Tunnuslukuopas

Oikaistut tilinpäätökset kertovat totuuden suomalaisista yrityksistä

Tilinpäätökset sisältävät rahanarvoista tietoa hyvin erityyppisille sidosryhmille. Oikaistut tiedot antavat luotettavan vertailupohjan päätöksenteolle.

Yritysjohtajat, rahoittajat, tavarantoimittajat ja piensijoittajat etsivät yritysten tilinpäätöksistä eri asioita. Johtajia kiinnostaa liiketoiminnan kannattavuus ja kasvu, rahoittajia vakavaraisuus ja velanhoitokyky. Tavarantoimittajat seuraavat yrityksen maksuvalmiutta, piensijoittajat yrityksen tulevaisuuden näkymiä. Kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovatkin tilinpäätösanalyysin keskeisimmät arviointikohteet.

Yritykset hyödyntävät kirjanpidon sallimia joustoja tilinpäätöksissään ja pyrkivät esittämään toimintansa mahdollisimman edullisessa valossa. Siksi tarvitaan oikaisuja. Niiden tarkoitus on antaa liiketoiminnan laajuudesta, kannattavuudesta ja taserakenteesta mahdollisimman oikea kuva ja saada eri yritykset ja vuodet keskenään vertailukelpoisiksi.

Luupin alla kertaluonteiset erät

Yrittäjä voi analysoida oikaistujen tunnuslukujen perusteella esimerkiksi sitä, millä osa-alueella kilpailija on heikompi tai vahvempi ja mitä osa-alueita omassa liiketoiminnassa kannattaisi kehittää. Piensijoittaja saa puolestaan luotettavaa tietoa siitä, miten pörssiyhtiöillä todellisuudessa menee.

Oikaisuja tehdään sekä tuloslaskelmaan että taseeseen. Niillä poistetaan muun muassa kertaluonteisia eriä, jotka voivat vaikuttaa tilinpäätöksen tunnuslukuihin, esimerkiksi kannattavuuteen. Jos yritys myy vaikkapa tehtaansa, se näkyy liiketuloksessa ilman oikaisua eränä, joka parantaa kannattavuutta. Oikaisujen kohteeksi voivat joutua monet muutkin kertaluonteiset erät, esimerkiksi konserniavustukset, liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sekä taseen ulkopuoliset vastuut.

Ainutlaatuinen ja ajantasainen tietovaranto

Tilinpäätöstietojen oikaisu vaatii aikaa ja osaamista. Alma Talent Tietopalvelut pitää yllä ja tarjoaa oikaistujen tilinpäätösten tietokantaa ainoana Suomessa. Sen tietovaranto sisältää 98 prosenttia suomalaisten yritysten liikevaihdosta ja ulottuu 1990-luvun alkuun. Pitkä aikasarja tarjoaa ainutlaatuisen tietopohjan yritysten tilinpäätöksistä, tuloslaskelmista ja niistä johdetuista tunnusluvuista. Laajaa ja ajantasaista tilinpäätöstietokantaa hyödynnetään monissa Alma Talentin tuotteissa ja palveluissa: tilinpäätösanalyyseissa ja toimialatilastoissa, Benchmarking-raporteissa sekä Analysaattorissa. Oikaistut tilinpäätöstiedot toimivat analyysin pohjana myös Kauppalehden Menestyjät-sarjassa, joka listaa Suomen menestyneimmät yritykset maakunnittain. Alma Talentin talouslehdet Kauppalehti, Talouselämä ja Arvopaperi käyttävät oikaistuja tilinpäätöstietoja uutisoinnissaan.

Kattavat tiedot toimialoista

Valtaosa suomalaisista yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kaikilla ei ole resursseja koostaa itse vertailukelpoista talousdataa muista yrityksistä. Useimmat tilinpäätöksiin liittyvät tunnusluvut ovat lisäksi riippuvaisia toimialasta, joten niiden tulkinta edellyttää tietoa toimialalla vallitsevasta tasosta.

Alma Talent Tietopalvelujen tietokanta sisältää vertailutiedot yli 500 toimialasta. Oikaistut luvut luovat pohjan analyysille, kun yrityksen suoritustasoa halutaan arvioida suhteessa alan muihin toimijoihin tai kun halutaan tuntea toimialan kehitys.

