Oikea kysymys on tärkeämpi kuin vastaus

JULIA AHLFORS: Kirjoitusprosessi vaati poikkeuksellisen pitkäjänteistä työtä. Väitöskirja syntyi viiden vuoden aikana, ja työskentelin samalla osa-aikaisesti juristina. Tutkiminen on kiehtovaa ja mielenkiintoista, mutta väitöskirjan kirjoittaminen sekä opetus- ja juristityön yhdistäminen tuntui kyllä välillä raskaalta. Asiakastyö antoi toisaalta hyvää vastapainoa akateemiselle työlle.

OTTO MERI: Keksin väitöskirjani aiheen melkein päivälleen neljä vuotta sitten. Olin aloittanut työn pankkioikeudellisesta aiheesta, mutta se ei tuntunut hyvältä. Minulla oli suuri eksistentiaalinen kriisi ja luin Velvoiteoikeuden oppikirjaa lomalla hotellin uima-altaalla. Kirjassa todettiin, että kiellonvastaisten oikeustoimien oikeustila on epäselvä. Se oli klassinen velvoiteoikeudellinen kysymys, johon päätin tarttua.

KALLE MÄENPÄÄ: Tutkimuksen tekemisessä on tärkeämpää löytää oikea kysymys kuin vastaus. Ja tiedon lisääntyessä myös tieto oman tiedon rajallisuudesta lisääntyy.

JA: Ehdin kirjoittamaan sata sivua materiaalia, joka tutkimuskysymyksen tarkentuessa rajautui pois. Silloin se harmitti, mutta toisaalta tekstiä on mahdollista hyödyntää myöhemmin. Se, että tutkimuksen rajaus muuttuu kirjoitusprosessin aikana, ei ole huono asia: se kertoo ajattelun kehittymisestä.

OM: Joskus kirjoittaessa eteen voi tulla isojakin paradigmaattisia muutoksia ja työ lähtee ihan eri suuntaan. Jos aihe tuntuu alusta asti tervan juomiselta, sitä ei kannata jatkaa. Kun löytää oikean ajatuksen ja kysymyksen, työ lähtee siiville. Kirjoitin kolme vuotta muiden töiden ohella ja vuoden täysipäiväisesti. Kirjoittaminen oli pakopaikka arjen kiireistä.

KM: Omalla kohdallani kirjan loppuunsaattaminen edellytti vapaa-ajan uhraamista ja mahdollisimman tehokasta ajankäyttöä sekä tutkimuksen tekemisessä että päivätyössä. Kirjoitusprosessin onnistuminen edellyttää sitä, että ei odota hyvää flow’ta, vaan kirjoittaa silloinkin kun se tuntuu vaikealta.

JA: Pidän kirjoittamisesta erityisesti siksi, että sen avulla pystyn jäsentämään ajatuksiani. Muuta kuin juridisten asiatekstien kirjoittamiskokemusta minulla ei juurikaan ole.

OM: Ensimmäiset kirjoitukseni olivat opiskelijapoliitikon kyhäelmiä. Aloin pitää säännöllisesti blogia 2010. Samoin töissä eduskunnassa ja tuomioistuimessa kirjoitin paljon. Rutiini kirjoittamiseen ja esimerkiksi argumentointiin syntyi sitä kautta, vaikka tieteellisen kirjoittamisen säännöt ovat tietysti paljon tarkemmat.

JA: Viikonloput olivat parasta aikaa kirjoittaa, koska päivät sai keskittyä ilman häiriötekijöitä. Hyvässä flow’ssa ajantaju helposti katoaa. Kaikki päivät eivät tosin ole yhtä hyviä kirjoituspäiviä, mutta aina voi tehdä jotakin työtä edistäviä asioita, kuten vaikkapa alaviitteiden tarkistusta.

OM: Kun aloitin väitöskirjan, olin eduskunnassa töissä, ja sen kirjasto on ehtymätön kultakaivos oikeustieteen tutkijoille. Ja kun olin tuomioistuimessa töissä, juttujen määrä väheni koronan takia keväällä 2020, joten minulla oli hyvin aikaa edistää väitöskirjaani. Suosittelen kaikille keskittymään kirjoittamiseen täysipäiväisesti mielellään vuoden verran. Silloin on helpompi hioa työ lopulliseen muotoon. Itselleni sen mahdollisti Olga ja Kaarle Oskari Laitisen säätiöltä saamani apuraha.

JA: Joustava ja kannustava työnantaja on myös tärkeä asia. Itselläni kävi niin hienosti, että pystyin tekemään tutkimukseni ohella käytännön juristin töitä osa-aikaisesti. Jos suunnittelee väitöskirjaa, siitä kannattaa ehdottomasti keskustella työnantajan kanssa hyvissä ajoin.

KM: Kannattaa aloittaa kirjoittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutkimusta. Tekstiä on helpompi karsia ja korjata kuin keksiä tyhjästä. Kannattaa myös kokeilla, mikä on itselle ominaisin tapa kirjoittaa. Joillekin on luontevampaa kirjoittaa lähes valmista tekstiä, kun taas toisille on luontevampaa prosessikirjoittaminen.

