Työryhmä valmistelemaan hii­li­ra­ja­me­ka­nis­min kansallista toimeenpanoa

EU:n hiilirajamekanismista (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) saavutettiin joulukuussa 2022 sopu jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kesken. Mekanismi alkaisi toimia lokakuussa 2023. Sitä sovelletaan aluksi vain raportointivelvollisuuksiin tietojen keräämiseksi.

Hiilirajamekanismin sujuva kansallinen toimeenpano edellyttää eri hallinnonalojen ja muiden yhteiskunnan keskeisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Tätä tarkoitusta varten työ- ja elinkeinoministeriö on nimittänyt työryhmän, jonka toimikausi on 23.1.2023−31.12.2024. Se käsittelee tarvittavan hallinnon järjestämisestä ja lainsäädännön muutostarpeista sekä tarkempia EU:sta tulevia asiaa koskevia säädöksiä.

Työryhmän puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Katja Tuokko ja varapuheenjohtajana johtava asiantuntija Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ryhmän muut jäsenet tulevat ympäristöministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ulkoministeriöstä, Tullista, Energiavirastosta, Teknologiateollisuudesta, Kemianteollisuudesta, Energiateollisuudesta, Metsäteollisuudesta, Suomen huolinta- ja logistiikkaliitosta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Keskuskauppakamarista ja Suomen Yrittäjistä.

Hiilirajamekanismin toimeenpanotehtävät jakautuvat EU-tason ja kansallisen tason välillä. Toimeenpanevaksi viranomaiseksi Suomessa on ehdotettu Tullia, joka vastaisi muun muassa lupakäsittelystä ja erilaisista hiilirajamekanismiin liittyvistä seuranta-, valvonta- ja neuvontatehtävistä. Tulli julkaisee lähiaikoina verkkosivustolleen uuden sivun, johon kootaan tietoa ja ohjeita.

Mekanismin tavoitteena on estää se, että EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimet kumoutuvat päästöjen lisääntyessä EU:n rajojen ulkopuolella, kun tuotantoa siirretään EU:n ulkopuolisiin maihin tai hiili-intensiivisten tuotteiden tuontia lisätään unionin ulkopuolelta.

Hiilirajamekanismi on uusi EU-tason väline hiilivuodon torjuntaan. Tietyille EU:ssa valmistetuille tuotteille on jo pitkään lisätty unionin päästövähennystavoitteiden mukaisesti maksu niiden valmistamisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen perusteella. Hiilirajamekanismilla saman suuruinen maksu asetetaan vuodesta 2026 alkaen vastaaville EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näiltä tuontituotteilta peritään EU:n päästökaupan päästöoikeuden hintaa vastaava maksu, joka heijastelee tuotteen päästöjä.

Tavoitteena on, että EU-tuontituotteiden hinnat heijastavat nykyistä paremmin niiden todellisia hiilipäästöjä ja samalla kannustaa EU:n ulkopuolisia valmistajia vähentämään päästöjään.

Mekanismia sovelletaan rauta- ja teräteollisuuteen, alumiiniin, lannoitteisiin, sementtiin, tuontisähköön ja vetyyn sekä tiettyihin raaka-aineisiin. Tuotteiden päästöiksi lasketaan tuotteen tuotannosta aiheutuvat suorat päästöt. Rajatulle joukolle tuotteita lasketaan myös epäsuorat päästöt.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.