Median ja viestinnän murros

”Mä en tajua, miksi ylipäänsä pitää enää olla olemassa joku media? Ihan kuin se pyrkisi olemaan joku valtiomahti!”

Puuskahduksensa yhteydessä mediakoulutuksessani istuva nuori nainen lopetti hetkeksi kännykkänsä someselaamisen. Olimme juuri käyneet läpi journalismin periaatteita, myös sitä, että haastattelun sisältöön ei aina pysty itse vaikuttamaan ja siksi kannattaa tarkastaa lausumansa.

Jäin hetkeksi sanattomaksi. Keskityin kasvonilmeideni hallintaan.

Miten pitäisi perustella tälle Y-Z-Alfa-sukupolvelle perinteisen median tehtävää sosiaalisen median yhteiskunnassa? Päädyin toteamaan kuivasti, että demokratiassa vapaata lehdistöä on tavattu kutsua neljänneksi valtiomahdiksi. Koska valta tarvitsee aina myös vahtikoiransa.

Ja sitten mumisin jotain ylevää demokratian toteutumisesta.

Ilmeestä saatoin päätellä, ettei ihan uponnut. Naisen oikean käden sormi palasi jälleen selaamaan somea.

Jäin kuitenkin pohtimaan keskustelua. Ja aloin oivaltaa, että minun olisi jatkossa valmisteltava mediakoulutukseni toisella tavalla. Mediaa, sen toimintalogiikkaa tai toimittajan työprosessia ei sittenkään tunneta. Kuvitellaan, että media on eräänlainen mainostoimiston – tai somen – jatke, johon omat viestit voi suoraan sanella. Tai vaihtoehtoisesti siirrytään mahdollisimman kauas, mediavapaalle zonelle.

Jottei journalismi iskisi tuulettimeen, kauniisti ilmaistuna.

Istuessani viestintäammattilaisten seminaarissa oivalsin, etteivät kaikki ammattilaisetkaan tunne edes uutismedian toimintalogiikkaa. Mediamaailma näyttäytyy jotenkin käsittämättömän epäloogisena, sattumanvaraisena ja pohjimmiltaan jopa vihaisena. Sanalla sanoen, kriisiviestinnän kotikenttänä.

Osin syytän tästä median murrosta. Kun pelko yleisön – ja ansaintalogiikan – menettämisestä kävi liian suureksi, ei journalismi enää näyttäytynyt kaikilta osin kunniallisena. Vahtikoira räksytti kaikkea, sen minkä netin nylkyttämiseltään kerkesi.

Se oli hetki, kun itse lähdin mediasta, 30 uutisvuoden jälkeen. Ei siinä ollut draamaa, niin lähti moni muukin. Mutta koko kuva se ei ole.

Median murroksen jälkeen on murroksessa myös viestintä. Miten sinä viestijänä pärjäät, meneekö viestisi perille?

Kun asioit median kanssa, tunne edes perusasiat:

Näkyvyys on yhä edellytys vaikuttavalle viestinnälle.

Lisää Tytti Sulanderin ajatuksia median toimintalogiikan ymmärtämisestä voit kuulla
Viestintä 2020 -seminaarissa 25. – 26.3.2020. Tervetuloa mukaan!