Diplomaatille on eduksi avoin suhtautuminen uusiin kulttuureihin

Webinaari oli hyvin mielenkiintoinen, sillä en ollut ennen sen katsomista juurikaan perehtynyt kansainväliseen työskentelyyn. Olen aina ollut kiinnostunut kansainvälisestä oikeudesta ja politiikasta, mutta diplomaatin työhön tai Ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssiin Kavakuun en ollut tutustunut aiemmin.

Mielenkiintoisinta webinaarin uratarinoissa oli se, että panelistit olivat aloittaneet uransa ”perinteisissä” juristin tehtävissä ja vasta myöhemmin suuntautuneet kansainväliselle uralle.

Diplomaatin työ edellyttää hyvää paineensietokykyä ja joustavuutta. Myös uuteen kulttuuriin sopeutuminen aiheuttaa omat haasteensa. Työ kuulostaa kuitenkin erittäin palkitsevalta.

Panelistien mukaan Kavaku-koulutuksessa arvostetaan juristeja, ja ulkoministeriössä on tarvetta juristien osaamiselle. Panelistit kertoivat opiskelleensa Kavaku-koulutuksen pääsykokeisiin muun muassa seuraamalla aktiivisesti ajankohtaisia ilmiöitä ja päivän politiikkaa. Diplomaatilta edellytetään hyvää tietämystä kansainvälisestä tilanteesta ja Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Työhön kuuluu myös paljon erilaista raportointia.

Tietynasteinen sosiaalisuus on hyväksi, kuten eräs panelisteista mainitsi. Diplomaatin tehtäviin kuuluu myös luoda uusia keskustelusuhteita ympäri maailmaa. Itse pidän diplomaatin tärkeimpänä ominaisuutena avoimuutta uusia kulttuureja kohtaan. Hän saattaa työskennellä maassa, jonka tavat ja kulttuuri poikkeavat Suomesta valtavasti, jolloin on tärkeää kohdata sijoitusmaan tavat ennakkoluulottomasti.

Oikeustieteen opintoihin kuuluu pakollisia kieliopintoja. Panelistien mukaan esimerkiksi ruotsin kieli voi osoittautua odotettua tärkeämmäksi: Pohjoismaat tekevät paljon yhteistyötä, jolloin on yhtenäisyyden kannalta parempi keskustella ruotsiksi. Kavaku-kurssille päästäkseen hakijan tulee puhua kolmea kieltä. Kansainväliselle uralle haluavan kannattaa siis hyödyntää yliopisto-opintoja myös kielitaidon kartuttamiseen.

Kansainvälinen oikeus on mielestäni yksi mielenkiintoisimmista oikeudenaloista ja sen opiskelu voi antaa myös hyvät lähtökohdat diplomaatin uralle. Opiskelun kautta voi saada hyvät ennakkotiedot diplomaatin toimintavalmiuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista. Panelistien mukaan oikeustieteellinen koulutus ei kuitenkaan substanssiosaamisen osalta valmista diplomaatin uraan. Pidän itse silti tärkeänä kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja oppia uutta tietoa nopeasti – taitoja, joita tarvitaan myös oikeustieteen opinnoissa.

Kielitaito on diplomaatille erittäin tärkeä taito, joka osaltaan mahdollistaa kansainvälisen uran. Panelistit kuitenkin korostivat, ettei kielitaidosta kannata ottaa liikaa paineita: sitä on mahdollista kehittää koko elämän ajan. Panelistit kertoivat myös, että muun muassa opiskelijavaihdosta tai harjoittelukokemuksesta suurlähetystössä voi olla hyötyä Kavakuun hakiessa. Myös ulkomailla asuminen on hyödyksi.

Kansainväliseen uraan voi siis itse osittain valmistautua, vaikka esimerkiksi opiskelijavaihto ei olekaan diplomaatiksi pääsyn edellytys. Myös maailmanpolitiikan ja tapahtumien seuraaminen on hyvää valmistautumista kyseiselle urapolulle. Kaikki panelistit olivat ennen diplomaatin uraansa olleet muissa juristin tehtävissä, joten uskon, että myös muusta työkokemuksesta on hyötyä diplomaatin uraa ajatellen.

Ella Heikkilä on 3. vuosikurssin oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistossa. ”Olen kiinnostunut kansainvälisestä oikeudesta ja kansainvälisestä politiikasta. Urahaaveeni olisi työskennellä kansainvälisessä yrityksessä kestävän kehityksen saralla tai ihmisoikeuksien parissa.”