Ukrainasta paenneiden palvelut turvataan muuttamalla kotoutumislakia ja vastaanottolakia
Suomessa on runsaat 44 000 tilapäistä suojelua hakenutta, jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Heidän kotoutumispalveluidensa turvaamiseksi kotoutumislakia ja vastaanottolakia muutetaan niin, että valtio voi maksaa kunnille ja hyvinvointialueille korvauksia palveluiden järjestämisestä. Vastaanottolain muutokset täsmentävät vastaanottopalveluiden päättymistä tilanteissa, joissa tilapäistä suojelua saava saa kotikunnan.
Suomeen on paennut Ukrainasta sodan vuoksi yli 44 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäinen suojelu perustuu EU:n direktiiviin, jota sovelletaan Ukrainan sodan myötä Suomessa ensimmäistä kertaa.
Eduskunnan hyväksymän hallituksen esityksen mukaan kahta lakia muutetaan, jotta tilapäistä suojelua saavien palvelut voidaan turvata kaikissa tilanteissa. Muutokset koskevat kotoutumisen edistämisestä annettua lakia ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annettua lakia.
”Venäjän brutaalin hyökkäyksen jatkuessa on selvää, että useimmat Ukrainasta paenneet jäävät Suomeen pidemmäksi aikaa. Lakimuutokset turvaavat tilapäistä suojelua saavien palvelut ja varmistavat, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on riittävästi rahoitusta palveluiden järjestämiseen”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.
Kunnille ja hyvinvointialueille korvauksia palveluista
Tilapäistä suojelua saavat ovat tähän asti olleet pääasiassa vastaanottopalveluiden piirissä eli heillä ei ole ollut omaa kotikuntaa. Keväästä 2023 lähtien he voivat saada kotikunnan, jos ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Tällöin he voivat halutessaan hakea kotikuntaa Digi- ja väestötietovirastolta. Tilapäistä suojelua saava voi saada kotikunnan myös muulla kotikuntalaissa säädetyllä perusteella.
Kotikunnan saamisen myötä kunnan, hyvinvointialueen ja muiden viranomaisten rooli palveluiden järjestämisessä kasvaa. Kotikunnan saatuaan henkilöllä on oikeus saada kunnan palveluita. Voimassa oleva laki kotoutumisen edistämisestä ei kuitenkaan mahdollista valtion korvauksia kunnille ja hyvinvointialueille tilapäistä suojelua saavien palveluista.
Lakimuutosten jälkeen kunnille ja hyvinvointialueille voidaan maksaa valtion korvauksia myös tilapäistä suojelua saavien kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä. Kustannuksia korvattaisiin samoin perustein kuin esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavan henkilön palveluita korvataan.
Muutokset lisäävät palveluiden yhdenvertaisuutta
Lakimuutoksen mukaan tilapäistä suojelua saaviin sovelletaan myös kuntaan osoittamista koskevaa sääntelyä, jos henkilöllä on kotikunta. Tämä selkeyttää kuntaan osoittamisen viranomaisvastuita ja muuttaa kotoutumislain vastaamaan paremmin nykykäytäntöä henkilöiden kuntaan siirtymisprosesseissa.
Alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tullut tilapäistä suojelua saava lapsi tai nuori, jolla on kotikunta, saa myös jatkossa asumisen ja tuen palvelut samoin kuin ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tullut kiintiöpakolainen tai kansainvälistä suojelua saava lapsi tai nuori.
Lait tulevat voimaan 1.3.2023.
Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Puutteet koneen suojauksessa johtivat työtapaturmaan
Työtekijä putosi telineiltä – sakot työnjohtajalle
