Sallitko sijaintitiedon käytön?
Alma Media voi tarjota sijaintiisi perustuen kohdennettua sisältöä, mainontaa ja säätietoja. Sijaintitiedot voidaan yhdistää palveluiden käytöstä kerättyihin tietoihin.
Tunne asiakkaasi, kilpailijasi ja kumppanisi.
Yritystietopalvelut
Numerot puhuvat, mutta vielä arvokkaampaa on nähdä numeroiden taakse ja tulevaan; löytää se tieto, jonka päätöksentekosi ja strategisen yrityssuunnittelun tueksi tarvitset. Miten kumppanin, asiakkaan tai kilpailijan liiketoiminta on kehittynyt, mitä he suunnittelevat seuraavaksi? Läpinäkyvän ja vertailukelpoisen tiedon varmistaa oma analyytikkotiimimme.
Hyvät suhteemme tiedontuottajiin näkyy asiakaspalvelussamme. Saat kauttamme syvällistä tuntemusta muun muassa lainsäädännöstä, tiedonkeräämisen tavoista ja asiakkaiden prosesseista.
Meillä on työkalut ja asiantuntijat, joiden avulla voit:
Analysoida muuttuvaa toimintaympäristöä ja ennakoida muutoksia. Saat asiantuntevaa taustainformaatiota toimialasi kehitystrendeistä ja valmiiksi pureskeltua tietoa toimialasi kilpailutilanteesta.
Tutustua kattavaan ja ajantasaiseen taustatietoon suomalaisista yrityksistä ja niiden vastuuhenkilöistä.
Tilata Kauppalehden Menestyjä- ja Kasvaja-sertifikaatteja. Molemmat ovat näkyviä ja tehokkaita merkkejä yrityksesi taloudellisesta suoriutumisesta asiakkaille, sijoittajille ja sidosryhmille.
Pyytää huippuunsa jalostettua tietoa ja luotettavaa analyysiä mm. riskeistä ja yrityksen taloustiedoista. Voit pyytää esim. oikaistua tilinpäätöstä yrityksen nykytilanteen arvioimiseksi.
Ota yhteyttä, niin ehdotamme juuri sinulle sopivaa ratkaisua.
Tarjoamme tietopalvelupaketteja kuukausimaksulla sekä asiantuntijoiden juuri sinulle räätälöimiä ratkaisuja.
Yritystietoja saat näistä palveluista:
Tietopalvelut käyttöön alk. 27,50 € / kk
Yhdistysrekisteri
Suomalaisten rekisteröityjen yhdistysten, kauppakamareiden sekä uskonnollisten yhteisöjen nyky- ja historiatiedot.
European Business Register
Ajantasaista ja luotettavaa virallisia tietoa eurooppalaisista yrityksistä,
Tutustu »
Erikseen tilattavat tuotteet
Menestyjä-sertifikaatti
Menestyjä-sertifikaatin voivat tilata käyttöönsä yritykset, jotka saavat Menestyjäluokituksessa vähintään 50 pistettä.
Yrityksen arvonmääritys
Ulkopuolisen asiantuntijan laatima arvonmääritys selkeyttää yrityksen ja sen osakekannan hinnoittelua eli palvelee niin ostajaa kuin myyjää yrityskauppatilanteissa.
Tutustu »
Tilinpäätösanalyysi
Tilinpäätösanalyysissä näet nopeasti yhdestä raportista yrityksen luokituksen ja taloudelliset tiedot.
Toimialatilasto
Toimialatilasto antaa selkeän ja kattavan kuvan tarkasteltavan toimialan nykytilanteesta ja sen historiallisesta kehityksestä jopa 10 vuoden ajalta.
Benchmarking-raportti
Benchmarking vertaa yritystä muihin saman alan yrityksiin sekä kertoo alan kilpailutilanteesta ja kehitysnäkymistä.
Ranking-raportti
Ranking asettaa tarkastelun kohteeksi valitun yritysjoukon yritykset järjestykseen niiden tuoreimpien tilinpäätöslukujen perusteella.
Talouselämä 500 -lista
Talouselämän vuosittain koostama listaus liikevaihdoltaan Suomen 500 suurimmista yrityksistä.
