Sote-alan ar­von­li­sä­ve­ro­käy­tän­nöt kirjavia − näin Verohallinto ohjaa ja valvoo yrityksiä ja yk­si­tyis­hen­ki­löi­tä vuonna 2023

Verohallinto kiinnittää tänä vuonna erityistä huomiota muun muassa siihen, että sosiaali- ja terveysalan yritykset noudattavat arvonlisäverokäytäntöjä. Sote-alalle on tullut viime vuosina paljon uusia yrityksiä ja muita toimijoita, eikä niissä kaikissa ole tietoa, paljonko arvonlisäveroa pitää eri tilanteissa laskuttaa, kertoo Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi.

- Epäselvyyksiä on ollut erityisesti siinä, onko jokin palvelu arvonlisäverollista vai ei. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa samaa palvelua voidaan alalla myydä sekä verollisena että verottomana, mikä vääristää kilpailua ja pienentää verokertymää.

Palveluiden ja tavaroiden myynnistä ei tarvitse maksa arvonlisäveroa silloin, kun sitä tehdään sosiaalihuoltona. Myös terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden myynti on arvonlisäverovapaata.

- Asiakkaiden haaste on määrittää käytännön tasolla se, milloin palveluiden myynti on arvonlisäverolain tarkoittamalla tavalla terveyden-, sairaanhoidon- tai sosiaalihuollon palvelua ja milloin taas ei. Verohallinto on julkaissut asiasta erilliset ohjeet ja pyrimme ohjaamaan asiakkaita myös valvontakäynneillä, Myllyniemi sanoo.

Sote-alan lisäksi valvontaa kohdennetaan vuonna 2023 sellaisille toimialoille, joissa toiminta on kokonaan tai osittain arvonlisäverotonta. Tällaisia ovat esimerkiksi finanssi- ja koulutustoimialat.

Vuonna 2022 Verohallinto löysi valvonnassaan puuttuvia arvonlisäveroja yhteensä yli 100 miljoonan euron edestä.

Keväällä 2023 Verohallinto aloittaa ravintoloiden tehostetun verovalvonnan, jonka aikana tehdään kaikkiaan satoja verotarkastuksia eri puolilla Suomea sijaitseviin ruokaravintoloihin. Myllyniemi toteaa, että valtaosa ravintola-alan yrittäjistä hoitaa asiansa niin kuin pitääkin, mutta alalla on paljon myös väärin toimijoita.

- Tänä vuonna tarkastukset kohdistuvat erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka valikoituvat tarkastettaviksi pääosin oman riskianalyysimme perusteella. Ohjaamme ja valvomme riskiasiakkaita ja tiedotamme yrityksiä alan veroriskeistä, sanoo Myllyniemi.

Työvoimavaltaisella ravintola-alalla esiintyy tyypillisesti myös sosiaalitukien väärinkäyttöä eli joko yrittäjät tai työntekijät vastaanottavat palkkaa pimeästi, ja samaan aikaan nostavat sosiaalitukia. Verohallinto kiinnittää valvonnan yhteydessä huomiota myös sosiaalitukiin ja ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä muille viranomaisille.

Yksityishenkilöiden osalta Verohallinto on tänä vuonna kiinnostunut erityisesti virtuaalivaluuttojen myyntivoitoista, some-näkyvyydestä saaduista tuloista sekä erilaisten alustojen saaduista tuloista, kuten ruoka- tai tavaralähettinä toimimisesta tai asunnon lyhytaikaisesta vuokraamisesta saaduista tuloista. Virtuaalivaluuttojen myynnistä, sometuloista tai alustojen kautta saaduista tuloista pitää itse ilmoittaa Verohallinnolle.

Lisäksi Verohallinto valvoo tänä vuonna ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamista sijoituksista saatuja tuloja.

- Totesimme jo viime vuonna, että ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamia sijoitusvakuutuksia ja palveluita on mahdollista käyttää veronkiertoon. Suomelta jää puuttumaan vuositasolla miljoonien verotulot, jotka pitäisi ilmoittaa ja maksaa ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamien sijoitusten tuotoista, Myllyniemi sanoo.

Verohallinnon valvonta on muutakin kuin verotarkastuksia, Marko Myllyniemi kertoo.

- Ohjaus- ja valvontatoimet voivat olla esimerkiksi ohjauskirjeitä, neuvontasoittoja, ennakollisia keskusteluita tai verotarkastuksia. Toimet valitaan sen mukaan, kuinka merkittävä asia on, ja kuinka suuri väärin toimimisen mahdollisuus asiassa on, Myllyniemi sanoo.

Verohallinto kiinnittää valvonnassaan huomiota sekä uusiin että ennestään tunnettuihin veroriskeihin tai ilmiöihin. Yrityksen tai henkilön valikoituminen verovalvonnan kohteeksi riippuu muun muassa riskiarviosta.

- Analysoimme ja vertailemme meille eri lähteistä tulevia tietoja ja valitsemme valvottavat kohteet niiden perusteella. Kevyempiä ohjaavia toimenpiteitä teemme sellaisiin kohteisiin, joissa valvonnan näkökulmasta on kyse pienistä rikkeistä tai selvästi tulkinnallisista asioista. Teemme paljon myös neuvontatyötä ja ohjaamme asiakkaita toimimaan oikein. Varsinaiset verotarkastukset pystymme näin suuntaamaan kohteisiin, joissa niistä on suurin hyöty, Myllyniemi sanoo.

Lähde: Verohallinnon tiedote.