Lähetä yrityksesi tilinpäätöstiedot päivitettäväksi tietokantaamme. Kiitokseksi tietojen lähettämisestä voitte valita Kauppalehden tai Option maksuttoman tilausjakson.

Varmuutta päätöksentekoon. Alma Talent Tietopalvelut analysoi ja vertailee tilinpäätöksiä luotettavasti ja puolueettomasti. Se oikaisee tilinpäätökset ainoana toimijana Suomessa ja tarjoaa siten yritysjohdolle, talousjohdolle, yrittäjille ja asiantuntijoille todellisuutta vastaavan kuvan yritysten liiketoiminnasta ja toimialojen kehityksestä. Oikaistuista tilinpäätöstiedoista koostuva tietokanta on Suomen laajin ja ajallisesti kattavin.

 

  • Päivämäärä: 23.11.2018, 07:00
  • Uutisen tyyppi: Uutinen
  • Teema: Yritystieto Menestyjät

Jaa artikkeli:

Ota yhteyttä

Lue seuraavaksi:

Tosiasialliset edunsaajat

Tosiasiallisten edunsaajien tiedot kerätään kaupparekisteriin

Muutaman viikon kuluttua osan yrityksistä ja yhteisöistä on ilmoitettava aikaisempaa enemmän tietoja kaupparekisteriin. Niiden on vuoden kuluessa tehtävä ilmoitus tosiasiallisista edunsaajistaan. Tietojen keräämisen taustalla on laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Lain taustalla on EU-direktiivi.Parin viikon kuluttua, 1.7. alkaen, Patentti ja Rekisterihallitus (PRH) ryhtyy rekisteröimään tietoja yritysten ja yhteisöjen tosiasiallisista edunsaajista. Yritysten edunsaajien tiedot kerätään kaupparekisteriin, säätiöiden säätiörekisteriin ja yhdistysten yhdistysrekisteriin.”Yritysten täytyy tehdä kaupparekisteri-ilmoitus edunsaajistaan vuoden kuluessa eli 1.7.2019 ja 1.7.2020 välisenä aikana. Sen jälkeen ilmoitus on tehtävä aina, kun edunsaajatiedot muuttuvat. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka yrityksellä ei olisi edunsaajia tai vaikka he eivät olisi yrityksen tiedossa”, Alma Talent Tietopalveluiden liiketoimintapäällikkö Marika Schugk muistuttaa viitaten PRH:n ohjeisiin.Osakeyhtiö ilmoittaa, asunto-osakeyhtiö eiTiedonantovelvollisuus ei kuitenkaan koske kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä. Osa yrityksistä, kuten esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat ja asumisoikeusyhdistykset, tekevät ilmoituksen edunsaajistaan. Jotkut yritykset ja yhteisöt kuten pörssiyhtiöt, yksityiset elinkeinonharjoittajat ja asunto-osakeyhtiöt, taas eivät tee ilmoitusta. Tarkka listaus ilmoitusvelvollisista on julkaistu PRH:n sivuilla.Miksi edunsaajat rekisteröidään?Tietoja edunsaajista aletaan kerätä rahanpesun estämiseksi. Suomen rahanpesulaki ja sen pohjana oleva EU:n rahanpesudirektiivi edellyttävät, että yritys tai yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajansa, ilmoittaa heidän tietonsa rekisteröitäviksi ja pitää tiedot ajan tasalla.”Säädösten tavoite on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Asiakkaiden tunteminen ja poliittisten vaikutussuhteiden selvittäminen lisää liiketoiminnan läpinäkyvyyttä ja helpottaa siten rahan liikkeiden tarkkailua”, Schugk kertoo.Miten edunsaajat ilmoitetaan?Edunsaajatietojen ilmoittaminen on maksutonta. Tiedot voi ilmoittaa sähköisesti YTJ-palvelussa. Ilmoituksen allekirjoittaa sama henkilö kuin yrityksen muutkin kaupparekisteri-ilmoitukset: esimerkiksi yrityksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, vastuunalainen yhtiömies tai valtuutettu asiamies kuten tilitoimiston työntekijä.Ketkä saavat edunsaajien tietoja käyttöönsä?”Vaikka yritysten on ilmoitettava edunsaajatiedot, tiedot eivät kuitenkaan ole samalla tavalla julkisia kuin muut kaupparekisterin tiedot. Niitä ei saa ilmaiseksi kuka tahansa”, Schugk muistuttaa.Tietoja edunsaajista voi saada, jos tietojen pyytäjä pystyy osoittamaan PRH:lle, että hänellä on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus. Tiedot ovat maksullisia.Kuka on tosiasiallinen edunsaaja?Edunsaajalla tarkoitetaan rahanpesulaissa henkilöä, joka joko omistaa yrityksen tai muuten käyttää määräysvaltaa siinä. Yritys vastaa itse siitä, että se tunnistaa edunsaajansa. Edunsaajan määritelmä täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:Hän omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti.Hänellä on yli 25 prosentin osuus yrityksen äänivallasta suoraan tai välillisesti. Hän käyttää muulla perusteella tosiasiallista määräysvaltaa yrityksessä tai yhteisössä. Välillinen omistaminen tai äänivallan käyttäminen tarkoittaa tilannetta, jossa määräysvaltaa käytetään toisen yrityksen kautta. Muu peruste voi olla esimerkiksi osakassopimus. Lue lisää PRH:n sivuilta: http://bit.ly/2KhVhJN  

