Näin syntyy huippuasiantuntijoiden kommentaari osakeyhtiölaista – ”Tiedon jakaminen on velvollisuus”
Osakeyhtiölaki-kommentaariteoksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2007, ja syksyllä 2021 siitä saatiin vihdoin kaivattu digiversio. Kommentaarin kirjoittajina toimivat Manne Airaksinen, Pekka Pulkkinen ja Vesa Rasinaho, jotka osallistuivat nykyisen osakeyhtiölain valmisteluun ja ovat yhä päivittäisessä työssään tekemisissä lain kanssa. Kirjoittamaan tekijöitä inspiroi velvollisuudentunto, halu syventää omaa osaamista ja ennen muuta kiinnostus aiheeseen. Miten asiantuntijoiden yhteistyöstä hyötyy lukija?
Airaksinen, Pulkkinen ja Rasinaho aloittivat yhteistyönsä osakeyhtiölain valmistelun parissa yli 20 vuotta sitten. Ensimmäinen painos heidän Osakeyhtiölaki-teoksestaan ilmestyi vuonna 2007 pian sen jälkeen, kun uusi osakeyhtiölaki oli tullut voimaan.
”Kun lakia laadittaessa pyrittiin käyttäjäystävällisyyteen, tavoittelimme samaa ensimmäistä painosta kirjoittaessamme. Sen jälkeen pyrkimyksenämme on ollut seurata oikeuskehitystä ja palvella lukijoita päivittämällä kirjaa säännöllisesti”, kertoo Pulkkinen.
Fyysinen Osakeyhtiölaki-kirja koki viimeisimmän uudistuksen vuonna 2018, kun kirjasta ilmestyi täydellisesti uudelleenkirjoitettu 2000-sivuinen painos. Airaksisen mukaan kirja oli kuitenkin nyt syytä käydä läpi ja saattaa ajan tasalle, sillä osakeyhtiölakiin oli jo ehtinyt tulla suuria muutoksia – erityisesti osakkeenomistajien oikeuksia koskevat muutokset olivat merkittäviä. Päivitystarpeen lisäksi tärkeä syy digiversiolle oli kirjan käyttäjiltä tullut kasvava paine saada teos sähköiseen, päivittyvään muotoon – lainsäädäntöön pohjaavaa tietoa työssään hyödyntävät ammattilaiset tarvitsevat tiedon ajantasaisena.
Keskustelulle ja kommentoinnille on löydettävä aikaa
Kiireisen työn ohessa aika kirjoittamiselle pitää löytää vapaa-ajasta, illoista ja viikonlopuista.
”Oman työn ohessa kirjojen tekeminen on raskasta, mutta kun alkuun pääsee, työ on hauskaa – ja ehkä jälkikin on ihan hyvää ja hyödyllistä”, tuumaa Airaksinen.
Kirjoitusprosessin haasteena on erityisesti löytää aikaa yhteiselle keskustelulle, jonka Airaksinen, Pulkkinen ja Rasinaho kokevat välttämättömänä. Kolmikon johtoajatuksena on, että kaikki kirjassa esitetyt tulkinnat ovat yhteisiä ja jokainen voi kokea seisovansa niiden takana.
Jos joku asia on aidosti tulkinnanvarainen ja epäselvä, niin sanomme sen suoraan lukijalle.
”Joistain oikeudellisista tulkinnoista olemme taittaneet peistä paljonkin, mutta päässeet silti yhteisymmärrykseen. Ja sitten on asioita, joista meillä on edelleen näkemyseroja. Niitä on avattu esimerkiksi joissain alaviitteissä ja samoin viittaamme muiden kirjoittajien teoksiin, joista löytyy meidän kannoistamme eriäviä näkemyksiä”, Rasinaho avaa.
Pulkkinen lisää: ”Yleensä eriävät näkemykset liittyvät kysymyksiin, joihin ei ole mitään yhtä vastausta. Jos joku asia on aidosti tulkinnanvarainen ja epäselvä, niin sanomme sen suoraan lukijalle ja kirjoitamme auki, jotta kirjamme olisi luotettava tiedonlähde.”
”Luemme kaikki toistemme tekstit läpi ja kommentoimme niitä. Emme esitä ainoastaan avoimia kysymyksiä tai haasta toisiamme, vaan pyrimme heti antamaan mahdollisimman konkreettisia korjausehdotuksia ja mielellään valmista tekstiä. Ja kun on voimakas kunnioitus ja luotto kollegojen osaamista kohtaan, ei tarvitse epäillä. Se helpottaa paljon työn tekemistä”, sanoo Airaksinen.
Kirjoitusprosessi kirkastaa omaa ajattelua ja vaatii aitoa kiinnostusta aiheeseen
Parasta antia kirjoitusprosessissa ovat olleet sekä Airaksisen, Pulkkisen että Rasinahon mielestä juuri ne yhteiset keskustelut, jotka auttavat omaksumaan asioita syvemmin.
”Keskustelut ja toisten hyväntahtoinen haastaminen kristallisoivat omia ajatuksia ja argumentointia. Silloin turha jargon jää pois ja teksti hioutuu selkeämpään muotoon. Selkeästi ajateltu on selkeästi sanottu. Yhdessä kirjoittaminen on hyvä asia verrattuna siihen, että kirjoittaisi yksin – kun useampi ihminen ajattelee samaa asiaa, jää tekstiin vähemmän sokeita pisteitä”, Rasinaho toteaa.
Airaksinen uskoo, että halutessaan kirjoittaa ja tulla jonkin alan asiantuntijaksi tärkeintä on olla aidosti kiinnostunut aiheesta. Prosessin aikana myös kriittisyys omaa tietämystä kohtaan kasvaa jatkuvasti.
”Harva ihminen on tiedoiltaan ja taidoiltaan niin ylivertainen, ettei samalla tarvitse olla aidosti utelias. Ei ole mahdollista kirjoittaa jostain aiheesta vain siltä pohjalta, että hei, haluan asiantuntijaksi. Kaiken takana on kiinnostus”, sanoo Airaksinen.
”Haluamme kehittää oikeudellista ajattelua sekä teorian että käytännön soveltamisen tasolla. On tärkeää, ettei kerrytetty tieto jää vain omaan päähän, vaan että se hyödyttää yhteiskuntaa”, päättää Rasinaho.
**************************************************
Manne Airaksisen, Pekka Pulkkisen ja Vesa Rasinahon Osakeyhtiölaki-hakuteos (Alma Talent) on osakeyhtiölain kommentaari, joka sisältää perustellut ja käytännössä testatut soveltamisohjeet jokaiselle lain pykälälle.
Teos on osa Alma Talentin Päivittyvien hakuteosten valikoimaa, joka sisältää säännöllisesti päivitettäviä juridiikan, verotuksen ja taloushallinnon digitaalisia hakuteoksia. Tehokas hakutoiminto löytää etsimäsi, ja linkitykset muihin teoksiin sekä Suomen Laki -hakupalveluun ohjaavat lisätiedon pariin.
