Työ muuttuu rajummin kuin koskaan: nämä neljä trendiä muokkaavat työn tulevaisuutta

Työn murroksessa on kyse systeemisestä muutoksesta, jota voi verrata vaikkapa vihreään siirtymään: se muuttaa arvoja, asenteita, rakenteita ja lainsäädäntöä. Yrityksissä muutoksen suuruutta ei vielä kunnolla ymmärretä, joten luvassa on törmäyksiä työntekijöiden odotusten ja työnantajien todellisuuden välillä.

Turbulenssin keskeltä erottuu neljä muutosvoimaa, jotka ymmärtämällä muutos ei pääse yllättämään – ainakaan pahasti.

1 Hybridityö on kokonaisvaltainen kulttuurin muutos

Kun pandemia puhkesi, hyppäsimme täysimittaiseen etätyöhän vanhoilla lähityön toimintamalleilla.  Siksi hybridityön käytäntöjä haetaan nyt kiivaasti ja kipuillen. Pandemian aikana näytti vahvasti siltä, että moni organisaatio on valmis sallimaan työntekijöilleen vallan päättää, miten ja milloin toimistolla ollaan. Elämän normalisoiduttua palasimme kuitenkin aikaan, jossa käytännöt eri organisaatioiden välillä eroavat kuin yö ja päivä: osa sallii täydellisen valinnanvapauden, kun taas toisaalla johto määrää, kuinka monta päivää viikossa toimistolla pitää olla.

Hybridityön pelisääntöjä hakiessa on hyvä ymmärtää, että kyse ei ole vain siitä, ollaanko etänä vai toimistolla. Kyseessä on syvällisempi ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Hybridityö muuttaa väistämättä koko organisaation kulttuuria: johtamista, sitoutumista, motivaatiota, yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, tilojen käyttöä ja digitaalisten työkalujen käyttöä.

Ennen kaikkea se muuttaa suhdetta luottamukseen. Luotammeko siihen, että ihmiset osaavat itse päättää, missä, milloin ja kenen kanssa työ hoituu parhaiten ja tulokset ovat hyviä. Vai ajattelemmeko, että päästäkseen hyviin tuloksiin, ihmisille täytyy asettaa rajat ja reunaehdot? Valmiita malleja ja riittävää tutkimustietoa ei vielä ole, vaan jokainen organisaatio rakentaa nyt uusiksi työelämää, jota ei ennen ole ollut.

2 Valta siirtyy työntekijöille

Työvoimapula määrittää monen organisaation arkea jo nyt, ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin. Se haastaa yritysten kasvua ja liiketoimintaa monella tasolla. Kun tekijöitä ei löydy, rekrytointiin kuluu enemmän aikaa eikä tekijöitä voi valita. Kun tarjolla on kandidaatteja, joilla on liian vähän osaamista tai kokemusta, riskit kasvavat. Eivätkä haasteet lopu rekrytointiin. 

Kaukana on aika, kun hakijoita oli jonoksi asti ja työnantaja pääsi valitsemaan tekijät ja sanelemaan ehdot. Työntekijät tietävät arvonsa ja vaativat enemmän. He kilpailuttavat palkan ja työn sisällön ohella myös yrityksen olemassaolon tapaa; maailmankuvaa, arvoja, kulttuuria ja johtamista. Tulevaisuudessa yhä useampi työnantaja joutuu miettimään, mihin ehtoihin se on valmis suostumaan. Koskevatko samat säännöt kaikkia, tuleeko työsopimuksista henkilökohtaisia, millaisia työehtojen monimuotoisuuksia voidaan sallia? Kehitys on nopeaa eikä yhteentörmäyksiltä todennäköisesti vältytä.

3 Työviikon pituus lyhenee

Viime vuonna maailmalla tehtiin kaksi isoa työaikapilottia, toinen Englannissa ja Irlannissa, toinen Yhdysvalloissa. Molemmissa testattiin nelipäiväistä työviikkoa ilman, että työntekijöiden palkka laskee. Mukana oli satoja yrityksiä lukuisilta eri toimialoilta fish and chips -kioskeista it-firmoihin. Tulokset olivat niin hyviä, että muun muassa CNN nimesi kokeilut yhdeksi viime vuoden tärkeimmistä uusista bisnesideoista.

