Miksi ulkomaalaiset asiantuntijat eivät viihdy Suomessa?

Mediassa on viime aikoina kirjoitettu siitä, miten korkeasti koulutetut ulkomaalaiset asiantuntijat eivät viihdy Suomessa (esim. Yle 9.1.24: Taloustieteen tohtori opiskeli suomea vuosia; HS 10.1.24:
Hyvästi, Suomi!). Jutuissa tulee esiin se, että ulkomaalaisen asiantuntijan on vaikea kerryttää suomen kielen taitoa, kun hänen aikansa kuluu englanninkielisiin opintoihin tai työskentelyyn englannin kielellä. Raskaan opiskelun tai vaativan asiantuntijatyön ohella on vaikea ottaa haltuun kokonaan uutta kieltä. Silti suomen kielen oppiminen olisi maassa viihtymisen kannalta tärkeää. Englanninkielisen kuplan ulkopuolella ulkomaalaiset kuulevat jatkuvasti suomea ja törmäävät tilanteisiin, joissa heidän täytyisi osata suomea. Ymmärtämättömyys voi herättää häpeän ja alemmuuden tunteita.

Yksi ratkaisu ulkomaalaisten asiantuntijoiden kielenoppimispulmiin on se, että koko työ- ja opiskeluyhteisö valjastetaan kielenoppimisen tukemiseen. Kielenoppiminen ei ole koskaan yksilösuoritus. Jos haluamme pitää ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa valmistumisen jälkeenkin, heidän tulisi saada suomen peruskielitaito osana englanninkielistä tutkintoaan. Jos taas haluamme saada ulkomaalaisen asiantuntijan viihtymään Suomessa, hänen tulisi saada tukea suomen kielen oppimiseen työajalla myös englanninkielisellä työpaikalla. Vaikka suomen kieltä ei tarvittaisikaan työtehtävissä, peruskielitaito auttaisi maahanmuuttanutta viihtymään paremmin ja selviytymään suomenkielisessä arjessa niin kauppareissuilla kuin uimahallissa.

Olemme haastatelleet useita kymmeniä Suomessa työskenteleviä ulkomaalaisia. Haastatteluissa on käynyt ilmi, että suomalaiset eivät aina tule edes ajatelleeksi, että monet korkeasti koulutetut haluaisivat oppia suomen kielen. Suomenkielisten kuulee myös sanovan, että Suomessa pärjää englannilla, kun taas ulkomaalaiset itse kertovat tuntevansa olonsa ulkopuoliseksi, kun eivät ymmärrä työpaikan ulkopuolella puhuttua kieltä. Pärjääminen ei siis tarkoita, että työntekijä viihtyisi ja voisi hyvin.

Työyhteisön rooli ulkomaalaisen työntekijänsä kielenoppimisen tukemisessa korostuu, sillä työssä käyville ei tarjota mahdollisuutta osallistua maksuttomaan kotoutumiskoulutukseen. Harva työpaikka kuitenkaan tunnistaa rooliaan työntekijän kotoutumisen tukijana, vaan odottaa, että työntekijä hankkii kielitaidon omin päin.

Suomen kieltä voi kuitenkin olla vaikea oppia, ei tosin sen vuoksi, että suomi olisi ”maailman vaikein kieli”. Suomen kieli ei ole sen vaikeampi kuin moni muukaan kieli. Suurin vaikeus suomen kielen oppimisessa näyttää haastatteluidemme perusteella olevan se, että ulkomaalaisten on usein vaikea päästä puhumaan suomea jopa Suomessa.

Asenteilla ja ennakkoluuloilla on suuri vaikutus kielenoppimiseen. Usein kielitaitoa ajatellaan mustavalkoisesti: kieltä joko osaa tai ei osaa. On tärkeää luopua täydellisen kielitaidon ihanteesta. Kukaan meistä ei osaa mitään kieltä täydellisesti, ja kieltä voi käyttää, vaikka puhuisi aksentilla tai tekisi virheitä. Tärkeintä on ymmärrettävyys ja se, että saa asiansa hoidetuksi.

Yhteisön, meidän kaikkien, vastuu ulkomaalaisen kielenoppimisprosessissa korostuu. Jokainen oppija tarvitsee suomenkielisen yhteisön kannustusta ja tukea. Yhteisön on tarjottava mahdollisuus kehittyvänkin kielitaidon käyttöön ja hyväksyttävä se, että kieltä voi puhua erilaisella aksentilla ja eri tavoin. Kielenoppijan kanssa puhuminen saattaa vaatia sitä, että suomenpuhuja hidastaa puhettaan ja ottaa avuksi myös elekielen. Tämä vaatii vähän viitseliäisyyttä suomenpuhujalta, mutta yhteisen ymmärryksen löytäminen suomeksi voi olla kieltä oppivalle voimauttavaa.

Eräs haastattelemistamme asiantuntijoista harmitteli sitä, että pääsi käyttämään suomea ainoastaan muiden ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa: suomalaiset puhuivat hänelle aina englantia, vaikka tiesivätkin työntekijän osaavan suomea. Vaikka suomalaisia pidetään yleensä vähemmän kohteliaana kansana, tässä asiassa suomalaiset ovat suorastaan ylikohteliaita. Tunnumme ajattelevan, että kielenoppija tuntee olonsa mukavammaksi päästessään puhumaan englantia, vaikka todellisuudessa asia voikin olla päinvastoin.

Mitä sitten työpaikalla voisi tehdä, jotta ulkomaalainen asiantuntija pääsisi osaksi suomalaista yhteisöä eikä jäisi englanninkieliseen kuplaan? Näillä kolmella vinkillä päästään jo pitkälle:

Ulkomaalaisten työntekijöiden kokemuksia suomalaisista työyhteisöistä ja työyhteisöjen keinoja tukea kielenoppimista käsitellään tarkemmin loppuvuonna 2023 julkaistussa Monikielisen työyhteisön oppaassa. Tämän artikkelin kirjoittajat ovat kirjan kirjoittajia.