Tivi 250 -lista
Tivin vuosittain koostama listaus liikevaihdoltaan Suomen 250 suurimmasta ict-alan yrityksestä.
Suurimmat asianajotoimistot 2010-2019
Talouselämän selvitys kuvaa 30 suurimman suomalaisen asianajotoimiston kokoa ja tulosta suhteessa toisiinsa.
Kasvuyritykset-selvitys 2019
Talouselämä analysoi vuoden 2012 jälkeen yli 0,5 miljoonaa euroa pääomaa keränneiden startupien ja kasvuyhtiöiden menestystä. Aineisto kuvaa suomalaisten startupien kasvua, kannattavuutta sekä pääomatilannetta 2015-2018.
Suurimmat markkinointiviestinnän toimistot top 50
Markkinointi&Mainonta-lehden vuosittaisella Toimistojen top 50 -selvityksessä listataan suurimmat markkinointiviestinnän alan toimistot, joilla suunnittelutyön osuus on merkittävä.
Yrityskaupat
Talouselämä seuraa tiiviisti yrityskauppoja, uutisoi niistä ja julkaisee taulukkoa tuoreista kaupoista lehdessä joka perjantai. Yrityskauppatiedot ovat ostettavissa excel-muodossa vuodesta 2000.
Suosituimmat blogit
Voiko yritysten konkurssiriskiä ennustaa?
Konkurssin merkit näkyvät jo varhain tilinpäätöstiedoissa. Yritysanalyytikko tunnistaa ne jopa pari vuotta ennen muita. Kun rahat loppuvat, yrityksen tarina loppuu. Rahoittajat eivät usko enää yrityksen selviytymiskykyyn, ja rahahanat sulkeutuvat. Ennen sitä on kuitenkin pitänyt tapahtua paljon. Jos vaaranmerkit olisi havaittu ajoissa, kurssin suuntaa olisi voinut kenties kääntää. – Yritysjohtajat syyttävät mielellään ulkoisia tekijöitä, kilpailijoita tai rahoittajia, mutta usein syy löytyy yrityksen sisältä, sanoo analyytikko Ari Rajala Alma Talentista ja siteeraa konkurssitohtorina tituleeratun professori Erkki K. Laitilan vertausta laivasta ja kapteenista. Jos laiva on hyvässä kunnossa ja kapteeni pätevä, laiva pärjää myrskyssäkin. Mutta jos kapteeni ei seuraa säätä, käy huonosti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa teki konkurssin 2 534 yritystä. Vuonna aiemmin konkurssiin päättyi nelisensataa yritystä vähemmän. Konkurssien määrä on noin prosentti yritysten määrään verrattuna, eli ei kovin suuri. Moni yritys lopettaa toimintansa hallitusti, ilman konkurssia.Suomalaiseen yrittäjään konkurssi lyö helposti leiman, josta on vaikea päästä eroon. Leimautumista halutaankin välttää keinolla millä hyvänsä, mutta silti konkurssiin ajaudutaan. Voiko konkurssi yllättää?– Analyytikolle konkurssi ei tule yllätyksenä, mutta tavalliselle tallaajalle se voi kyllä tulla. Hyvin harvalla yrityksellä tilinpäätös ei oirehdi ennen konkurssia, vaan riski näkyy jo pari vuotta etukäteen, Rajala kertoo. Korkeasta konkurssiriskistä kertoo muun muassa yrityksen velkaantuneisuus. Kun ylivelkaantumisen raja on ylittynyt, yritys ei saa enää rahoitusta ja joutuu maksuvaikeuksiin. Se ei pysty maksamaan laskujaan, pyytää niille pidempiä maksuaikoja, hakee isompaa luottolimiittiä, lykkää investointeja ja irtisanoo henkilöstöään. Merkkejä on monia.Monta tapaa ennustaa konkurssiTaloustieteissä konkurssia on ennustettu muun muassa Prihtin Z-luvun tai Sharma & Mahajan -kriisitunnuslukujen avulla. Suomessa seurataan pitkälti maksuhäiriöitä tai -viiveitä. Ne ovat Rajalan mukaan hyviä mittareita, joskin ne kertovat