Tutkimuksista tiedetään, että hektiseen tieto- ja asiantuntijatyöhön perinteiset kahdeksan tunnin päivät sopivat huonosti. Moni asiantuntija on sitä mieltä, että lyhyempi työpäivä toisi mukanaan paljon positiivista: aivot saisivat levähtää, päiviin tulisi huokoisuutta, elämä ei olisi kilpajuoksua aikaa vastaan. Kokeiluissa myös tuottavuuden on havaittu parantuneen.

Keskustelu työajan lyhentämisestä on kiihtynyt myös Suomessa. Ihmiset haluavat muutosta, sillä töissä pitäisi jaksaa pidempään. Taustalla on arvo- ja ajattelutavan muutos, jota pandemia kiihdytti. Ihmiset ovat ryhtyneet kyseenalaistamaan vuosikymmeniä vallalla ollutta työaikalainsäädäntöä, työn tekemisen viikkorutiinia ja jatkuvasti kiristyvää tahtia.

Työajan ajatteleminen uusiksi saattaa olla ratkaisevaa myös kansantalouden kestävyyden näkökulmasta. Väestön vanhetessa ja toisaalta ikääntyvien ihmisten pysyessä terveinä yhä pidempään olisi tärkeää saada kaikki kynnelle kykenevät pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään. Samaan aikaan tilanne on paradoksaalinen: se, mikä lisää ihmisten hyvinvointia yksilöllisenä työelämäratkaisuna, on työtunteina pois yhteiskunnalta. On kuitenkin todennäköistä, että kehitys kulkee sitä kohti, että työhön käytetty aika tuottavuuden ja palkanmaksun mittarina katoaa.

4 Arvoista ja vastuullisuudesta tulee yritysten tärkein kilpailuvaltti

Vastuullisuudesta ja arvoista ei ole koskaan puhuttu enemmän kuin nyt. Ympäristökriisi vaikuttaa kaikkien elämään, lainsäädäntö vaatii yrityksiltä enemmän ja kuluttajia kiinnostaa, miten yritykset toimivat. Vastuullisuuden vaade voimistuu koko ajan, eikä viher- tai valkopesu mene enää läpi.

Vastuullisuuden vaatimus näkyy koko ajan selvemmin myös rekrytoinnissa. Työnhakijat ovat hyvin kiinnostuneita yrityksen arvoista. Arvojen ja tekojen odotetaan olevan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla, toiminnan läpinäkyvää ja linjassa sanojen kanssa. Yhä useampi työnhakija selvittää tarkasti etukäteen yrityksen arvomaailman ja maineen ennen kuin päättää hakea paikkaa tai ottaa tarjottua työtä vastaan. Johtavassa asemassa olevien, ja etenkin rekrytointia tekevien ihmisten on tärkeä ymmärtää, että vanha maine ei takaa mitään.

On turha kuvitella, että jos yritys on suuri ja tunnettu, tulijoita olisi jonoksi asti. Työnantajat joutuvat nyt todella miettimään, miten ihmiset houkutellaan töihin ja pidetään siellä, ja arvoilla ja niiden todeksi elämisellä on tässä ratkaiseva merkitys.

***

Miia Savaspuro on yrittäjä, työelämä- ja viestintäasiantuntija, jolla on lähes 20 vuoden kokemus mediasta, konsultoinnista sekä liiketoiminnan johtamisesta. Miian edellinen kirja Itseohjautuvuus tuli työpaikoille – mutta kukaan ei kertonut miten sellainen ollaan ilmestyi 2019.  Sara Lindström on pitkän linjan viestintäammattilainen, joka auttaa työkseen organisaatioita luovimaan muuttuvassa ympäristössä ja haastavissa tilanteissa. Aiemmin hän on julkaissut kirjan Mainekriisi – syöksykierteeseen ja takaisin siiville yhdessä Sini Korpisen kanssa (2020).

Sara Lindström & Miia Savaspuro: Kiitti mulle riitti – näin selviydyt voittajana työelämän turbulenssista (Alma Talent, 2023)