Voiko yritysten konkurssiriskiä ennustaa?

Kun rahat loppuvat, yrityksen tarina loppuu. Rahoittajat eivät usko enää yrityksen selviytymiskykyyn, ja rahahanat sulkeutuvat. Ennen sitä on kuitenkin pitänyt tapahtua paljon. Jos vaaranmerkit olisi havaittu ajoissa, kurssin suuntaa olisi voinut kenties kääntää.

– Yritysjohtajat syyttävät mielellään ulkoisia tekijöitä, kilpailijoita tai rahoittajia, mutta usein syy löytyy yrityksen sisältä, sanoo analyytikko Ari Rajala Alma Talentista ja siteeraa konkurssitohtorina tituleeratun professori Erkki K. Laitilan vertausta laivasta ja kapteenista. Jos laiva on hyvässä kunnossa ja kapteeni pätevä, laiva pärjää myrskyssäkin. Mutta jos kapteeni ei seuraa säätä, käy huonosti.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa teki konkurssin 2 534 yritystä. Vuonna aiemmin konkurssiin päättyi nelisensataa yritystä vähemmän. Konkurssien määrä on noin prosentti yritysten määrään verrattuna, eli ei kovin suuri. Moni yritys lopettaa toimintansa hallitusti, ilman konkurssia.

Suomalaiseen yrittäjään konkurssi lyö helposti leiman, josta on vaikea päästä eroon. Leimautumista halutaankin välttää keinolla millä hyvänsä, mutta silti konkurssiin ajaudutaan.

– Analyytikolle konkurssi ei tule yllätyksenä, mutta tavalliselle tallaajalle se voi kyllä tulla. Hyvin harvalla yrityksellä tilinpäätös ei oirehdi ennen konkurssia, vaan riski näkyy jo pari vuotta etukäteen, Rajala kertoo.

Korkeasta konkurssiriskistä kertoo muun muassa yrityksen velkaantuneisuus. Kun ylivelkaantumisen raja on ylittynyt, yritys ei saa enää rahoitusta ja joutuu maksuvaikeuksiin. Se ei pysty maksamaan laskujaan, pyytää niille pidempiä maksuaikoja, hakee isompaa luottolimiittiä, lykkää investointeja ja irtisanoo henkilöstöään. Merkkejä on monia.

Taloustieteissä konkurssia on ennustettu muun muassa Prihtin Z-luvun tai Sharma & Mahajan -kriisitunnuslukujen avulla. Suomessa seurataan pitkälti maksuhäiriöitä tai -viiveitä. Ne ovat Rajalan mukaan hyviä mittareita, joskin ne kertovat yrityksen vaikeuksista hyvin myöhäisessä vaiheessa. Esimerkiksi tavarantoimittajat havahtuvat tilanteeseen usein vasta maksuhäiriömerkinnän nähtyään, mutta silloin yritys saattaa jo keikkua konkurssin partaalla.

Analyytikkoa kiinnostaa yrityksen riskit paljon varhaisemmassa vaiheessa. Ne selviävät tilinpäätöstiedoista. Tunnusluvut –rahoitusrakenne, velkaantuneisuus, omavaraisuus, tulos – eivät kuitenkaan aina riitä antamaan kattavaa kuvaa yrityksen toiminnasta. Siksi Alma Talent vertaa yrityksen suoritusta myös toimialan sisällä ja luokittelee yritykset oman mallinsa (Menestyjäluokitus) mukaan joko menestyjiin tai menehtyjiin.

– Olemme tunnistaneet tähän mennessä 85 prosenttia vuoden 2019 konkursseista, Rajala toteaa.

Kaikkia konkursseja on mahdoton tunnistaa, sillä menestyjäkin saattaa joutua ongelmiin hyvistä tilinpäätöstiedoista huolimatta. Yritys on voinut ajautua maksuvaikeuksiin vaikkapa johdon nostettua rahaa omaan käyttöönsä, tai tytäryhtiö on joutunut auttamaan konsernin heikommin pärjäävää yksikköä. 

Konkurssi voi toteutua joko velkojan hakemuksesta tai yrityksen omasta aloitteesta. Velkoja on usein verottaja, joka perää vaikkapa maksamattomia arvonlisäveroja, tai tavarantoimittaja.

Yhden konkurssi on monen ongelma. Yhteiskunta ei saa sille kuuluvia verorahoja, vuokranantaja menettää vuokria ja rahoittajat jäävät nuolemaan näppejään. Henkilöstöltä lähtee työpaikka.  

Kärsijöiden joukkoon kuuluu myös yrittäjä itse. Osakeyhtiössä yrittäjä vastaa veloista osakepääomansa verran, avoimessa yhtiössä koko omaisuudellaan. Sekin on epävarmaa, voiko yrittäjänä jatkaa enää ollenkaan. 

– Luottotietojen menettäminen ja konkurssileiman säilyminen luottotiedoissa estää yhteistyösuhteiden solmimisen. On vaikea saada pankista luottokorttia tai rahoitusta uuteen bisnekseen, Rajala luettelee.  

Ja jos tavaranmyyjä ei myy laskulla vaan käteisellä, bisneksen teko menee todella hankalaksi.

Toisaalta konkurssin kokenut yrittäjä on oppinut paljon yrittämisestä. Sitä arvostetaan Yhdysvalloissa. Sen sijaan Suomessa epäonnistumisista ei hevin kerrota. Yhteistyökumppaneiden kanssa on siis hyvä olla valppaana.

– Jos tärkeän asiakkaan tai liikekumppanin liiketoimintaan liittyy riski, se vaikuttaa omaankin bisnekseen. Eli mitä oleellisempi asiakas, sen tarkemmin sen toimintaa kannattaa seurata, Rajala neuvoo.

Alma Talent tekee luokituksensa kerran vuodessa tuoreiden tilinpäätöstietojen pohjalta. Vuosittain päivittyvä tieto riittää monen yrityksen tarpeisiin.