yrityksen vaikeuksista hyvin myöhäisessä vaiheessa. Esimerkiksi tavarantoimittajat havahtuvat tilanteeseen usein vasta maksuhäiriömerkinnän nähtyään, mutta silloin yritys saattaa jo keikkua konkurssin partaalla. Analyytikkoa kiinnostaa yrityksen riskit paljon varhaisemmassa vaiheessa. Ne selviävät tilinpäätöstiedoista. Tunnusluvut –rahoitusrakenne, velkaantuneisuus, omavaraisuus, tulos – eivät kuitenkaan aina riitä antamaan kattavaa kuvaa yrityksen toiminnasta. Siksi Alma Talent Tietopalvelut vertaa yrityksen suoritusta myös toimialan sisällä ja luokittelee yritykset oman mallinsa (Menestyjäluokitus) mukaan joko menestyjiin tai menehtyjiin. – Olemme tunnistaneet tähän mennessä 85 prosenttia vuoden 2019 konkursseista, Rajala toteaa.Kaikkia konkursseja on mahdoton tunnistaa, sillä menestyjäkin saattaa joutua ongelmiin hyvistä tilinpäätöstiedoista huolimatta. Yritys on voinut ajautua maksuvaikeuksiin vaikkapa johdon nostettua rahaa omaan käyttöönsä, tai tytäryhtiö on joutunut auttamaan konsernin heikommin pärjäävää yksikköä. Konkurssista kärsivät kaikkiKonkurssi voi toteutua joko velkojan hakemuksesta tai yrityksen omasta aloitteesta. Velkoja on usein verottaja, joka perää vaikkapa maksamattomia arvonlisäveroja, tai tavarantoimittaja. Yhden konkurssi on monen ongelma. Yhteiskunta ei saa sille kuuluvia verorahoja, vuokranantaja menettää vuokria ja rahoittajat jäävät nuolemaan näppejään. Henkilöstöltä lähtee työpaikka. Kärsijöiden joukkoon kuuluu myös yrittäjä itse. Osakeyhtiössä yrittäjä vastaa veloista osakepääomansa verran, avoimessa yhtiössä koko omaisuudellaan. Sekin on epävarmaa, voiko yrittäjänä jatkaa enää ollenkaan. – Luottotietojen menettäminen ja konkurssileiman säilyminen luottotiedoissa estää yhteistyösuhteiden solmimisen. On vaikea saada pankista luottokorttia tai rahoitusta uuteen bisnekseen, Rajala luettelee. Ja jos tavaranmyyjä ei myy laskulla vaan käteisellä, bisneksen teko menee todella hankalaksi.Toisaalta konkurssin kokenut yrittäjä on oppinut paljon yrittämisestä. Sitä arvostetaan Yhdysvalloissa. Sen sijaan Suomessa epäonnistumisista ei hevin kerrota. Yhteistyökumppaneiden kanssa on siis hyvä olla valppaana.– Jos tärkeän asiakkaan tai liikekumppanin liiketoimintaan liittyy riski, se vaikuttaa omaankin bisnekseen. Eli mitä oleellisempi asiakas, sen tarkemmin sen toimintaa kannattaa seurata, Rajala neuvoo.Alma Talent Tietopalvelut tekee luokituksensa kerran vuodessa tuoreiden tilinpäätöstietojen pohjalta. Vuosittain päivittyvä tieto riittää monen yrityksen tarpeisiin
Tosiasiallisten edunsaajien tiedot kerätään kaupparekisteriin
Muutaman viikon kuluttua osan yrityksistä ja yhteisöistä on ilmoitettava aikaisempaa enemmän tietoja kaupparekisteriin. Niiden on vuoden kuluessa tehtävä ilmoitus tosiasiallisista edunsaajistaan. Tietojen keräämisen taustalla on laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Lain taustalla on EU-direktiivi.Parin viikon kuluttua, 1.7. alkaen, Patentti ja Rekisterihallitus (PRH) ryhtyy rekisteröimään tietoja yritysten ja yhteisöjen tosiasiallisista edunsaajista. Yritysten edunsaajien tiedot kerätään kaupparekisteriin, säätiöiden säätiörekisteriin ja yhdistysten yhdistysrekisteriin.”Yritysten täytyy tehdä kaupparekisteri-ilmoitus edunsaajistaan vuoden kuluessa eli 1.7.2019 ja 1.7.2020 välisenä aikana. Sen jälkeen ilmoitus on tehtävä aina, kun edunsaajatiedot muuttuvat. