Maa­han­muut­to­dia­lo­geis­sa keskusteltiin kotoutumisesta ja työllistymisen haasteista

Maahanmuuttodialogit toteutettiin rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun luodulla Erätauko -menetelmällä. Dialogit antoivat niin Suomessa syntyneille kuin maahanmuuttaneillekin tilaisuuden jakaa kokemuksiaan. Keskustelusarjan loppuraportti on ainutlaatuinen kuvaus maahanmuutosta käytävästä keskustelusta vuonna 2022.

Keskusteluja järjestettiin 15 eri paikkakunnalla ja verkossa. Yhteensä 62 järjestäjää toteutti 72 keskustelua ympäri Suomea. Keskusteluja käytiin kaikkiaan 11 eri kielellä (arabia, englanti, espanja, farsi, kiina, ruotsi, somali, suomi, ukraina, venäjä ja viro).

Maahanmuuttaneet kertoivat maan näyttäytyneen heille hyvän elämän Suomena, mutta kotoutuminen koettiin vaikeaksi. Rasismin kokemukset olivat yleisiä. Ilman oleskeluoikeutta maassa eläneiden kokemuksissa toistuivat pelko ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen. 

Dialogit tekivät näkyväksi, että Suomeen muutetaan monista erilaisista syistä ja erilaisista taustoista. Maahanmuuttokeskustelussa korostuu humanitaarinen maahanmuutto, vaikka valtaosa maahanmuutosta on kuitenkin työperäistä.

Kotoutumispalveluita lähestytään usein kokonaisuutena mutta yhden kotoutumisen malli ei sovi kaikille. Dialogeissa käydyissä keskusteluissa toivottiin kotoutumispalveluiden kehittämistä.  Maahanmuuttaneet haluavat osallistua palveluiden kehittämiseen moninaisissa rooleissa kokemusasiantuntijoina, yhteiskehittäjinä ja ammattilaisina.

Suomeen muuttavat kaipaavat myös selkeää ja helposti saatavilla olevaa tietoa lupamenettelyistä, viranomaisasioinnista, julkisista palveluista, työmarkkinoista ja työehdoista, kulttuurista, asumisesta ja arjen asioista.

Maahanmuuttodialogeissa nousi esiin myös kaikille ihmisille yhteinen tarve kuulua johonkin ja luoda sosiaalisia verkostoja. Tällöin aivan keskeiseen rooliin nousevat erilaiset paikalliset yhteisöt, joissa ihmiset tapaavat toisiaan: päiväkodit, koulut, urheilu- ja liikuntaseurat, seurakunnat, järjestöt ja yhdistykset.

Dialogeissa nousi esille myös suomen kielen taito merkittävänä työllistymisen kynnyksenä. Maahanmuuttaneet kaipaavatkin joustavia, eri elämäntilanteet huomioivia mahdollisuuksia opiskella suomen kieltä. Myös puutteellinen osaamisen ja tutkintojen tunnistaminen mainittiin työllistymisen esteenä.

Sisäministeriön lisäksi Maahanmuuttodialogeja olivat toteuttamassa opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, Opetushallitus ja Maahanmuuttovirasto.

Lähde ja lisätietoja: sisäministeriön tiedote.