Mikko Leskelä ja Jaakko Luomaranta. Kuvat: Meeri Utti.
Mikko Leskelä ja Jaakko Luomaranta. Kuvat: Meeri Utti.

Strategiasta ei aina tule parempaa osallistamalla

12.05.2023 08:44

Kaikkea strategiassa ei voida koskaan avata, mutta paljon voitaisiin ja usein jopa haluttaisiin. Osallistava ja läpinäkyvä strategiatyö on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, ja suurin este sille ovat johdon omat mentaaliset ja kulttuuriset mallit.

Strategian avoimuus ei ole itsestään selvää

Valtaosa johtajista haluaisi avata organisaationsa strategiaa, sillä strategian avaamisesta on monia hyötyjä: strategiasta tulee keskimäärin oivaltavampaa ja sitä ymmärretään organisaatiossa laajemmin – siten se myös omaksutaan ja sitä toteutetaan helpommin.

Moni johtajista kuitenkin kohtaa kysymyksen, onko strategian avaaminen juuri nyt ja juuri käsillä olevassa tilanteessa viisasta, ja jos on, niin mihin rajaan asti.

Päätös strategian avaamisesta riippuu aina vahvasti kontekstista.

Joillakin toimialoilla globaalit yhtiöt eivät uskalla enää avata strategiatyötään edes omille työntekijöilleen siinä pelossa, että vieraat valtiot pyrkisivät vaikuttamaan siihen. On siksi aivan mahdollista, että länsimaisten korporaatioiden avoimuus kohtaa tulevaisuudessa tämänkaltaisia kriisejä.

Samaan aikaan yhä useampi toimiala avaa itseään ulkomaailmalle ihan siitä käytännön pakosta, että nykyisen kaltaisessa nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä tarkoin varjeltu strategia ei mahdollista sellaista omien ja kumppaneiden resurssien orkestrointia, jota muutoksen mukana pysyminen tai peräti sen etulinjassa kulkeminen edellyttää.

Avoimesta strategiasta on liian helppo innostua

Organisaatioiden johtajat tuntevat kulloisenkin tilannekuvansa ja joutuvat analysoimaan, miten strategian avaaminen auttaa heidän organisaatioitaan saavuttamaan tavoitteensa.

Valtaosa johtajista tunnistaa helposti, millaiset kaksi merkittävää hyötyä strategian avaamisesta seuraa:

  • 1) analyysi, joka valjastaa laajemman organisaation osaamisen, on todennäköisesti entistä laadukkaampaa
  • 2) strategiaan osallistettu joukko, jos sille muodostuu prosessin aikana uusi, jaettu tilannekuva, alkaa toteuttaa uutta strategiaa paremmin – isoja muutoksia voi tapahtua jopa ennen kuin strategiaa on virallisesti edesä päätetty.

Näiden valintojen seuralaisena kulkee kuitenkin aina vastuu valinnoista. Strategian tekeminen ei siksi ole isossa organisaatiossa koskaan oikeasti demokraattista, edes silloin, kun se noudattaa suurimpia avoimuuden ideaaleja.

Avoimen strategian suurin dilemma estääkin monen johtajan aikomukset avoimuuteen: jos päätöksentekoon ei voi osallistaa, mihin sitten?

Pääosa hyvän strategiaprosessin vaiheista voidaan kuitenkin avata perinteistä suuremmalle joukolle. Täytyy vain tietää, miten.

Mikko Leskelä ja Jaakko Luomaranta: Avoin strategia, suljettu strategia – Miten strategiaa tulisi tehdä avoimuuden aikakaudella? (Alma Talent, 2023)

**

Mikko Leskelä ja Jaakko Luomaranta ovat avoimen strategian uranuurtajia Suomessa. Leskelä on syvän ihmisymmärryksen soveltamisen konkari ja alan ensimmäisen suomenkielisen yleisteoksen, Bisnesantropologian, kirjoittaja. Luomaranta on avoimen strategian ja design-ajattelun kansainvälinen tutkija. Yhdessä ja erikseen kirjoittajat ovat vetäneet konsultteina lukuisia vaativia strategiaprosesseja, joissa osallistavalla yhteissuunnittelulla on ollut keskeinen rooli; valtaosa kirjassa esiteltävistä case-kuvauksista on peräisin näistä projekteista.

Kirjoittaja Mikko Leskelä ja Jaakko Luomaranta

Aiheeseen liittyvää