Laajamittaisen maahantulon tilanteessa Suomi voi pyytää tukea EU:n tur­va­paik­ka­vi­ras­tol­ta

08.09.2022 18:07

Uudet ulkomaalaislakiin ja maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiin lisättävät säännökset mahdollistavat sen, että Suomi voi laajamittaisen maahantulon tilanteessa mahdollisimman sujuvasti hyödyntää EU:n turvapaikkaviraston (EUAA) tukea. Hallitus esitti lakien vahvistamista 8.9.2022. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 9.9.2022. Lait tulevat voimaan 15.9.2022.

EUAA:ta voidaan tarvittaessa pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuvat muiden EU-maiden virkamiehistä sekä EUAA:n henkilöstöstä. Mahdollisen pyynnön esittämisestä päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa. Maahanmuuttovirasto laatii EUAA:n pääjohtajan kanssa toimintasuunnitelman ja toimii tukiryhmien kansallisena yhteyspisteenä.

EUAA korvasi aiemman Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tammikuussa 2022, jolloin sitä koskeva EU-asetus tuli voimaan. Asetus on suoraan Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä. Jotta sen soveltaminen olisi mahdollisimman tehokasta, tukipyynnön esittämisen ja koordinoimisen vastuutahoista säädetään kansallisesti.

Tukiryhmien jäsenillä on vastaavasti oltava Suomessa toimivalta ja mahdollisuudet avun tarjoamiseen. Ulkomaalaislakia ja maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutetaan siten, että tukiryhmien jäsenet voivat osallistua turvapaikkatutkintaan ja heillä on pääsy sen kannalta välttämättömiin tietoihin.

Laajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä ja kapasiteettia on edelleen laajennettava, koska maahantulijoita saapuu jatkuvasti lisää. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.

Varautumista vahvistetaan monien lakimuutosten avulla

Laajamittainen maahantulo voi olla myös vieraan valtion järjestämää, jolloin kyse on muuttoliikkeen välineellistämisestä. Ratkaisu tällaiseen poliittiseen painostukseen löytyy ensisijaisesti diplomatiasta. Tarvitaan kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia häiriötilanteissa ennalta ehkäisevästi ja tehokkaasti.

Heinäkuussa voimaan tulivat rajavartiolain muutokset, joilla parannettiin häiriötilanteisiin varautumista. Esimerkiksi turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskittää erikseen määritellyille rajanylityspaikoille, jos se on välttämätöntä yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi. 

Samaan aikaan voimaan tuli myös oikeusministeriön valmistelema valmiuslain päivitys, jossa hybridivaikuttaminen lisättiin uudeksi perusteeksi poikkeusoloille.

Sisäministeriön valmistelema esitys rajamenettelyn käyttöönotosta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Rajamenettelyssä todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin.

Lähde ja lisätietoja: sisäministeriön tiedote.

Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus

Aiheeseen liittyvää