Päivi Korpisaari

Tekijänoikeutta ja vies­tin­tä­sa­lai­suut­ta suojaavat lait pätevät, vaikka teknologiat muuttuvat

01.03.2023 09:06

Mitä sosiaalisen median käyttäjän on hyvä tietää toisten yksityisyydestä? Vastaajana kahden tuoreen oikeustapauksen pohjalta viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta.

Helsingin Sanomat julkaisi verkkojutussaan kuvakaappauksen F1-kuljettaja Kimi Räikkösen Instagram-palvelussa olleesta lumiukko-kuvasta. Markkinaoikeuden mukaan kuvan julkaisu uutisen yhteydessä ilman lupaa rikkoi tekijänoikeuslakia.

Kimi Räikkösen tapaus kertoo siitä, että lehdet hyödyntävät paljon sosiaalisen median päivityksiä ja kuvia omassa uutisoinnissaan. Julkisuuden ihmisillä on siis iso vaikutusvalta tiliensä kautta. Maineestaan tarkalla Räikkösellä on ollut aiemmin vastaava tilanne myös iltapäivälehtien kanssa.

Kuvien käytöstä on ollut erilaisia käytäntöjä mediassa. Kuvakaappauksella aineisto tuodaan lehden sivuille, kun taas uutiseen sijoitetun linkin avulla lukija ohjataan materiaalin alkuperäiselle lähteelle. Jälkimmäinen tapa on jutun julkaisijan kannalta turvallisin. Räikkösen lumiukko-kuvan tapauksessa se tosin ei olisi onnistunut, koska kuva oli nähtävissä Instagram-tilillä vain 24 tuntia.

Välillä tekijänoikeutta käytetään myös yksityisyyden suojaamiseen. Räikkösen tapauksessa sellaisesta ei kuitenkaan voida puhua, koska hän jakoi kuvan tilillään yli kahdelle miljoonalle seuraajalleen. Silti on eri asia, onko kuva nähtävissä vain vuorokauden vai kuvakaappaako joku media sen pysyvästi verkkosivuilleen ja muidenkin kuin Räikkösen seuraajien saataville. Sananvapauden nimissä kuvia pitää voida jossain määrin julkaista, mutta nyt markkinaoikeus katsoi, ettei lumiukko-kuva liittynyt minkään tärkeän tapauksen uutisointiin.

Tekijänoikeuslaki on kuin tilkkutäkki. Sitä on parsittu ja paikattu, jotain on poistettu ja jotain on lisätty. Laki on peräisin vuodelta 1961, joten voi vain miettiä, kuinka paljon teknologia on kehittynyt sen jälkeen ja kuinka paljon meille on tullut uusia tapoja jakaa ja kopioida sisältöä. Perustuslakivaliokunta totesi keväällä, että olisi tarpeen käydä koko tekijänoikeuslaki uudelleen läpi ja päivittää se.

Meillä tekijänoikeuslaki antaa teossuojaa, mutta lisäksi annetaan suojaa myös sellaisille valokuville, jotka eivät täytä teos-kynnystä. Sekin suoja on 50 vuotta julkaisusta. Lain mukaan vain valokuvaajalla on oikeus määrätä kuvan käytöstä ja siitä kappaleiden valmistamisesta sekä niiden saattamisesta yleisön saataville. Kuvakaappaus on kappaleen valmistamista.

Varmasti moni yksityishenkilö omalla some-tilillään rikkoo tätä periaatetta, mutta oikeudenhaltijat eivät siihen aina puutu, koska eivät joko saa tietää siitä tai sillä ei ole taloudellista merkitystä. Tai sitten fanin julkaisema kuvakaappaus tuo vain positiivista julkisuutta. Räikkösen lumiukko-kuva julkaistiin ansio- ja liiketoiminnan yhteydessä kaupallisen lehden sivuilla, joten se oli eri asia.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa tuomittiin nainen viestintäsalaisuuden loukkaamisesta ja kunnianloukkauksesta, koska hän oli kirjautunut miesystävänsä Facebook-tilille ja kirjoittanut sinne päivityksen, jossa syytti miestä muun muassa pahoinpitelystä.

Viestintäsalaisuuden loukkaaminen tulee kyseeseen silloin, jos ”oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin tai suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta ulkopuoliselta suojatusta viestistä”. Laittoman toiminnan edellytys on, että menee vaikkapa salasanalla toisen järjestelmään.

Mutta jos työpaikalla tauolle lähtiessäsi unohdat Facebookin tai sähköpostin auki tai avatun kirjeen pöydälle, niin kyllä työkaveri voi sitä katsoa. Laki ei suoraan kiellä käyttäjätilin tai tietojen selaamista ja mahdollisuuden käyttämistä hyväksi, jos ihminen on unohtanut kirjautua ulos. Jos näin saatuja tietoja alkaa levittää, voi olla kyse yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käsitellyssä tapauksessa levitettiin valheellisia tietoja, joten kysymys oli kunnianloukkauksesta. Väite pahoinpitelystä on kunniaa loukkaavaa, jos se ei ole totta. Valheellisen tiedon levittämisessä ongelmallista on sekin, ettei oikaisu koskaan tavoita kaikkia.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen edellyttää tiedon saattamista lukuisten ihmisten saataville. Se ei toteudu, jos vaikkapa työkaverin auki jääneen sähköpostin sisällöstä juoruaa viidelle kollegalle. Mutta jos juoru on valheellinen ja koskee vaikkapa kohteena olevan ihmisen terveydentilaa, saattaa syyllistyä kunnianloukkaukseen.

Kirjoittaja Juha Riihimäki

Juristikirje

Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!

Aiheeseen liittyvää