Ai­kuis­kou­lu­tuk­ses­sa lähes joka toinen 18–64-vuotiaista vuonna 2022

Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn ja organisoituun koulutukseen osallistui vajaat 1,5 miljoonaa eli lähes puolet 18–64-vuotiaasta väestöstä vuonna 2022. Osallistuminen on pysynyt samalla tasolla kuin viisi vuotta aikaisemmin.

Naiset osallistuivat aikuiskoulutukseen miehiä useammin. Ero sukupuolten välisissä osallistumisasteissa on pysynyt hyvin vakaana, 10 prosenttiyksikössä, vuodesta 1980 saakka. Vuonna 2022 naisista yli puolet ja miehistä useampi kuin kaksi viidestä osallistui aikuisille järjestettyyn koulutukseen.

Eniten aikuiskoulutukseen vuonna 2022 osallistuivat 35–54-vuotiaat, joista useampi kuin joka toinen (53 %) osallistui koulutukseen. Alhaisin osallistumisen aste oli 55–64-vuotiailla. Heistä aikuisille tarkoitettuun koulutukseen osallistui 38 %.

Vuoteen 2017 verrattuna aikuiskoulutukseen osallistuminen lisääntyi eniten 18–24-vuotiailla (6 prosenttiyksikköä), kun taas suurin osallistumisasteen lasku oli 25–34-vuotiailla. Heidän osallistumisasteensa oli laskenut peräti 9 prosenttiyksikköä 57 %:sta 48 %:iin.

Pitkän pohjakoulutuksen saaneet osallistuivat aikuiskoulutukseen selvästi muita useammin. Heistä aikuiskoulutukseen osallistui lähes kaksi kolmesta (63 %), mikä on yhtä suuri osuus kuin vuonna 2017. Sen sijaan toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osallistumisaste oli laskenut 5 prosenttiyksikköä, ja pelkän perusasteen suorittaneiden noussut 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Molemmista ryhmistä aikuiskoulutukseen osallistui nyt vajaat neljä henkeä kymmenestä, ja perusasteen ja toisen asteen osallistumisasteiden ero (2 prosenttiyksikköä) oli selvästi pienempi kuin vuonna 2017 (11 prosenttiyksikköä).

Suurin osa saadusta aikuiskoulutuksesta oli ammatillista eli koulutukseen oli osallistuttu työhön tai ammattiin liittyvistä syistä. Vuonna 2022 oli tällaisessa koulutuksessa työvoimasta (työssä käyvistä ja työttömistä) vajaat 1,1 miljoonaa eli 46 %. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuminen on suurin piirtein samalla tasolla (kaksi prosenttiyksikköä pienempi) kuin vuonna 2017.

Naiset osallistuivat työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen aktiivisemmin kuin miehet. Heistä 51 % oli osallistunut tämän tyyppisiin opintoihin, kun miehistä niitä harjoitti 41 % työvoimasta. Ero naisten ja miesten osallistumisosuuksissa on pysynyt samalla tasolla eli noin 10 prosenttiyksikössä vuoden 2017 eroon verrattuna.

Työssäkäyvät osallistuvat ammattiin tai työhön liittyvään koulutukseen työttömiä enemmän. Vuonna 2022 oli työssä olevista osallistunut koulutukseen 49 % ja työttömistä 13 %. Vuodesta 2017 on osallistuminen laskenut molemmilla ryhmillä, työssäkäyvillä neljä ja työttömillä kuusi prosenttiyksikköä.

Eniten työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuivat 25–54-vuotiaat työvoimaan kuuluvat, joista tällaiseen koulutukseen vuonna 2022 osallistui noin joka toinen. Muita ikäryhmiä vähemmän työhön tai ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuivat alle 25-vuotiaat. Heistä osallistuneita oli kolme henkeä kymmenestä. Heidän osallistumisasteensa oli myös laskenut kaikkein eniten, noin 10 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2017. Osallistumisaste on laskenut myös 25–34-vuotiailla, 7 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna.

Suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta on työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta. Vuonna 2022 tällaista koulutusta sai palkansaajista 54 %, yhteensä yli miljoona palkansaajaa. Henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus on samalla tasolla, yhden prosenttiyksikön suurempi, kuin vuonna 2017.

Naiset osallistuivat myös henkilöstökoulutukseen selkeästi miehiä useammin. Naisista henkilöstökoulutukseen osallistui noin kuusi palkansaajaa kymmenestä, miehistä viisi kymmenestä. Naisten ja miesten välinen ero henkilöstökoulutukseen osallistumisessa on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2012 lähtien.

Eniten työnantajan tukemaa koulutusta vuonna 2022 saivat 25–54-vuotiaat palkansaajat, joista noin kuusi kymmenestä osallistui koulutukseen vuoden aikana. Alle 25-vuotiaista (40 %) ja 55–64-vuotiaista (45 %) palkansaajista oli henkilöstökoulutuksessa selvästi pienempi osuus.

Vuoteen 2017 verrattuna henkilöstökoulutukseen osallistumisen aste nousi eniten 45–54-vuotiailla palkansaajilla (4 prosenttiyksikköä) ja laski eniten alle 25-vuotiailla palkansaajilla (8 prosenttiyksikköä).

Kaikista 18–64-vuotiaista 14 % eli vajaat 380 000 henkeä osallistui vuonna 2022 yleissivistävään tai harrastustavoitteiseen aikuiskoulutukseen. Heistä naisia oli lähes 70 %. Myös tähän koulutusmuotoon korkeakoulutetut osallistuivat muita useammin.

Osallistumisosuudet yleissivistävään tai harrastustavoitteiseen koulutukseen pysyivät samalla noin 18 % tasolla vuodesta 1990 vuoteen 2012. Vuonna 2017 ja 2022 osallistuminen tämän tyyppiseen koulutukseen oli neljä prosenttiyksikköä alhaisempi.

Lähde ja lisätietoja: Tilastokeskus.