkinointirekistereihin liittyvät henkilötiedot kuuluvat tämän lain alaisuuteen. GDPR on asetus eli suoraan sellaisenaan sovellettavissa.GDPR määrittelee vain henkilötietojen käsittelyn oikeudet ja velvollisuudet kansalais- ja organisaatiotasolla, joten sen rinnalle tarvitaan kansallista lainsäädäntöä esimerkiksi suoramarkkinointia varten. Koska direktiivit ovat Euroopan unionin keino ohjata kansallista lainsäädäntöä, tässä astuu mukaan sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi.Laki sähköisen viestinnän palveluistaSähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi astui voimaan vuonna 2002. Sen pohjalta on Suomessa säädetty kansallinen laki sähköisen viestinnän palveluista, joka tunnettiin aiemmin myös nimellä tietoyhteiskuntakaari. Tämä laki on hyvin laaja, ja se käsittää myös esimerkiksi sähköisen viestinnän palvelut ja viestintäverkot. Lain tavoitteena on lisäksi turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen.  Siinä missä GDPR käsittelee suostumusta henkilötietojen käsittelyyn, ottaa tämä kansallinen laki kantaa muun muassa suoramarkkinoinnin suostumuksiin. ePrivacy-asetusEuroopan unionissa on tällä hetkellä suunnitteilla sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus, joka tullessaan korvaa aiemman sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että se tulee suoraan sellaisenaan sovellettavaksi Suomessa ja todennäköisesti aiheuttaa muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.Kerrataan siis, missä nyt mennään. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) määrittää, mitä tietoja markkinointirekistereihin saa kerätä. Myöhemmin sovellettavaksi tuleva sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (ePrivacy) sääntelee puolestaan sitä, mitkä markkinointitoimenpiteet sähköisessä viestinnässä ovat kulloinkin sallittuja. Tällä hetkellä asiasta säännellään pääosin laissa sähköisen viestinnän palveluista.Muut B-to-B-markkinointiin liittyvät säädöksetTietosuojavaltuutetun toimiston nettisivuilta löytyy tietosuojaa koskettavia yleisiä ohjeita ja tarkennuksia, vastauksia yleisiin kysymyksiin sekä Euroopan tietosuojaneuvoston ohjeita. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa eli tuttavallisemmin SopMenL sääntelee yritysten välistä markkinointia sekä sisältää säädöksiä muun muassa liikesalaisuuksista. Laki koskettaa kaikkea yrityksille suunnattua markkinointia toimialasta riippumatta.Laki palveluiden tarjoamisesta perustuu Euroopan unionin palveludirektiiviin, jota sovelletaan elinkeinotoiminnassa tuotettuihin palveluihin, joista maksetaan korvaus. Lain tarkoituksena on edistää palvelujen tarjoamisen vapautta. Laki luettelee edellytykset niistä tiedoista, joita palveluntarjoajan on annettava palveluistaan. Laki sisältää myös säännöksen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta, pyynnöstä annettavista tiedoista, palvelua esittelevässä asiakirjassa annettavista tiedoista sekä tietojen antamistavasta.Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinointisäännöt on tarkoitettu täydentämään voimassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä. Niitä sovelletaan kaikkeen markkinointiviestintään, jonka tarkoituksena on tavaran tai palvelun myynnin edistäminen, sekä mielikuvamainontaan. Suomalaisten markkinoijien tulee huomioida ICC:n markkinointisäännöt toiminnassaan, ja myös muun muassa markkinaoikeus on ottanut nämä huomioon omassa ratkaisukäytännössään.Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) sivuilta löytyy myös hyviä ohjeistuksia tele- ja sähköpostimarkkinoinnista.Yhtenä lähteenä tässä tekstissä on käytetty Elina Koivumäen ja Petteri Häkkisen Markkinointijuridiikka-kirjaa (Helsingin seudun kauppakamari, 2018), jota suosittelen myös lämpimästi kaikille markkinoinnin ammattilaisille. 

Myynti ja markkinointi
Miksi sähköpostini eivät mene perille

Miksi sähköpostini eivät mene perille?

Sähköposti ei aina mene perille. Syitä on monia, ja ne kaikki tulee huomioida. Onneksi "ei-tavoitettu vastaanottaja" antaa viestin lähettäjälle vihjeen ja lähettää vastaussanoman. Tätä kutsutaan bounceksi, ”pompuksi”. Bouncet voidaan jakaa karkeasti kahteen eri luokkaan, hard ja soft bounceiksi. Tyypillisesti ero liittyy vastaanottajan postilaatikkoon. Hard bounce kertoo, että vastaanottajaa ei ole, kun taas soft bounce tarkoittaa jotain hetkellistä virhettä vastaanottajan päässä. Tämä ei ole kuitenkaan kaiken kattava jako, sillä olemassa oleva sähköpostilaatikkokin saattaa ”hard bounceta”.Soft bouncetSoft bouncet ovat yleensä väliaikaisia eivätkä välttämättä vaadi erillisiä toimenpiteitä. Viesti pääsee vastaanottajan palvelimelle asti, mutta jostain syystä se ei läpäise tietään vastaanottajan sähköpostilaatikkoon. Usein syynä on se, että vastaanottajan sähköposti on täysi, viesti on liian suuri vastaanottajan postilaatikkoon tai vastaanottajan palvelimella on ongelmia. Viestiä voi ja kannattaakin yrittää lähettää uudestaan toisena ajankohtana.Tyypillisiä soft bouncen sanomia ovat esimerkiksi "mailbox full", "quota exceeded" tai "limit exceeded".Hard bouncetHard bouncet puolestaan ovat vakavampia. Ilmeisin syy hard bouncelle on se, että vastaanottajaa ei löydy, eli käytännössä vastaanottajan osoite on kirjoitettu väärin, tai se on vanhentunut. On hyvin yleistä, että yritysten asiakasrekistereissä on reilusti b-to-b-päättäjiä, jotka ovat vaihtaneet työpaikkoja. Näin ollen heidän sähköpostiosoitteensakin ovat vaihtuneet. Nämä ovat niitä vaarallisimpia bounceja. Tällaiset henkilöt tulee heti siivota pois rekistereistä, tai henkilöiden yhteystiedot on päivitettävä oikeiksi.  Tyypillisiä hard bouncen sanomia ovat esimerkiksi: "recipient not found", "user unknown", "sender denied", "access denied", "message delivery has been blocked", "address rejected", "unable to relay", "local policy violation", "mailbox unavailable" tai "client host rejected: black-listed".Tarkkana vastaussanomien kanssaHard bounce ei kuitenkaan automaattisesti kerro, että vastaanottajaa ei ole olemassa, ja siksi onkin hyvä tulkita vastaussanomia hieman tarkemmin. Palomuurit ja roskapostisuodattimet ovat myös yleisiä hard bouncen syitä, ja ne voivat estää viestin pääsyn monen eri asian takia. Käytännön syitä voivat olla esimerkiksi viestin sisältö tai otsikko, lähettävä palvelin tai se, että lähettävä taho löytyy mustalta listalta. Olen avannut näitä asioita tarkemmin edellisessä tekstissäni.Paras tapa välttää bouncet on pitää markkinointi- ja asiakasrekisterit ajan tasalla, kohdentaa markkinointi huolella ja kiertää yleisimmät sudenkuopat. 

Myynti ja markkinointi
Sammio