Yritystieto

Liikevaihto piiloon bruttotulokseen – vaan kuinkas sitten kävikään?

Nykyisen kirjanpitolain mukaan mikro- ja pienyritysten ei tarvitse julkaista liikevaihtoaan ja osaa kulutiedoistaan, jos yritys raportoi bruttotuloksen. Toimintatapa voi kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia. Puuttuvien liikevaihtotietojen takia yritys voi jäädä kilpailutuksen tai myönteistä julkisuutta tuovien yritysvertailujen ulkopuolelle. Vähintäänkin yritys saa huonomman luottoluokituksen, ja ulkopuolisen rahoituksen saaminen voi olla sille hankalampaa.Vuodesta 2016 lähtien yhä suurempi osa kirjanpitovelvollisista saa esittää tuloslaskelmassaan liikevaihdon sijaan bruttotuloksen. Bruttotulos tarkoittaa, että yritys esittää tuloslaskelmassaan yhteenlaskettuna eränä liikevaihdon, valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksen, valmistuksen omaan käyttöön, liiketoiminnan muut tuotot sekä materiaalit ja palvelut. Näin yrityksen liikevaihto ja osa sen kulutiedoista ei tule julkiseksi. Pien- ja mikroyritykset ovat saaneet raportoida bruttotuloksen liikevaihdon sijaan aiemminkin. Vuoden 2016 kirjanpitolain uudistus nosti kuitenkin merkittävästi pien- ja mikroyritysten määrittelyrajoja, ja mahdollisuus raportoida bruttotulos keräsi laajasti kiinnostusta. Tänä päivänä arvostetaan avoimuuttaYritys saattaa raportoida bruttotuloksen piilottaakseen kilpailijoiltaan tietoja liikevaihdostaan ja kulurakenteestaan. Toimintatavalla saattaa kuitenkin olla yllättäviä, kielteisiä seurauksia, Alma Talent Tietopalveluiden analyytikko Risto Pitkänen toteaa. ”Tilinpäätöksen tarkoitus on kertoa yrityksen tilasta eri sidosryhmille: esimerkiksi rahoittajille, asiakkaille, alihankkijoille ja työnhakijoille. Nykyaikana yrityksen sidosryhmät haluavat saada läpinäkyvää, vertailukelpoista tietoa yrityksistä. Tietojen piilottaminen bruttotulokseen sotii avoimuuden periaatetta vastaan”, Pitkänen sanoo.Liikevaihto piiloon – rahoitus vaikeutuuLiikevaihto on oleellinen perustieto, joka kertoo, minkä kokoinen yritys on. Monet muut yrityksen toiminnasta kertovat tunnusluvut suhteutetaan yrityksen liikevaihtoon. Puuttuvan liikevaihtotiedon takia yritys voi esimerkiksi jäädä kilpailutuksen ulkopuolelle.”Jos yritys julkistaa tuloslaskelmassaan vain bruttotuloksen, ulkopuolinen ei pysty arvioimaan yrityksen toimintaa. Silloin on mahdotonta sanoa, kuinka laajaa yrityksen liiketoiminta on, onko toiminta kasvanut vai supistunut tai kuinka kannattavaa toiminta on”, Pitkänen muistuttaa.”Kun tietoa liikevaihdosta ei ole, yritys saa automaattisesti huonomman luottoluokituksen tai sitä ei voida luokitella ollenkaan. Silloin yrityksen on vaikeampaa saada rahoitusta toiminnalleen.”Menetätkö paikan yritysvertailuissa?Bruttotulosta käyttävä yritys joutuu tekemään ylimääräistä työtä hakiessaan rahoitusta, kun sen täytyy toimittaa erikseen tiedot liikevaihdostaan rahoittajalle. Samalla myös rahoittajan on nähtävä ylimääräistä vaivaa, kun hän joutuu pyytämään erikseen puuttuvia tietoja. Lisäksi tällaiset liikevaihtoluvut eivät ole syntyneet osana normaalia tilintarkastusta, eli niihin ei voi täysin luottaa.Tietojen piilottelun takia yritys saattaa myös menettää mahdollisuuden esiintyä edukseen erilaisissa yritysvertailuissa. Esimerkiksi Kauppalehden suosittu juttusarja Maakuntien Menestyjät perustuu tilinpäätöstietoihin. Liikevaihtonsa piilottava yritys ei pääse siihen mukaan.Jotkut mikro- ja pienyritykset eivät tiedä, että niiden tilinpäätöksessä käytetään bruttotulosraportointia. Näissä tapauksissa kirjanpitäjä on päätynyt suppeampaan raportointiin, vaikka se voi kääntyä vastoin asiakkaan etua.Mikä on mikro- ja pienyritys?Yritys on pienyritys, kun enintään yksi seuraavista ehdoista ylittyy: tase 6 miljoonaa euroa, liikevaihto 12 miljoonaa euroa, palveluksessa 50 henkilöä.Yritys on mikroyritys, kun enintään yksi seuraavista ehdoista ylittyy: tase 350 000 euroa, liikevaihto 700 000 euroa, palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.