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka yrityksellä ei olisi edunsaajia tai vaikka he eivät olisi yrityksen tiedossa”, Alma Talent Tietopalveluiden liiketoimintapäällikkö Marika Schugk muistuttaa viitaten PRH:n ohjeisiin.Osakeyhtiö ilmoittaa, asunto-osakeyhtiö eiTiedonantovelvollisuus ei kuitenkaan koske kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä. Osa yrityksistä, kuten esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat ja asumisoikeusyhdistykset, tekevät ilmoituksen edunsaajistaan. Jotkut yritykset ja yhteisöt kuten pörssiyhtiöt, yksityiset elinkeinonharjoittajat ja asunto-osakeyhtiöt, taas eivät tee ilmoitusta. Tarkka listaus ilmoitusvelvollisista on julkaistu PRH:n sivuilla.Miksi edunsaajat rekisteröidään?Tietoja edunsaajista aletaan kerätä rahanpesun estämiseksi. Suomen rahanpesulaki ja sen pohjana oleva EU:n rahanpesudirektiivi edellyttävät, että yritys tai yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajansa, ilmoittaa heidän tietonsa rekisteröitäviksi ja pitää tiedot ajan tasalla.”Säädösten tavoite on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Asiakkaiden tunteminen ja poliittisten vaikutussuhteiden selvittäminen lisää liiketoiminnan läpinäkyvyyttä ja helpottaa siten rahan liikkeiden tarkkailua”, Schugk kertoo.Miten edunsaajat ilmoitetaan?Edunsaajatietojen ilmoittaminen on maksutonta. Tiedot voi ilmoittaa sähköisesti YTJ-palvelussa. Ilmoituksen allekirjoittaa sama henkilö kuin yrityksen muutkin kaupparekisteri-ilmoitukset: esimerkiksi yrityksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, vastuunalainen yhtiömies tai valtuutettu asiamies kuten tilitoimiston työntekijä.Ketkä saavat edunsaajien tietoja käyttöönsä?”Vaikka yritysten on ilmoitettava edunsaajatiedot, tiedot eivät kuitenkaan ole samalla tavalla julkisia kuin muut kaupparekisterin tiedot. Niitä ei saa ilmaiseksi kuka tahansa”, Schugk muistuttaa.Tietoja edunsaajista voi saada, jos tietojen pyytäjä pystyy osoittamaan PRH:lle, että hänellä on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus. Tiedot ovat maksullisia.Kuka on tosiasiallinen edunsaaja?Edunsaajalla tarkoitetaan rahanpesulaissa henkilöä, joka joko omistaa yrityksen tai muuten käyttää määräysvaltaa siinä. Yritys vastaa itse siitä, että se tunnistaa edunsaajansa. Edunsaajan määritelmä täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:Hän omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti.Hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänivallasta suoraan tai välillisesti. Hän käyttää muulla perusteella tosiasiallista määräysvaltaa yrityksessä tai yhteisössä. Välillinen omistaminen tai äänivallan käyttäminen tarkoittaa tilannetta, jossa määräysvaltaa käytetään toisen yrityksen kautta. Muu peruste voi olla esimerkiksi osakassopimus. Lue lisää PRH:n sivuilta: http://bit.ly/2KhVhJN
Liikevaihto piiloon bruttotulokseen – vaan kuinkas sitten kävikään?
