Voimmeko oppia tekemään viisaampia päätöksiä? Onko omaa ajatteluaan mahdollista parantaa?

22.12.2022 13:44

Yleisen kansanviisauden mukaan älykäs selviää ongelmista, joihin viisas ei koskaan edes joudu. Filosofi Markus Neuvonen kirjoittaa ajatteluamme ja päätöksentekoamme ohjaavista voimista.

Älykkyys helpottaa viisasta ajattelua ja päätöksentekoa. Nopea päättelykyky esimerkiksi auttaa erilaisten säännönmukaisuuksien tunnistamisessa. Mutta älykkyys ei takaa viisautta, vaikka yksi helpottava tekijä muiden joukossa onkin: tutkimusten mukaan typeryyksien tekeminen ei ole riippuvainen älykkyysosamäärästä.

Hölmöily on siis tuttu vieras niin huippuvälkkyjen kuin meidän maanpintaa läheisempienkin elämässä. Viisasta päätöksentekoa leimaa aktiivinen yritys arvostelukykyvirheiden välttämiseen. Tästä syystä on ensisijaisen tärkeää ymmärtää, millaisiin typeryyksiä ihmiset helposti sortuvat.

Miksi ja miten älykkäätkin ihmiset tekevät typeryyksiä?

Typeryys ilmiönä on aivan yhtä monimutkainen ja vaikeaselkoinen kuin mikä tahansa muukin mielen ja toiminnan ilmiö.

Ensimmäinen askel on erotella lopputuloksen ja prosessin typeryydet toisistaan. Kaikkia virheitä ei suinkaan tehdä puhtaasta tyhmyydestä – osa virheistä on välttämättömiä olosuhteet huomioon ottaen. Toimimme usein parhaan tietomme ja arvostelukykymme valossa ja silti kapsahdamme katajikkoon.

Samalla tavalla puhdas prosessin typeryys on sarja älyttömyyksiä, joita teemme mutta joista kuin ihmeen kaupalla ei koidu vahinkoja. Prosessityperyytemme usein jää näkymättömiin ja omaksi salaisuudeksemme; ihmiset näkevät vain onnistuneen lopputuloksen.

Toinen merkittävä ero on aktiivisen ja passiivisen typeryyden välillä. Nämä ovat kaksi eri tilannetta, jolloin arvostelukykymme jättää meidät. On hetkiä, jolloin itsekontrollimme pettää ja jälkikäteen arvioituna huomaamme joutuneemme pähkähullun päähänpiston valtaamaksi. 

Sitten on hetkiä, jolloin emme vain ole tarkkana tai reagoimme väärällä tavalla johonkin saamaamme informaatioon. Arviointikykymme nukahtaa hetkeksi, ja teemme huolimattoman päätöksen joko tottumuksesta tai väärinkäsityksen varassa.

Miten tulla viisaammaksi – ja tehdä viisaita päätöksiä?

Nykyään tieteellinen käsitys päätöksenteosta on, että sillä on vähemmän tekemistä tietoisuuden ja järjen kanssa kuin luulisikaan, että tunteet ovat peräti tarpeellisia päätöksenteossa ja että tunteiden taustalla on paljon biologisia tekijöitä. Yleensä olemme täysin näiden ilmiöiden armoilla, ja päätöksentekomme on siksi hyvin usein sattuman kauppaa.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, kykenemme nousemaan tämän yläpuolelle. Pystymme tulemaan vaistonvaraisista reaktioistamme jossain määrin tietoisiksi ja ajattelemaan ajatteluamme. Filosofia, "viisauden rakkaus", on alusta lähtien tarkoittanut vankkumatonta uskoa siihen, että voimme kehittyä paremmiksi ajattelijoiksi, ja paremmalla ajattelulla pystymme elämään parempaa elämää. 

Antiikissa viisautta pidettiin kardinaalihyveenä, jossa ajateltiin kulminoituvan kaikki muut luonteen hyveet. Koen, että tämä vanha tapa ymmärtää viisaus hyveenä eli rutinoitumisen ja määrätietoisen harjoittelun kautta syntyneinä, tehokkaina ajattelu- ja toimintatottumuksina on hyödyllinen ja järkevä. Meillä on kyky ja valta tietyissä rajoissa muovata ja kasvattaa itseämme, ja moderni psykologia tarjoaa meille tietoa siitä, missä nämä rajat kulkevat.

Olen valinnut kolme ajattelun ”hyvettä”, joiden näen johtavan viisaaseen päätöksentekoon:

  • Kärsivällisyys on malttia ajatella, kykyä kestää epävarmuutta, jäähdyttää kuumia tunteita ja kykyä suunnitella toimintaansa taitavasti.
  • Uteliaisuuden hyvettä harjoittamalla pidämme mielemme avoimena. Sen voimin emme koskaan lakkaa oppimasta, syvennämme ymmärrystämme ja keskitymme olennaiseen. Se on kyky olla kaivautumatta valmiisiin ja lukittuihin näkökulmiin.
  • Suhteellisuudentaju on kyky ketterään ja todenmukaiseen ajatteluun. Se on kyky asettaa asioita oikeisiin konteksteihinsa ja säilyttää ajattelunsa kirkkaus ja terävyys silloin, kun ne on haastettu, sekä kykyä suhteuttaa omien toimiensa seurauksia muihin ihmisiin.

Näitä ajattelun hyveitä pitää harjoittaa. Siihen on olemassa erilaisia työkaluja ja tekniikoita. Niin kuin Aristoteles Nikomakhoksen Etiikassa toteaa: Erinomaisuus on tapa, se syntyy harjoituksesta. Mutta toisin kuin kuntosalilla kävijä, viisaassa päätöksenteossa harjaantuva voi tehdä harjoituksensa missä ikinä kulkeekaan. Maailma on hänen voimailusalinsa, ja jokainen eteen tuleva tilanne on uusi paino nostettavaksi.

***

VTM Markus Neuvonen on tietokirjailija ja filosofi. Hänen erityisalaansa ovat mm. rationaalinen argumentaatio, luova ajattelu sekä viisas päätöksenteko.

Lue lisää: Markus Neuvonen: Päätä viisasti (Talentum, 2014)

Kirjoittaja Markus Neuvonen

  • VTM Markus Neuvonen on tietokirjailija ja filosofi. Hänen erityisalaansa ovat mm. rationaalinen argumentaatio, luova ajattelu sekä viisas päätöksenteko.

Aiheeseen liittyvää