Antti Aine

Professori ja erotuomari

22.06.2022 16:42

Urheiluoikeuden professori Antti Aine taitaa säännöt kilpakentillä ja niiden ulkopuolella.

Urheiluoikeuden professuurini on jaettu Helsingin ja Turun yliopiston kesken. Professorin tehtävät sisältävät niin tutkimusta, opetusta kuin yhteiskunnallista vuorovaikutustakin. Kehitän urheiluoikeuden yleisiä oppeja ja tutkin konkreettisia urheiluun liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Olen tutkinut esimerkiksi kilpailulainsäädännön soveltamista urheilumarkkinoilla, kurinpitomenettelyiden oikeudellista perustaa ja ihmisoikeuksien asemaa urheilussa. Oikeustieteen opiskelijat ovat kiinnostuneita urheiluoikeudesta, ja kurssit ovat varsin suosittuja. Edellä mainittujen yliopistojen yhteinen syventävien opintojen ryhmä tarjoaa hyvät mahdollisuudet OTM-tutkielman tekemiseen urheiluoikeudesta.

Minut nimitettiin nykyiseen tehtävääni vuoden 2019 alusta. Tehtävä on täytetty toistaiseksi, mikä antaa erinomaiset edellytykset oppiaineen kehittämiseen. Toimin tätä ennen kauppaoikeuden määräaikaisena professorina Turun yliopistossa.

Häirintätapaukset ja muu epäeettinen käyttäytyminen urheilussa ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Urheiluoikeuden tehtävänä on osaltaan luoda edellytyksiä epäasiallisen käyttäytymisen kitkemiseksi urheilusta. Konkreettisena esimerkkinä voin mainita tämän vuoden alussa perustetun vakavien eettisten rikkomusten yhteisen kurinpitoelimen, jonka valmistelussa olin mukana. Vakavien häirintätapausten käsittely on nyt keskitetty yhdelle kurinpitoelimelle, joka soveltaa yhteistä säännöstöä tapausten arvioinnissa. Kyse on merkittävästä parannuksesta urheilijoiden ja muiden yksilöiden oikeusasemiin, koska lajiliittojen kurinpitosäännöstöt ovat keskittyneet lähinnä kilpailutapahtumien tarkasteluun.

Professoreilla ei ole nykyisin varaa jäädä tutkailemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä norsunluutornista käsin, vaan yhteydet käytäntöön ovat tärkeitä sekä tutkimuksen että opetuksen kehittämiseksi. Olenkin päässyt soveltamaan urheiluoikeudellista osaamistani erilaisissa käytännön tehtävissä. Olen ollut urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen vuodesta 2004 ja lisäksi minulla on luottamustehtäviä muutamissa lajiliitoissa.

Yksi mielenkiintoisimmista tehtävistäni on ollut toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2020. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää urheilun eettisyyttä ja siihen liittyvien kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa. Se tekee ehdotuksia urheilun eettisistä asioista vastaaville toimijoille ja julkaisee näitä kysymyksiä koskevia kannanottoja. Jäsenemme edustavat urheilun keskusjärjestöjä ja lajiliittoja, eri ministeriöitä sekä kansalaisjärjestöjä, kuten Pelastakaa lapset ry ja Ihmisoikeusliitto ry.

Neuvottelukunta antaa mahdollisuuden laaja-alaiseen keskusteluun urheilun ja liikunnan eettisistä kysymyksistä. Olemme järjestäneet vuosiseminaarin lasten oikeuksista urheilussa ja liikunnassa, sekä urheiludiplomatiasta. Juuri ennen Pekingin talviolympialaisia järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, mikä merkitys urheilulla on valtioiden välisessä kanssakäymisessä. Keskustelua käytiin diplomaattien, poliittisten päättäjien, tutkijoiden sekä urheilutoimijoiden kesken. Saimme tilaisuuden pohtia, miten ihmisoikeuksien ja demokraattisen valtiojärjestyksen toteutumista voidaan tukea urheilun keinoin, sekä millä tavoin voidaan edistää hyvän hallinnon vaatimusten täyttymistä kansainvälisten urheilujärjestöjen päätöksenteossa. Näillä kysymyksillä on käytännön merkitystä esimerkiksi silloin, kun tehdään päätöksiä urheilukilpailujen myöntämisestä eri valtioille.

Urheilu herättää voimakkaita tunteita, ja monet urheilijat ovat vahvoja mielipidevaikuttajia. Yksittäisellä urheilijalla tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä ihmisoikeuskysymyksistä, kuten vaikkapa yksilöiden oikeuksien toteutumisesta jalkapallon MM-kisojen järjestäjämaassa Qatarissa. Jokainen urheilija tekee kuitenkin oman päätöksensä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta, eikä urheilijoille voida sälyttää päävastuuta yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemisesta. Vastuu on ensisijaisesti valtiollisilla toimijoilla ja urheilujärjestöillä.

Kuva: Juuso Koro

Toimin tällä hetkellä pelituomarina miesten Superpesiksessä sekä kansainvälisenä tennistuomarina. Olen pelannut nuorena pesäpalloa ja pelaan edelleen säännöllisesti tennistä, mikä on antanut hyvän pohjan erotuomaritoiminnalleni. Olen tuominnut noin 440 miesten Superpesisottelua ja ollut tuomarina lukuisissa ammattilaistennisturnauksissa. Huipputuomarina toimiminen on vaativa, mutta antoisa harrastus, jossa korostuu ihmisten kohtaaminen ja kommunikointi. Se on erinomaista vastapainoa arkisille työtehtäville, koska vastaan tulee varsin erilaisia ihmisiä kuin yliopiston käytävillä.

Urheilukentiltä on kertynyt vuosien varrella lukuisia mieleenpainuvia muistoja. Pesäpallotuomarille harvinainen hetki liittyy Sotkamon ja Koskenkorvan väliseen miesten Superpesisotteluun vuosituhannen alkupuolella. Joukkueiden pelinjohtajien keskinäisestä nahistelusta seurasi varoituksia kummallekin osapuolelle, minkä jälkeen noin parintuhannen hengen kotiyleisö aloitti huutomyrskyn vierasjoukkueen tullessa lyöntivuoroon. Huudoista syntyi paineaalto, joka tuntui vartalossani asti. Oli mukavaa huomata, että erotuomari voi kansallislajissamme kokea jotakin sellaista, joka on monesti mahdollista vain esimerkiksi jalkapallon kansainvälisissä suurtapahtumissa.

Henkkarit

Syntymävuosi: 1972
Tutkinnot ja arvonimet: Oikeustieteen tohtori, varatuomari
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Turun yliopisto, 1995
Lempioikeudenala: Urheiluoikeus
Jos ei olisi juristi, olisi: Kauppatieteilijä
Motto: Positiivisesti eteenpäin

Suosittelen
Kirja: Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
Laulu: Yellow submarine
Laji: Tennis
Kuvataiteen teos: Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti

Tilaa uutiskirje

Juristikirje

Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!

Kirjoittaja Päivi Tolonen

Aiheeseen liittyvää