Vuoden tietosuojateko -tunnustuksen saanut Anu Talus: ”Vertaisarvostus tuntuu aivan erityisen arvokkaalta”
JURISTIKIRJE ONNITTELEE | Tietosuojavaltuutettu Anu Talus aloitti syksyllä keskeisessä tehtävässä Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtajana: ”Äärimmäisen mielenkiintoista”, Talus kuvaa työtä.
”Tämä on iso kiitos koko meidän väellemme hyvin tehdystä työstä”, sanoo Tietosuojateko 2023 -tunnustuksen vastaanottanut Suomen tietosuojavaltuutettu Anu Talus.
Tietosuojavaltuutetun toimiston väkeä vuolaasti kiittävän Taluksen mukaan kollegoilta saatu tunnustus tuntuu aivan erityisen arvokkaalta. ”Se tulee ihmisiltä, jotka ovat nähneet, miten teemme työtämme. Kyse ei ole yhden ihmisen tekemästä työstä”, hän sanoo.
Talus vastaanotti tunnustuspalkinnon Alma Talentin ja tietosuojavaltuutetun toimiston yhteistyössä järjestämän Tietosuojapäivä 2024 -tapahtuman yhteydessä Helsingissä tammikuun lopussa.
Tunnustuksen perusteluissa mainittiin erikseen tietosuojavaltuutetun työ, joka on edistänyt haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tietosuojatietoisuutta ja -osaamista.
”Tietosuoja haltuun harrastustoiminnassa -hanke on saanut EU-komission rahoitusta, eli se on jo voittanut monta muuta hanketta maiden välisessä kilpailussa”, Talus sanoo. Tietosuojavaltuutetun toimistossa hankkeesta vastaa apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaa.
Isot linjaukset tehdään EU-tasolla
Anu Talus arvelee, että tuoreen tunnustuksen taustalla voi vaikuttaa myös hänen valintansa Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtajaksi viime toukokuussa.
Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtajaksi nouseminen on suomalaisittain poikkeuksellista, sillä tietosuojaneuvosto on erittäin vaikutusvaltainen elin. Se on muun muassa paimentanut Facebookin emoyhtiö Metaa toimimaan läpinäkyvästi.
Euroopan tietosuojaneuvosto on valtava organisaatio, jossa on kaikkiaan 12 alatyöryhmää.
”Tietosuojan isot linjaukset tehdään siellä, ei kansallisissa viranomaisissa”, hän sanoo.
Tietosuojaneuvosto on toimivaltainen elin, joka voi esimerkiksi antaa EU-maiden tietosuojaviranomaisia sitovia päätöksiä, jos viranomaiset olisivat eri mieltä tietosuoja-asetuksen tulkinnasta.
Talukselle EU-tason yhteistyö on aiemmastakin tuttua, ja hänellä on kokemusta muun muassa komissiossa työskentelystä. Talus on jättänyt kädenjälkensä myös EU:n tietosuoja-asetukseen eli GDPR:ään, jota hän oli mukana työstämässä Suomen neuvottelijana.
Aloitus osui poikkeukselliseen ajankohtaan
Oikeustieteen tohtori Anu Talus otti Suomen tietosuojavaltuutetun tehtävän vastaan koronavuonna 2020, kun viran aiempi haltija Reijo Aarnio jäi yli 20 vuoden kautensa jälkeen eläkkeelle.
Taluksen aloitus osui myrskyisään hetkeen, sillä tuolloin paljastui psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtotapaus.
Tietosuojavaltuutetun toimistoon tuli iso määrä kanteluita käsiteltäväksi samaan aikaan. Talus on aiemmin todennut, että vaikka Vastaamo-tapaus oli tietenkin yllätys, tietosuojavaltuutetun toimisto on varautunut siihen, että välillä tapauksia ilmaantuu tavanomaista enemmän.
Ylipäätään digitalisaatio merkitsee, että tietosuojakysymykset koskettavat ihan jokaista koko ajan.
”Tieto kulkee paljon aiempaa nopeammin ja sitä on entistä helpompi kerätä erilaisiin tarkoituksiin. Kerätyillä tiedoilla voidaan tehdä aika paljon. Niillä voidaan yrittää vaikuttaa mielipiteisiin, ostoskäyttäytymiseen ja äänestyskäyttäytymiseen”, Talus sanoo ja alleviivaa, että tietoa kerätään myös hyviin tarkoituksiin, vaikka uhkakuvat nousevat usein ensimmäisinä esiin.
Tietosuojavaltuutetun roolissa Taluksen tehtävä on lisätä ihmisten tietoisuutta asiasta. Yksittäinen tiedonmuru ei ehkä tunnu merkittävältä, mutta kun muruja on tarpeeksi paljon, tilanne on toinen.
Tällä hetkellä maailmassa on muutamia suuria Metan kaltaisia megayhtiöitä, joiden liiketoiminta perustuu käyttäjätiedon kokoamiseen. Taluksen viesti toimijoille on, että kaikkien olisi toimittava mahdollisimman läpinäkyvästi.
Tietosuojaviranomaisiin liittyy toisinaan myyttejä, jotka eivät välttämättä vastaa totuutta.
”Sääntely koetaan joko niin, että mikään ei ole mahdollista tai sitten niin, että ummistetaan silmät uhilta. Eurooppalaisen digistrategian kulmakiviä on kuitenkin luoda turvallinen kehikko digitaaliselle kehitykselle ja kasvulle”, hän sanoo.
”Usein asiat ovat hyvinkin mahdollisia ja ratkaisuja yleensä löytyy.”
Euroopan tietosuojaneuvostossa työskentely on Taluksen mukaan odotetusti ä ärimmäisen mielenkiintoista ja erittäin haastavaa.
”Työ tuo varmasti myös näkyvyyttä Suomelle”, hän sanoo.
Tunnustuspalkinnon valintaraatiin kuuluivat:
Reijo Aarnio, tietosuojan moniottelija, ex-tietosuojavaltuutettu, raadin pj.
Ari Andreasson, Vuoden tietosuojavastaava 2022
Henriikka Hannula, julkisen sektorin edustaja
Päivi Korpisaari, akatemian edustaja
Tomi Marttinen, Tietoturva ry
Oona Matinpalo, Tietoturva ry
Juha Oravala, Tietosuoja ry
Hannes Saarinen, IAPP:n edustaja
Mikko Viemerö, Vuoden tietosuojavastaava 2021
Alma Talentin Tietosuojapäivä 2024 järjestettiin 26.1.2024. Alma Talent julkaisee Juristikirjettä.
Kirjoittaja Katja Boxberg
Juristikirje
Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!
Aiheeseen liittyvää
Miten menestyt työnhaussa?
Tullin tarina päivittyy 2020-luvulle
