Kielenoppiminen on koko työyhteisön asia

Suomi tarvitsee työvoimaa, ja yksi ratkaisu haasteeseen on työperäisen maahanmuuton tuntuva lisääminen. Julkisuudessa tulijoista puhutaan usein nimenomaan työntekijöinä, ja keskustelussa korostuvat käytännön asiat, kuten erilaisten lupaprosessien nopeuttaminen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kansainväliset osaajat ovat kokonaisia ihmisiä, joiden on tarkoitus rakentaa Suomeen uusi elämä osana suomalaista yhteiskuntaa.

Työelämään pääsyn sujuvoittamiseen tähtäävät toimet ovat siis vain osa laajaa yhteiskunnallista murrosta, joka liittyy suuren mittakaavan työperäiseen maahanmuuttoon. Vielä tärkeämpi kysymys on, miten Suomi voi ottaa vastaan suuren joukon uusia tulijoita niin, että he kokisivat olevansa tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä ja haluaisivat jäädä Suomeen? Näitä haasteita on ratkaistava yhteiskunnan kaikilla tasoilla, mutta paljon voidaan tehdä myös työpaikoilla.

Kielitaidolla on suuri merkitys kansainvälisten työntekijöiden integroitumiselle. On tärkeää, että maahan saapuvat saavat palveluja kielellä, jota he ymmärtävät, ja että työhön pääsee kiinni jo ennen kuin paikallisen kielen taito on kehittynyt. Monilla työpaikoilla työkielenä käytetään joka tapauksessa englantia jo kansainvälisen toimintaympäristön vuoksi.

Toisaalta vaikka työ ja välttämätön asiointi sujuvat englanniksi, monet kansainväliset osaajat haluaisivat oppia suomea, erityisesti jos he jäävät Suomeen pidemmäksi aikaa tai pysyvästi. Suomea olisi mukava osata vanhempainilloissa, taloyhtiöiden kokouksissa, harrastuksissa ja kaveriporukoiden mökkireissuilla. Kielitaitoa tarvitaan myös yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen ja esimerkiksi kansalaisuuden saamiseen. Kielitaito antaa myös laajemmat mahdollisuudet edetä uralla ja toimia erilaisten sidosryhmien kanssa.

Tällä hetkellä työssä käyville maahanmuuttaneille ei tarjota mahdollisuutta kotoutumiskoulutukseen osallistumiseen. Järjestelmä tuntuukin sisältävän oletuksen, jonka mukaan työssä käyvä kotoutuu ja oppii (jos oppii) suomen kielen työpaikalla. Moni työpaikka ei kuitenkaan tunnista rooliaan työntekijän kotoutumisen tukijana eikä ole valmistautunut tukemaan kielitaidon kehittymistä. Sen sijaan työpaikoilla usein ajatellaan, että kansainvälisen työntekijän olisi hankittava suomen kielen taito omalla ajallaan.

Kielen opiskeleminen vaativan työn ohella tuntuu monesta kuitenkin mahdottomalta. Lisäksi harjoittelumahdollisuuksia ei useinkaan ole tarjolla, koska kaikki puhuvat töissä englantia ja työn ulkopuolella on vaikea luoda kontakteja suomalaisten kanssa.

Työyhteisö onkin avainasemassa kansainvälisen työntekijän kielitaidon kehittymisessä. Kannustava ilmapiiri ja pienetkin konkreettiset teot tukevat kielenoppimista. Tässä muutamia vinkkejä siitä, mitä työyhteisö voi tehdä.

1. Avoin keskustelu kieliasioista
Harvalla työpaikalla keskustellaan avoimesti ja rakentavasti kielten käyttöön liittyvistä toiveista tai haasteista. Työtoverit eivät ole välttämättä edes tietoisia siitä, kuka haluaa oppia ja harjoitella suomea tai kuka osaa jo niin paljon, että voisi käyttää kieltä joissakin työtilanteissa. Usein pidetään inklusiivisena sitä, että käytetään automaattisesti englantia, jos paikalla on yksikin henkilö, jonka äidinkieli ei ole suomi. Parempi vaihtoehto voisi olla tiedustella henkilön omia toiveita kielivalinnasta ja käyttää kieliä joustavasti tilanteen mukaan.

2. Suomen kieli käyttöön pienillä teoilla
Kielen oppimisen kannalta on tärkeää päästä käyttämään suomen kieltä jo alusta lähtien. Ei siis kannata ajatella, että ennen suun avaamista pitäisi käydä kurssit ja hallita käytettävä kieli sujuvasti. Jos sen sijaan kielenoppijan kanssa käytetään työpaikalla esimerkiksi suomenkielisiä tervehdyksiä ja muita rutiininomaisia ilmauksia, suomen käyttöä on helppo lisätä pikkuhiljaa taidon karttuessa. Vähitellen voidaan vaikkapa vaihtaa kuulumisia muutaman minuutin ajan kokousten alussa suomeksi.

3. Kielikysymysten huomioiminen työpaikan rakenteissa
Kieliasioista huolehtiminen ei saisi jäädä työpaikalla valveutuneiden yksilöiden harteille, vaan ne pitäisi huomioida työpaikan rakenteissa ja resursoida osaksi työaikaa. Ainoastaan tällä tavalla varmistetaan työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ja kielellisen tuen jatkuvuus. Kielitaidon merkityksestä ja sen kehittämisen mahdollisuuksista on puhuttava säännönmukaisesti jo rekrytoinnin yhteydessä, ja tämän aiheen olisi hyvä olla osa myös vuosittaisia kehityskeskusteluja.

Kielen oppiminen ei ole yksilösuoritus, vaan siihen tarvitaan ympäröivän yhteisön tukea. Ympäristön tuki ja oppimiseen kannustava asenne auttavat kansainvälisiä työntekijöitä kehittämään kielitaitoaan ja integroitumaan paremmin niin työelämään kuin ympäröivään yhteiskuntaan. Oppimisen tukeminen hyödyttää myös työyhteisöjä ja koko suomalaista yhteiskuntaa.

Kielenoppimisen tukemista ja sujuvaa vuorovaikutusta työpaikalla käsitellään tarkemmin syksyllä 2023 julkaistussa Monikielisen työyhteisön oppaassa. Tämän artikkelin kirjoittaja on yksi kirjan kirjoittajista.

**

Inkeri Lehtimaja on suomen kielen yliopistonlehtori Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopiston dosentti. Hänellä on pitkä kokemus suomen kielen opettamisesta kansainvälisille osaajille, ja hän on toiminut alalla laajasti myös kouluttajana ja muissa asiantuntijatehtävissä. Hän on keskittynyt tutkimustyössään erityisesti työelämässä tapahtuvaan kielenoppimiseen.