Yritystieto
1500x600_tietopalvelu_talous

Tilinpäätös ”ennustaa” konkurssin jo vuosia aiemmin

Yrityksen tilinpäätös voi indikoida mahdollisia talousvaikeuksia jopa vuosia aiemmin. Se kertoo paitsi menneestä, mutta antaa osviittaa myös tulevasta. Myös Kauppalehden Menestyjiä analysoiva Menestyjäluokitus pohjautuu yritysten tilinpäätöstietoihin. Menestyjäluokitus pystyy tunnistamaan jopa 85 prosenttia konkurssiin tai saneeraukseen ajautuvista yrityksistä 1-3 vuotta aiemmin.Kauppalehden analyytikko Ari Rajala avaa Tilinpäättäjän tietoisku -videolla, mitkä luvut ennakoivat yrityksen konkurssia jo aikaisessa vaiheessa, jopa vuosia ennen talousvaikeuksien alkamista.Katso 5 minuutin mittainen video ja selvitä, mitä tilinpäätös kertoo yrityksestä.Tutustu yritystoiminnan keskeisiin tunnusluihin tunnuslukuoppaastamme.

Yritystieto

Maksuviivetieto kertoo ongelmista jo ennen maksuhäiriömerkintää

Yritysten välisessä kaupankäynnissä liikkuvat isot rahat, ja myös luottotappiot voivat olla merkittäviä. Kun työtä tehdään luotolla ennen laskun maksamista, yrityksen on hyvä arvioida asiakkaansa maksukyky etukäteen. Yleisin riskien arviointitapa on tarkistaa maksuhäiriömerkintä. Sen lisäksi yrityksen kannattaa tarkistaa maksuviivetieto, joka kertoo, onko yritysasiakas maksanut laskujaan myöhässä.Yrityksen on mahdollista ennakoida asiakkaansa heikentynyt maksukyky jo ennen kuin syntyy maksuhäiriömerkintä. Maksuviivetieto varoittaa, että asiakkaalla on vaikeuksia selvitä laskuistaan. Se kertoo, jos yrityksen lasku on maksamatta yli 7 päivää eräpäivän jälkeen.”Yrityksen kannattaa maksuhäiriömerkinnän lisäksi tarkastaa myös maksuviivetieto. Maksuviivemerkintöjä on usein enemmän ja ne antavat kattavamman kuvan yritysasiakkaan maksutavoista ja maksukyvystä”, Lowellin Senior Business Manager Tero Almi sanoo. Lowell Suomi, joka tunnettiin aiemmin nimellä Lindorff, auttaa yrityksiä ja kuluttajia luottopäätöksenteossa, laskutuksessa ja perinnässä.Almin mukaan yksittäinen maksuviivetieto voi syntyä myös, jos asiakkaan ostolaskujen käsittely sujuu hitaasti.”Maksuviivetieto voi auttaa esimerkiksi pienempiä yrityksiä ennakoimaan isoja haasteita. Jos asiakkaan 10 000 euron laskun maksaminen viivästyy, asialla voi erityisesti pienelle