Työryhmä suosittelee: Yrityssääntelyn su­ju­voit­ta­mi­sel­le tarvitaan yli­vaa­li­kau­ti­nen malli

Sujuvalla sääntelyllä voidaan vaikuttaa suomalaisyritysten kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Yrityksiin kohdistuva liiallinen sääntelytaakka eli lainsäädännön noudattamisesta koituvat kustannukset jarruttavat talouskasvua sekä heikentävät kilpailukykyä ja sitä kautta myös työllisyyttä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti helmikuussa 2020 sääntelyn sujuvoittamisen työryhmän vuosille 2020–2023. Työryhmän tavoitteena oli edistää yrityksiä koskevan sääntelyn sujuvoittamista pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmän puheenjohtajana toimi työministeri Tuula Haataisen valtiosihteeri Ville Kopra ja jäseninä kaikkien ministeriöiden lainsäädäntöjohtajat.

Työryhmä on ohjannut Yksi yhdestä -kokeilun laajentamista valtioneuvostossa, kerännyt ja koordinoinut yrityssääntelyn sujuvoittamista koskevia aloitteita ja käsitellyt sääntelyn sujuvoittamiseen liittyviä EU-tason kysymyksiä. Työnsä päätteeksi työryhmä esittää loppuraportissa kahta suositusta sääntelyn sujuvoittamiselle tulevilla hallituskausilla.

Suomessa sääntelyn sujuvoittamisen keinot ovat vaihdelleet hallituskausittain eikä pysyviä toimintamalleja ole ollut. Työryhmä suosittelee yli hallituskausien kestävää toimintamallia, jonka puitteissa sääntelyä voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti. Pysyvä malli tarjoaisi sidosryhmille ja viranomaisille entistä paremmat mahdollisuudet osallistua kohdennetusti yrityksiä koskevan sääntelyn sujuvoittamistarpeiden tunnistamiseen ja kehittämisehdotusten laatimiseen.

Sääntelytaakan eli yrityksille lainsäädännön noudattamisesta koituvien kustannuksien kasvun hillitsemiseksi mallin tulisi olla hallinnollisesti kevyt, yksinkertainen ja resurssitehokas. On myös tärkeää, että malli ei rajoita liikaa poliittisen päätöksenteon liikkumavaraa. 

Työryhmä suosittelee, että Marinin hallituskaudella kokeillusta Yksi yhdestä -periaatteesta siirrytään pysyvään sääntelytaakan seurantaan ja raportointiin. Yritysten sääntelytaakan määrän kehitystä seurattaisiin jatkossa säännöllisesti kaikilla hallinnonaloilla ja tuloksista raportoitaisiin keskitetysti ja säännöllisesti. Näin kukin hallitus voisi halutessaan asettaa kaudelleen euromääräisen sääntelytaakkatavoitteen ja seurata tavoitteen toteutumista.

Yrityksiin kohdistuvan sääntelytaakan systemaattista arviointia on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemissa hallituksen esityksissä vuodesta 2017 alkaen.

Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.