KHO: Kiin­teis­tö­no­mis­ta­jal­la oli oikeus vaatia oikaisua vesilain mukaiseen tark­kai­lusuun­ni­tel­maan

19.01.2023 09:35

ELY-keskus oli hyväksynyt vesihuoltolaitoksen pohjavedenottamoiden toimintaan liittyvän uuden tarkkailusuunnitelman. A haki oikaisua ELY-keskuksen päätökseen aluehallintovirastolta. A:n omistama kiinteistö sijaitsi yhden pohjavedenottamon suoja-alueella. Kiinteistöllä oli myös suunnitelmaan kuuluva pohjavedentarkkailuputki. Aluehallintovirasto oli jättänyt A:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta sillä perusteella, että päätös ei vaikuta A:n oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen.

Asianosaisuuteen perustuva muutoksenhakuoikeus määräytyi hallintolain yleissäännöksen nojalla toisin kuin vesilain erityissäännöksen nojalla. Tämän vuoksi asiassa oli ensin otettava kantaa siihen, määräytyikö A:n oikeus tehdä oikaisuvaatimus ELY-keskuksen päätöksestä hallintolain vai vesilain mukaan. Tämän jälkeen asiassa oli otettava kantaa siihen, oliko aluehallintovirasto voinut jättää A:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta.

Vesilain mukaan tarkkailusuunnitelmaa koskevaan päätökseen haettiin oikaisua noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään. Vesilaista ei suoraan ilmennyt, oliko vesilain viittauksella hallintolakiin tarkoitettu sitä, että muiden sovellettavaksi tulevien hallintolain oikaisuvaatimusmenettelyä koskevien säännösten ohella myös oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen määräytyisi hallintolain mukaan.

Vesilain säännöshistorian perusteella lähtökohtana voitiin pitää, että tarkoituksena on ollut, että muutoksenhakuoikeus tarkkailusuunnitelmasta määräytyi samoin kuin muutoksenhakuoikeus varsinaisesta lupapäätöksestä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että oikeutta oikaisuvaatimuksen tekemiseen tuli muutoinkin arvioida siitä lähtökohdasta, mikä oli tarkkailusuunnitelman suhde ja merkitys osana vesilain mukaista lupaa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että tarkkailusuunnitelma muodosti olennaisen osan vesilain mukaista lupaa riippumatta siitä, missä vaiheessa suunnitelma oli hyväksytty. Tähän nähden sellainen johtopäätös, että oikeus hakea muutosta tarkkailusuunnitelman määräyksiin riippuisi siitä sattumanvaraisesta seikasta, oliko suunnitelma hyväksytty osana hankkeen vesitalouslupaa tai erillisellä päätöksellä, ei turvannut riittävällä tavalla asianosaistahojen yhdenvertaista mahdollisuutta hakea siihen muutosta.

Edellä lausutun perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että asianosaisen oikeus tehdä oikaisuvaatimus vesilain mukaisesta tarkkailusuunnitelmasta määräytyi vesilain perusteella.

Vakiintuneen tulkinnan mukaan asianosaisten piiri oli vesilain mukaisissa asioissa katsottu laajaksi. Asianosaisia olivat muun ohella hankkeen arvioidulla vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat. Kun otettiin huomioon A:n kiinteistön sijainti ja se, että tarkkailua tehtäisiin hänen kiinteistöllään, A:ta oli pidettävä sellaisena vesilaissa tarkoitettuna asianosaisena, jolla oli oikeus hakea oikaisua ELY-keskuksen tarkkailusuunnitelmaa koskevaan päätökseen.

Hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumottiin ja asia palautettiin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Lue koko ratkaisu KHO 2023:4 Suomen Laki -hakupalvelussa.

Kirjoittaja Suomen Laki -toimitus

Tilaa uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.

Aiheeseen liittyvää