Perheoikeudessa pitää ymmärtää muutakin kuin lakia

Alkuvuodesta Tiina Väisänen siirtyi käräjätuomarin tehtävistä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta asianajotehtäviin Asianajotoimisto Sandström & Kouluun.

Tavallisesti suunta on toinen eli asianajopuolelta siirrytään tuomioistuinlaitokseen. Väisänen valitsi toisin.

”Tuomarin työ on minulle unelmatyötä, mutta siinä perhevarallisuusoikeus on kuitenkin vain pienessä roolissa, sillä usein nämä asiat ratkeavat jo asianajajien pöydillä. Kun sitten loppusyksystä 2023 avautui mahdollisuus päästä tähän arvostettuun asianajotoimistoon tekemään perhejuridiikkaa, mietin, että voisihan tämäkin olla unelmatyötä", Väisänen kertoo.

"Nyt olen todella innoissani. On mielenkiintoista päästä tekemään juuri sitä, mihin olen erikoistunut ja haluan erikoistua. Toivon, että kokemuksistani tuomioistuimessa ja tutkijana on hyötyä uudessa tehtävässäni."

Opiskeluaikana Väisänen oli avustajana asianajotoimistossa, jossa hoidettiin perhevarallisuusoikeudellisia juttuja. Hän huomasi oikeudenalan kiinnostavaksi ja päätyikin myöhemmin myös tutkimaan sitä.

”Tuo kiinnostus perheitä ja ihmisiä kohtaan on kestänyt koko juristiurani ja vienyt minua eteenpäin. Työni on samaan aikaan sekä erittäin kiinnostavaa että hyvin maanläheistä”, Väisänen sanoo.

”Perhejuridiikan rikkaus on saada nähdä ihmiselämän koko kirjo.”

Asianajotoimisto Sandström & Koulun yksi osakkaista, Tanja Heiskanen, kertoo Väisäsen kaltaisen monipuolisen osaajan olleen etsinnässä jo jonkin aikaa. Ja tuomioistuintausta tuo uutta näkökulmaa.

Heiskasen mukaan tuttu sanonta, että jokainen työpäivä on erilainen, pitää erityisen hyvin paikkansa perhejuristin työssä. Työ vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja ja kykyä lukea erilaisia ihmisiä.

”Tässä ammatissa ihmisten kohtaaminen on tärkeää, ja se edellyttää muutakin kuin pelkkää juridista osaamista”, Heiskanen sanoo.

”Meille tuleva ihminen on käytännössä usein kriisissä, oli kyse sitten lapsiin, eroon tai perintöön liittyvistä kiistoista. Silloin juristilta vaaditaan hyvää psykologista silmää ja herkkyyttä. Toisaalta liikaa ei voi painottaa sitäkään, että asioita, kuten avioehtosopimusta tai testamenttia, olisi hyvä miettiä asianajajan kanssa jo etukäteen. Hyvällä etukäteissuunnittelulla voidaan välttää monia riitoja.”

Toimistossa tehdään paljon pesänselvityksiä ja perinnönjakoja, jotka ovat tuomarin töitä ja juuri siksi Väisäsen vahvuusaluetta. Toinen tärkeä asia on sovittelu, johon Väisänen sai hyvän tuntuman käräjäoikeustyössä sovittelijaksi kouluttauduttuaan.

”Sovittelu on äärimmäisen tärkeä taito meidän työssä. Perheriidoissa ei välttämättä aina ole selviä voittajia, vaan tavalla tai toisella kaikki häviävät, jos perhesuhteissa riidellään pitkään. Erityisen totta tämä on silloin, kun kyse on lapsista”, Heiskanen sanoo.

Väisäsen mukaan onkin tärkeää yrittää ymmärtää, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat riitojen taustalla ja millaisia taakkoja ihmisillä on kannettavanaan.

”Kaikki perheiden riidat eivät ylipäätään ole sellaisia, että niihin voitaisiin saada täytäntöönpanokelpoista ratkaisua oikeudessa. Usein kyse on inhimillisistä tunteista tai esimerkiksi selvittämättömistä menneisyyden asioista”, Väisänen sanoo.

Uransa aikana Väisänen on toiminut tuomioistuimissa esittelijänä, tuomarina ja sovittelijana samoin kuin tutkijana Helsingin yliopistossa.

Vahvuudekseen hän nimeää kirjoittamisen, jota eri tehtävissä ja erityisesti tutkijana on pitänyt tehdä paljon.

Yhtenä uransa tärkeimpänä käännekohtana Väisänen pitää kohtaamista nyt jo edesmenneen oikeusneuvos Pertti Välimäen kanssa. Väisänen oli silloin esittelijänä korkeimmassa oikeudessa, jonka tuomarina Välimäki oli.