Nykyisen kirjanpitolain mukaan mikro- ja pienyritysten ei tarvitse julkaista liikevaihtoaan ja osaa kulutiedoistaan, jos yritys raportoi bruttotuloksen. Toimintatapa voi kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia. Puuttuvien liikevaihtotietojen takia yritys voi jäädä kilpailutuksen tai myönteistä julkisuutta tuovien yritysvertailujen ulkopuolelle. Vähintäänkin yritys saa huonomman luottoluokituksen, ja ulkopuolisen rahoituksen saaminen voi olla sille hankalampaa.Vuodesta 2016 lähtien yhä suurempi osa kirjanpitovelvollisista saa esittää tuloslaskelmassaan liikevaihdon sijaan bruttotuloksen. Bruttotulos tarkoittaa, että yritys esittää tuloslaskelmassaan yhteenlaskettuna eränä liikevaihdon, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksen, valmistuksen omaan käyttöön, liiketoiminnan muut tuotot sekä materiaalit ja palvelut. Näin yrityksen liikevaihto ja osa sen kulutiedoista ei tule julkiseksi. Pien- ja mikroyritykset ovat saaneet raportoida bruttotuloksen liikevaihdon sijaan aiemminkin. Vuoden 2016 kirjanpitolain uudistus nosti kuitenkin merkittävästi pien- ja mikroyritysten määrittelyrajoja, ja mahdollisuus raportoida bruttotulos keräsi laajasti kiinnostusta. Tänä päivänä arvostetaan avoimuuttaYritys saattaa raportoida bruttotuloksen piilottaakseen kilpailijoiltaan tietoja liikevaihdostaan ja kulurakenteestaan. Toimintatavalla saattaa kuitenkin olla yllättäviä, kielteisiä seurauksia, Alma Talent Tietopalveluiden analyytikko Risto Pitkänen toteaa. ”Tilinpäätöksen tarkoitus on kertoa yrityksen tilasta eri sidosryhmille: esimerkiksi rahoittajille, asiakkaille, alihankkijoille ja työnhakijoille. Nykyaikana yrityksen sidosryhmät haluavat saada läpinäkyvää, vertailukelpoista tietoa yrityksistä. Tietojen piilottaminen bruttotulokseen sotii avoimuuden periaatetta vastaan”, Pitkänen sanoo.Liikevaihto piiloon – rahoitus vaikeutuuLiikevaihto on oleellinen perustieto, joka kertoo, minkä kokoinen yritys on. Monet muut yrityksen toiminnasta kertovat tunnusluvut suhteutetaan yrityksen liikevaihtoon. Puuttuvan liikevaihtotiedon takia yritys voi esimerkiksi jäädä kilpailutuksen ulkopuolelle.”Jos yritys julkistaa tuloslaskelmassaan vain bruttotuloksen, ulkopuolinen ei pysty arvioimaan yrityksen toimintaa. Silloin on mahdotonta sanoa, kuinka laajaa yrityksen liiketoiminta on, onko toiminta kasvanut vai supistunut tai kuinka kannattavaa toiminta on”, Pitkänen muistuttaa.”Kun tietoa liikevaihdosta ei ole, yritys saa automaattisesti huonomman luottoluokituksen tai sitä ei voida luokitella ollenkaan. Silloin yrityksen on vaikeampaa saada rahoitusta toiminnalleen.”Menetätkö paikan yritysvertailuissa?Bruttotulosta käyttävä yritys joutuu tekemään ylimääräistä työtä hakiessaan rahoitusta, kun sen täytyy toimittaa erikseen tiedot liikevaihdostaan rahoittajalle. Samalla myös rahoittajan on nähtävä ylimääräistä vaivaa, kun hän joutuu pyytämään erikseen puuttuvia tietoja. Lisäksi tällaiset liikevaihtoluvut eivät ole syntyneet osana normaalia tilintarkastusta, eli niihin ei voi täysin luottaa.Tietojen piilottelun takia yritys saattaa myös menettää mahdollisuuden esiintyä edukseen erilaisissa yritysvertailuissa. Esimerkiksi Kauppalehden suosittu juttusarja Maakuntien Menestyjät perustuu tilinpäätöstietoihin. Liikevaihtonsa piilottava yritys ei pääse siihen mukaan.Jotkut mikro- ja pienyritykset eivät tiedä, että niiden tilinpäätöksessä käytetään bruttotulosraportointia. Näissä tapauksissa kirjanpitäjä on päätynyt suppeampaan raportointiin, vaikka se voi kääntyä vastoin asiakkaan etua.Mikä on mikro- ja pienyritys?Yritys on pienyritys, kun enintään yksi seuraavista ehdoista ylittyy: tase 6 miljoonaa euroa, liikevaihto 12 miljoonaa euroa, palveluksessa 50 henkilöä.Yritys on mikroyritys, kun enintään yksi seuraavista ehdoista ylittyy: tase 350 000 euroa, liikevaihto 700 000 euroa, palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.
