Bisneskirja-palkinnon voittaja: ihmisten ja ihmisyyden ymmärtäminen on voittavan liiketoiminnan elinehto

Me ihmiset olemme omimmillamme niissä monimutkaisissa, hieman hähmäisissä tilanteissa, joita kutsutaan elämäksi. Aivan itsestään osaamme elämämme suurimpia valintoja tehdessämme ottaa huomioon myös monia laadullisia tekijöitä ja aivan erityisesti sen, miltä asiat tuntuvat. Analyysi, jolla ratkaisemme arkisia ongelmiamme, on niin moniulotteista, etteivät koneet siihen kykene.

Sitä yllättävämpää onkin, miten hämmästyttävän reduktionistisia olemme tehdessämme analyysia liike-elämässä. Voisi jopa sanoa, että bisnesanalyysissä reduktionismi on pääsuuntaus. Liiketoiminnan analyysi on aivan liian usein ja täysin turhaan pelkistetty pelkäksi numeeriseksi analyysiksi.

Liiketoiminta linkittyy vahvasti muuhun elämään, ja elämä taas on monimuotoista ja monimutkaista. Vastaus siihen, miksi kuluttajamarkkinat globaalisti suosivat esimerkiksi yhdenlaista autoa yli muiden ja miksi jotkut sitä jopa rakastavat, on todennäköisesti huomattavasti paljon mutkikkaampi kuin vaikkapa kenenkään henkilökohtainen rakkauselämä. Samoin kysymys siitä, miten kaksi organisaatiota toimitusketjussa onnistuu työskentelemään niin saumattomasti yhteen koko ajan muuttuvien maailmanmarkkinoiden paineessa, on kaikkea muuta kuin insinööritieteiden kysymys, vaikka se yleensä pelkästään sellaisena esitetään.

Organisaatiot ovat ihmisten muodostamia systeemejä. Insinööritieteet ovat välttämätön mutta eivät riittävä lähestymiskulma, jos oikeasti haluamme ymmärtää, miksi jokin organisaatio, tuote tai palvelu menestyy ja toinen ei.

Moderni tekoälypuhekin on useimmiten vain yksi erityinen reduktionismin muoto. Se on optimistista unelmaa siitä, että tulisi teknologia, joka ymmärtäisi meidän puolestamme sen, mikä inhimillisessä elämässä on kaikkein mutkikkainta: mihin ihmisen halu kulloinkin kohdistuu ja miksi. Se on kuitenkin turha toive, ellemme itse ensin opettele ymmärtämään ihmistä. Vasta sitten voimme yrittää opettaa konetta tekemään saman.

Reduktionismin riski on, että pelkistäessämme monimutkaisesti rakentuvia asioita liikaa menetämme jotain oleellista. Kilpaillussa tilanteessa olemme vaarassa menettää etumme verrattuna niihin yrityksiin, jotka osaavat analysoida maailmaa meitä monipuolisemmin ja siksi realistisemmin.

Bisnes tapahtuu ihmisten kontekstissa. Kun yhdistetään bisneksen kysymykset ja ihmistieteiden tapa ymmärtää asioita, voidaan tehdä parempaa bisnesanalyysia. Liiketoimintaa on siis täysin mahdollista analysoida siten, että analyysi ottaa huomioon mahdollisimman rikkaan ja totuudenmukaisen kuvan maailmasta: asiakkaista, organisaatiosta, kilpailijoista.

Kaikki maailman tutkimisen metodit ovat yksinään käytettyinä lähestulkoon hyödyttömiä, jos analyyttisellä ymmärryksellä tavoitellaan oikeasti kilpailuetua. 

***

Suomen Ekonomien Bisneskirja-palkinnon voittaja 2022 on Mikko Leskelän Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä (Alma Talent, 2020). Voittajan valitsi kolmihenkinen palkintoraati, jonka edustajiksi oli kutsuttu Microsoft Suomen toimitusjohtaja Mervi Airaksinen, LUT-yliopiston työelämäprofessori Sami Sykkö ja Suomen Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.  

Palkintoraati kiitteli Bisnesantropologia-kirjan tuovan uudenlaisen näkökulman strategiatyöhön. Kirja rikkoo rajoja tieteiden ja teorioiden välillä sekä muistuttaa siitä, etteivät luvut aina kerro kaikkea. Lukuisat case-esimerkit havainnollistavat tuomariston mukaan selkeästi, mitä lisäarvoa kyselyt, haastattelut ja havainnointi tuovat strategiatyöhön.

Tutustu myös muihin finalisteihimme: Paula Kilpinen: Inhimillinen strategia (2022), Miikka Huhta & Visa Myllyntaus: Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus (2020).