OM: Monet tankkaavat kaiken maailman oikeuslähteitä pari kolme vuotta, ja lopulta varsinainen työ ei koskaan ala. Ilman kirjoittamista väitöskirja ei valmistu. Jos työtä ei tee kokoaikaisesti, se on enemmän harrastus. Välillä kaipasin ulkoista motivaatiota, joten katselin tohtorihatun kuvia. Onneksi niitä hetkiä oli vähän ja sisäinen motivaationi kantoi.

KM: Omaa kirjoittamistani häiritsi eniten valkoisen paperin kammo, joka liittyi siihen, että urakka tuntui liian suurelta.

JA: Ihmissuhteet ja elämän koukerot voivat häiritä kirjoittamista. Samoin kuin se, jos ei ole täysin varma aiheesta ja sen mielekkyydestä. Itselläni ei onneksi ollut sellaista tilannetta. Sain myös arvokasta apua kahdelta työnohjaajaltani.

OM: Minä en juurikaan tarvinnut keskusteluapua. Väitöskirjan tekeminen on itsenäistä hommaa. Tapasimme tietysti ohjaajien kanssa, mutta harvakseltaan. Kun työ alkoi valmistua, halusin saada varmistuksen, että olen kohdistanut huomioni oikeisiin asioihin.

JA: Tutkimustyössä parasta on oivallusten saaminen ja uuden luominen. Ja se, että tekee yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, josta on hyötyä niin tiede- kuin ammattiyhteisölle.

KM: Parasta on tietysti se, kun kirjoittaminen päättyy ja kirja on valmis. Itse prosessissa parasta on se, että välillä saattaa oivaltaa jotain sellaista, mitä muut eivät välttämättä ole tulleet ajatelleeksi.

OM: Työ vahvisti nälkää juridiikkaa ja oikeustiedettä kohtaan, ja oma ymmärrys koko kiehtovaa oikeusjärjestelmää kohtaan kasvoi paljon. Nyt lähestyn oikeudellisia kysymyksiä tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta ja tukeudun yhä enemmän oikeuskirjallisuuteen. Minulla on tutkijan sielu. Uusia ajatuksia ja kirjoitusaihioita on jo mielessä.

KM: Tutkimuksen tekeminen ja kirjoittaminen kiinnostaa kyllä, mutta muun työn ohessa sille on vaikea löytää aikaa. Nyt pitää ainakin hetki vetää henkeä. Enköhän kuitenkin jotain vielä innostu kirjoittelemaan.

Näin harvinaista kolmoisväitöstä kommentoi professori Olli Norros Helsingin yliopistosta: ”Onnittelen lämpimästi kutakin väittelijää suururakan valmiiksi saamisesta. Olette nyt saavuttaneet elämässänne jotakin sellaista, joka jää monilta haaveeksi. Henkilökohtaisen merkityksensä ohella jokaisen väitöskirjan valmistuminen on juhlan aihe tiedeyhteisölle. Käsillä oleva kolmoisväitös on totta kai tutkimuksellinen jättipotti sopimus- ja velvoiteoikeuden oppiaineelle mutta samalla tarpeellinen muistutus laajemmallekin tutkimusyhteisölle korkeatasoisen käytännönläheisen lainopin elinvoimaisuudesta.”

Syntymävuosi: 1990
Perhe: vanhemmat, isosisko ja miesystävä
Tutkinnot ja valmistumisvuosi: oikeustieteen tohtori 2022, kauppatieteiden maisteri 2020, oikeustieteen maisteri 2016
Lempioikeudenala: sopimusoikeus
Guru: Kirsti Paakkanen
Jos ei olisi juristi, olisi: arkkitehti
Motto: “The only true wisdom is in knowing you know nothing.” – Socrates

Suosittelen
Kirja: Charles Fried: Contract as Promise
Bändi: J. Karjalainen
Elokuva: Hytti nro 6
Tv-sarja: Frasier
Kuvataiteilija: Heli Ahlfors
Urheilulaji: esteratsastus

Syntymävuosi: 1989      
Perhe: vaimo Elisa ja cockerspanieli Mörkö
Tutkinnot ja valmistumisvuosi: OTM 2015
Lempioikeudenala: velvoiteoikeus
Guru: Heikki Halila
Jos ei olisi juristi, olisi: eränkävijä
Motto: Audiatur et altera pars

Suosittelen
Kirja: Volter Kilpi - Alastalon salissa
Bändi: Kaija Koo
Elokuva: Komisario Palmun erehdys
Tv-sarja: Breaking Bad
Kuvataiteilija: Reidar Särestöniemi
Urheilulaji: jalkapallo

Syntymävuosi: 1986
Perhe: puoliso ja kissa
Tutkinnot ja valmistumisvuosi: OTM 2009, OTT 2023 (in spe)
Lempioikeudenala: velvoiteoikeus
Guru: Kyösti Pöysti
Jos ei olisi juristi, olisi: muusikko
Motto: Jos et voi tehdä mitään hyvää, älä ainakaan tee vahinkoa.

Suosittelen
Kirja: Édouard Louis: Ei enää Eddy
Bändi: The Smile
Elokuva: Parasite
Tv-sarja: The White Lotus
Kuvataiteilija: Banksy
Urheilulaji: hölkkä