Kannattavan kasvun edellytykset
Kasvuyritykset ottavat monia kasvuun liittyviä riskejä ja menestyvät silti. Miten ne siinä onnistuvat?Yksittäistä reseptiä onnistumiseen ei ole. Se kuitenkin tiedetään, että vielä isompi riski on se, jos yritys ei kasva ollenkaan. Muun muassa inflaatio kasvattaa yrityksen kuluja ja tulokset heikkenevät. Alma Talentin analyytikko Ari Rajala on tutkinut kasvuyrityksiä kymmenen vuoden ajan. Hän on havainnut kasvussa lasikaton kahdessa kehityksen vaiheessa. Kun yritys saavuttaa yhden miljoonan euron liikevaihdon, sen kasvun mahdollisuus kaksinkertaistuu. Seuraavan kerran tuplaus onnistuu, kun liikevaihto nousee yli viiden miljoonan euron. Myös yrityksen iällä on väliä. Alkavista yrityksistä yli puolet lopettaa toimintansa alle viidessä vuodessa. Ensimmäistä viittä vuotta kutsutaan yleisesti kuolemanlaaksoksi, jonka yli tulisi päästä. Sen jälkeen yhtiön liiketoiminta vakiintuu ja kasvun mahdollisuudet paranevat. Parhaat kasvuedellytykset on Rajalan mukaan 2–10 miljoonan euron liikevaihdon yrityksillä 5–10 toimintavuoden välillä. – Sanonkin, että jos haluat perustaa yrityksen ja menestyä, niin tee töitä viisi vuotta ja kasvata liikevaihto yli kahteen miljoonaan euroon. Silloin olet yli 70 prosentin todennäköisyydellä erittäin kannattavassa yrityksessä, Rajala summaa.Analyytikko vinkkaa lisäksi palvelualaa, sillä suomalaisista kasvuyrityksistä 54 prosenttia sijoittuu palvelualoille. Hyviä tuloksentekijöitäKannattavasti kasvavat yritykset tekevät hyvää tulosta. Kannattavimmat eivät tarvitse ulkopuolista rahoitusta, vaan pystyvät rahoittamaan kasvun omalla tuloksellaan velan sijaan. Näin ollen ne eivät ajaudu tilanteeseen, jossa ne eivät hallitse velanhoidosta koituvia kustannuksia. Koska suomalaiset yritykset toimivat pienillä pääomilla, kasvua kannattaa hakea aluksi kotimarkkinoilta ja sen jälkeen Pohjoismaista, joiden yrityskulttuuri on tuttua. Muut vientimarkkinat vaativat mittavia rahallisia ja henkisiä panostuksia sekä investointeja henkilöstöön. – Bisnesenkelit hakevat tällaisia yrityksiä. He ajattelevat, että niissä piilee valtava potentiaali, Rajala toteaa. Kun yritysten liikevaihto kasvaa yli sataan miljoonaan euroon, ne tarvitsevat työkalupakistaan uusia työkaluja, muun muassa pääomasijoittajia. Ne voivat myös ostaa lisää liiketoimintaa tai toisen yrityksen oman yrityksensä kylkeen. Yrityksen kasvaessa myös haasteet kasvavat. Tuotteiden on erotuttava markkinoilla kilpailijoiden tuotteista ja niitä on markkinoitava voimakkaasti. Se on haaste suomalaisille, jotka ovat vahvoja innovoinnissa, mutta eivät niinkään markkinoinnissa ja myynnissä. Kannattavaa kasvua tekevän kasvuyrityksen tunnistaa Kasvaja-sertifikaatista. Tilaa Kasvaja-sertifikaatti tästä.