Tekoälyä Tuomioistuimet-taloon
Kuvassa päivän kouluttajat Legitin Aku Nikkola, DVV:n Kimmo Rousku ja OM:n Aki Hietanen sekä panelistit markkinaoikeustuomari Pekka Savola ja Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Ann-Mari Pitkäranta. Mukana myös koulutuksen järjestämisestä vastanneet Helsingin hallinto-oikeuden IT-tukihenkilö Tuomo Tyllinen, markkinaoikeustuomari Petri Rinkinen, työtuomioistuimen esittelijä Krista Kalske, markkinaoikeuden notaari Laura Helo ja markkinaoikeustuomari Riikka Pirttisalo.

Tuomioistuinten te­ko­ä­ly­kes­kus­te­lu käyntiin: “Jokaisen tuo­miois­tui­mes­sa työskentelevän tulee tuntea vähintään perusasiat tekoälystä”

14.02.2024 09:24

TEKOÄLY | Toiveet tekoälyn hyödyntämisestä tulevaisuudessa liittyvät erityisesti tarpeeseen tehostaa tuomioistuinten työtä.

Vuoden alussa järjestetty Tekoälyä Tuomioistuimet-taloon -koulutus keräsi paikan päälle ja linjoille yli 140 tekoälyn mahdollisuuksista kiinnostunutta osallistujaa eri tuomioistuimista. Koulutus oli yhteinen Pasilan Tuomioistuimet-talon tuomioistuimille: markkinaoikeudelle, työtuomioistuimelle ja Helsingin hallinto-oikeudelle.

- Vaikka näiden tuomioistuinten prosesseissa ja asiaryhmissä on merkittäviäkin eroja, tekoälyyn liittyvät kysymykset koskettavat samalla tavalla kaikkia tuomioistuimia, kertoo markkinaoikeustuomari Riikka Pirttisalo, joka vastasi koulutuskokonaisuuden suunnittelusta.

- Tekoäly vaikuttaa ja kehittyy tällä hetkellä kaikkialla yhteiskunnassa – myös tuomioistuinten tulee pysyä kehityksessä mukana. Mielestäni jokaisen tuomioistuimessa työskentelevän tulee tuntea vähintään perusasiat tekoälystä, Pirttisalo taustoittaa koulutuksen tarvetta.

Tuomioistuimissa tulee olla Pirttisalon mielestä selvä käsitys siitä, miten muut oikeudenkäynteihin osallistuvat tahot mahdollisesti käyttävät tekoälyä. Lisäksi tuomioistuimissa tulee ennakkoluulottomasti pohtia tekoälyn käyttömahdollisuuksia myös varsinaisessa tuomioistuintyössä.

Tekoäly-koulutuksessa Aku Nikkola ja Antti Innanen Legitista opastivat ChatGPT:n käytössä ja näyttivät promptaus-esimerkkejä sekä esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää tiedonhaussa ja dokumenttien laadinnassa. Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta kertoi tekoälyn käytön tuomista mahdollisuuksista sekä käytön riskeistä ja niiden hallinnasta. Oikeusministeriön Aki Hietasen alustuksessa käytiin läpi käynnissä olevia hankkeita, joista etenkin pseudonymisointi sekä oikeustapausten anonymisointihankkeet kiinnostivat osallistujia.

- Koulutuksessa saimme valtakunnan huippuasiantuntijoilta monipuolisen ja kattavan tietopaketin, jonka voimme ajatella olleen varsinainen lähtölaukaus konkreettiseen tekoälykeskusteluun, Pirttisalo tiivistää koulutuksen annin.

Tekoälystä apua tuomioistuinten työtehtäviin

Tekoälyä ei tällä hetkellä hyödynnetä lainkäyttötehtävissä eikä vielä ole olemassa ohjeistusta sen hyödyntämiseen Tuomioistuimet-talon tuomioistuimissa. Valtionhallinnossa on kuitenkin käynnissä useita kehityshankkeita, joissa tekoälyäkin tullaan hyödyntämään.

Toiveet tekoälyn hyödyntämisestä tulevaisuudessa liittyvät erityisesti tarpeeseen saada tehostettua tuomioistuinten työtehtävien suorittamista.

- Uskon, että jo lähitulevaisuudessa tuomioistuimissa on käytössä tietoturvallisia tekoälytyökaluja, joilla voimme helpottaa esimerkiksi todistajankuulemisten käsittelyä sekä salassapidettävän tiedon suojaamista tietojärjestelmissä ja asiakirjoissa, sanoo Pirttisalo.

Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Ann-Mari Pitkäranta kertoo, että kahden vuoden kuluessa toiveena on saada apua tietopyyntöihin vastaamiseen muun muassa pseudonymisoinnin avulla. Pitkäranta visioi, että 10 vuoden päästä päätöksenteon tueksi saadaan tekoälyn avulla koostettua tausta-aineistoa esimerkiksi oikeuskirjallisuudesta, oikeustapauksista ja säädöksistä.

- Tekoälystä voi mahdollisesti olla apua myös päätösluonnostelussa, toki ihminen aina viime kädessä tarkistaa lopputuloksen ja vastaa siitä, Pitkäranta muistuttaa.

Riikka Pirttisalo uskoo, että tuomioistuinten asiakirjojen – jopa osin tuomioiden – laatimiseen tullaan tulevaisuudessa käyttämään generatiiviseen tekoälyyn perustuvia työkaluja. Pirttisalo pitää myös varmana, että jo lähitulevaisuudessa Suomenkin tuomioistuimissa tullaan näkemään generatiivisella tekoälyllä tuotettuja asianosaisten kirjelmiä.

Riskejä ja uhkiakin mainittiin koulutuksessa. Yhtenä tällaisena nähtiin haaste erottaa, onko asiakirjojen laatimisessa käytetty tekoälyä. Riikka Pirttisalon mielestä uhkakuvien sijaan on kuitenkin keskityttävä mahdollisuuksiin.

- Tämä edellyttää meiltä kaikilta oikeudenhoitoon osallistuvilta avointa keskustelua sekä riittävää ymmärrystä tekoälystä.

Tammikuinen koulutus oli lähtölaukaus yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi.

Kirjoittaja Juristikirjeen toimitus

Juristikirje

Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!

Aiheeseen liittyvää