”Hän kannusti minua jatkamaan tutkimusaiheeni parissa, ja oikeastaan siitä alkaen aloin erikoistua perhevarallisuusoikeuteen. Hän uskoi minun selviävän väitöskirjan tekemisestä, ja luottamuksella oli suuri merkitys.”

Heiskanen taas on ollut Asianajotoimisto Sandström & Koulussa koko ammatillisen ikänsä. Hän aloitti harjoittelijana vuosituhannen alussa, jatkoi valmistumisen jälkeen asianajajana ja pääsi osakkaaksi 2007.

Omaksi käännekohdakseen Heiskanen nostaa yrityksen toisen alkuperäisen osakkaan soiton.

”Olin eduskunnan kirjastossa lukemassa, kun Aila Koulu soitti. Aila kertoi kuulleensa minun etsivän töitä, ja vastasin hänen kuulleen aivan oikein. Menin haastatteluun ja aloitin työt seuraavana päivänä”, Heiskanen naurahtaa.

”Meillä on Tiinan kanssa ollut hyvät oppi-isät ja -äidit.”

Perheoikeuden puolelta löytyy myös haasteita, ja yksi sellainen on pitkiksi venyneet käsittelyajat. Erityisen harmillista se on silloin, kun avioeron jälkeen riidellään lapsiin liittyvistä asioista.

Sovitteluun kyllä pitäisi päästä nopeasti, mutta aina sekään ei Heiskasen mukaan onnistu.

”Syy ei aina ole vain tuomioistuimen, vaan vikaa on myös asianajajissa, jotka eivät saa sovittua päivämääriä”, Heiskanen sanoo.

Toinen haaste liittyy asenteeseen perhevarallisuusoikeutta kohtaan. Heiskasen mukaan tapauksia hoitavat usein alaan erikoistumattomat lakimiehet.

Esimerkiksi perintökaarta, alan peruslakia, Heiskanen pitää yhtenä vaikeimmista laeista, ja sen tulkinnoista voidaan perustellusti olla eri mieltä.

Oikeudenalaan syventymisen tärkeyttä korostaa myös Väisänen.

”Juristikunnassa on ehkä vieläkin vallalla ajatus, että kyllähän kaikki sitä perheoikeutta osaavat. Todellisuudessa perintöoikeus ja aviovarallisuusoikeus ovat erittäin vaativia, koska niihin kuuluu esimerkiksi paljon vanhaa sääntelyä ja oikeuskäytäntöä. Kaikki tämä vaatii erikoistumista”, Väisänen sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi lapsiin liittyvissä asioissa kyse ei saa olla vain juridisesta taistelusta, voittamisesta ja häviämisestä, vaan lapsen edun syvemmästä ymmärtämisestä – ja se taito vaatii pitkän kokemuksen.

Syntymävuosi: 1975
Perhe: puoliso, lapsi ja koira
Tutkinnot ja arvonimet: oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, asianajaja
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto 2003
Lempioikeudenala: jäämistöoikeus
Guru: Salme Sandström ja Aila Koulu
Jos ei olisi juristi, olisi: biologi
Motto: asioilla on taipumus järjestyä

Suosittelen
Kirja: Tove Jansson, Tee työtä ja rakasta
Elokuva: Kuolleet lehdet
Laulu: Hall of Fame
Urheilulaji: tennis
Kuvataiteen teos: Helene Schjerfbeckin Toipilas

Syntymävuosi: 1983
Perhe: puoliso ja kaksi lasta
Tutkinnot ja arvonimet: oikeustieteen tohtori, varatuomari ja toivottavasti vielä tämän vuoden puolella myös asianajaja
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto 2022 OTT ja 2014 OTL sekä Turun yliopisto 2008 OTM
Lempioikeudenala: vaikka aviovarallisuusoikeutta olenkin tutkinut, niin kiehtovinta on silti testamenttioikeus.
Guru: Heitä on tosi monta, mutta jos joku pitää mainita niin norjalainen perheoikeuden emeritusprofessori Tone Sverdrup. Hän on yhtä aikaa sekä kova varallisuusoikeuden osaaja, että pehmeä oikeudenmukaisuuden edistäjä.
Jos ei olisi juristi, olisi: hevosenhoitaja
Motto: parempi olla ottamatta mottoja

Suosittelen
Kirja: Adam Grant, Think Again
Elokuva: The Banshees of Inisherin
Laulu: J. Karjalainen, Stindepinde
Podcast: Katja Ståhlin Kavioliitossa
Urheilulaji: ratsastus
Kuvataiteen teos: Lontoon National Galleryssä George Stubbsin Whistlejacket