yritykselle olla valtava merkitys”, Almi muistuttaa.Maksuviivetieto maksaa itsensä takaisin – perintäkin maksaaSjöman Helsingin Nosturit Oy on käyttänyt liiketoiminnassaan maksuviivetietoa ennakoidakseen asiakkaan maksukykyä. Yrityksen talouspäällikkö Juha Pasanen suosittelee maksuviivetietojen tarkistamista jokaiselle yritykselle, joka tekee asiakkaalleen töitä ilman ennakkomaksua. ”Uuden asiakkaan kohdalla tarkistamme aina maksuviive- ja maksuhäiriötiedot. Mikäli asiakkaalla on merkintä maksuhäiriöstä, pyydämme pääsääntöisesti työstä ennakkomaksun. Jos asiakkaalla on paljon maksuviiveitä, mietimme tarkkaan, mitä teemme. Maksuviiveet ovat enne, joka voi johtaa maksuhäiriöön, ja asiakkaalle soittelu ja perintä vievät aikaa ja rahaa”, Pasanen toteaa.Sjöman Helsingin Nosturit Oy tarjoaa asiakkailleen nostopalveluja. Yritys on toiminut jo yli puolen vuosisadan ajan. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Kotkassa, ja toiminta-alue kattaa koko Suomen. Maksuviivetieto kertoo muutoksista maksukyvyssäTyypillisesti maksuvaikeuksia tulee jo ennen maksuhäiriömerkintää. Asiakas voi maksaa laskuja järjestelmällisesti myöhässä ja sillä voi olla viivästyneitä maksuja jo pidempään ilman, että maksuongelmista syntyy varsinainen maksuhäiriö luottotietorekisteriin. Yritysten kannattaisikin reagoida mahdollisimman herkästi tällaisiin hiljaisiin signaaleihin.”Toistuvat ja kasaantuvat avoimet maksuviiveet ennakoivat usein yritysasiakkaan maksukyvyssä tapahtuvia muutoksia. Lähes poikkeuksetta ennen saneerausta tai konkurssia jää laskuja maksamatta”, Lowellin Almi muistuttaa.Alma Talent Tietopalvelut tarjoaa asiakkailleen maksuviivetietoa, joka perustuu edellispäivän tietoon. Tieto on markkinoiden tuoreinta. Maksuviivetiedoista käy myös ilmi, milloin saatava on maksettu. Miten maksuviivetieto syntyy?Alma Talent Tietopalvelut saa maksuviivetiedot Lowellilta.Lowellilla on perintädataa sellaisista riidattomista saatavista, jotka ovat yli seitsemän päivää myöhässä eräpäivästä. Maksuviivetieto muodostetaan perintädatasta.Merkintä maksuviiveestä säilyy niin kauan kuin lasku on avoinna. Maksettujen laskujen kohdalla merkintä säilyy kuusi kuukautta maksun päivämäärästä. Merkintään tulee tieto maksusta.

Yritystieto
Sammio