Ajankohtaista työoikeudessa

Yhdenvertaisuuslakia on uudistettu. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut lain valvonnan tehostaminen. Työelämän osalta valvontaa on pyritty tehostamaan uudistuksessa kahdella tavalla. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on annettu valvontatoimivalta työelämään ja työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia on lisätty.

Lakiuudistuksen yhteydessä on myös täsmennetty yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuutta ja vammaisia työntekijöitä koskevia mukauttamisvelvoitteita. Uutena yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen liittyvänä velvoitteena yhdenvertaisuussuunnitelman tulee sisältää yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteiden lisäksi selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla tehdyn arvioinnin johtopäätöksistä.

Lakimuutokset ovat tulleet suurimmalta osin voimaan 1.6.2023. Yhdenvertaisuussuunnitelmaa koskeva muutos tulee kuitenkin voimaan vasta 1.6.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lakiesityksen, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyysturvaa, lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta (HE 73/2023). Ehdotetut muutokset koskevat palkansaajan työssäoloehtoa, työttömyysetuuden sovittelua, työttömyyspäivärahan alkukarenssia sekä työttömyysetuuden lapsikorotuksia. Lakiesitys on edelleen eduskuntakäsittelyssä. Esityksen sisältöä on kuvattu edellisessä ajankohtaiskatsauksessa. Muutokset on tarkoitettu tulla voimaan porrastetusti: 1.1.2024 (omavastuuajan pidentäminen, lomakorvaus), 1.4.2024 (lapsikorotuksen poistaminen ja sovittelun suojaosan poistaminen) ja 2.9.2024 (työssäoloehdon muutos).

Useita työeläkkeitä koskevia lakeja muutetaan työeläkkeiden toimeenpanon sujuvoittamiseksi (HE 27/2023). Työkyvyttömyyseläkkeen rahastointivastuuseen liittyvää ansiorajaa korotetaan. Ansiorajan korottamisen tavoitteena on ottaa huomioon työnantajan rajalliset vaikutusmahdollisuudet työntekijöiden työkyvyttömyysriskiin lyhyissä työsuhteissa. Lait tulevat voimaan 1.1.2024.

Työrauhalainsäädännön uudistamista valmistelleen työryhmän mietintö julkaistiin 23.10.2023. Mietintö sisältää hallituksen esityksen muotoon kirjoitetun esityksen työrauhalainsäädännön uudistamisesta. Ehdotetut uudet säännökset on jaoteltu siten, että työehtosopimuslaissa säädettäisiin työtaisteluista työrauhavelvollisuuden vallitessa ja työriitojen sovittelusta annetussa laissa säädettäisiin puolestaan työtaisteluista, kun työrauhavelvollisuus ei ole voimassa.

Työehtosopimuslain uusien säännösten mukaan työrauhavelvollisuuden vallitessa ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaistelua, jos sen toteuttamistapa tai siitä pääriidan ulkopuolisille aiheutuvat vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. Lisäksi ehdotetaan rajoitettavaksi poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa työrauhavelvollisuuden vallitessa siten, että poliittisten työnseisausten enimmäiskesto olisi enintään 24 tuntia ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskesto enintään kaksi viikkoa. Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen olisi huolehdittava siitä, että sen alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät välttävät suhteettomia myötätuntotyötaisteluita ja enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaistelutoimenpiteitä.

Työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisättäisiin säännös myötätuntotyötaisteluoikeuden rajoittamisesta siten, että sitä ei saisi toimeenpanna, jos sen toteuttamistapa tai siitä pääriidan ulkopuolisille aiheutuvat vahingolliset seuraukset olisivat ilmeisessä epäsuhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden ja jos tuettavan työtaistelun tavoitteena ei olisi työehtosopimuksen solmiminen. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi ilmeistä epäsuhtaa arvioitavaksi samoin kuin mitä esitetään säädettäväksi työehtosopimuslaissa myötätuntotyötaistelun suhteettomuusarvioinnissa. Poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvan työnseisauksen kestoa rajoitettaisiin samoin kuin esitetään rajoitettavaksi työrauhavelvollisuuden voimassaollessa työehtosopimuslaissa 24 tuntiin työtaistelutoimen aloittamisesta. Muut poliittiset työtaistelutoimet kuin työnseisaus saisivat kestää enintään kaksi viikkoa.

Työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisättäisiin myös velvoite myötätuntotyötaistelun toimeenpanon yhteydessä turvata yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät palvelut tai toiminnot.

Työriitojen sovittelusta annetussa laissa säädettäisiin velvollisuudesta ilmoittaa työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista.

Esityksessä ehdotetaan työehtosopimuslakiin perustuvan työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrän korottamista siten, että jatkossa hyvityssakon määrä olisi vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Hyvityssakkoseuraamus koskisi myös lainvastaisia suhteettomia myötätuntotyötaisteluita ja enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluita.

Työriitojen sovittelusta annetussa laissa säädettäisiin työehtosopimuslain hyvityssakkoa vastaavasta hyvitysseuraamuksesta suhteettoman myötätuntotyötaistelun tai enimmäiskeston ylittävän poliittisen työtaistelun toimeenpanemisesta työrauhavelvollisuuden ulkopuolella. Oikeus hyvityksen vaatimiseen olisi työtaistelun kohteeksi joutuneella työnantajalla tai työntekijällä. Kanne hyvityksen vaatimiseksi olisi nostettava kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt.

Työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin lisättäisiin työntekijälle velvoite maksaa työnantajalleen hyvitystä (200 euroa), mikäli hän jatkaisi työntekijäjärjestön toimeenpanemaa tuomioistuimen laittomaksi julistamaa työnseisausta saatuaan tiedon tuomiosta.

Muista hallitusohjelman työlainsäädäntöhankkeista vain paikallisen sopimisen laajentamista valmisteleva työryhmä on aloittanut toimintansa. Työryhmän toimeksiantoa on selostettu syyskuun ajankohtaiskatsauksessa. Työryhmän on määrä saada mietintönsä valmiiksi 31.1.2024 mennessä.

Ns. vientivetoista työmarkkinamallia koskevat työmarkkinajärjestöjen väliset neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Hallitus asettanee alkuvuodesta työryhmän valmistelemaan hallitusohjelmassa mainitun uudistuksen toteuttamista. Hallitusohjelman mukaan vientivetoista työmarkkinamallia vahvistetaan ja laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Lisäksi selvitetään keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua.

Yhteistoimintalain uudistamista valmisteleva työryhmä on asetettu, ja se aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Hallitusohjelman mukaan hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan EU-säännösten mahdollistamalle tasolle, 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennetään lisäksi puolella.

Muiden hallitusohjelman mukaisten työlainsäädäntöuudistusten valmistelun tarkemmasta aikataulusta ei ole vielä tietoa. Hallitusohjelman työlainsäädäntöhankkeita on selostettu tarkemmin syyskuun ajankohtaiskatsauksessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat 18.10.2023 asettaneet työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä eläkkeiden taso tulevaisuudessa ja vakauttaa työeläkejärjestelmää. Työryhmän toimikausi päättyy 31.1.2025.

Ensi vuoden sosiaalivakuutusmaksut ovat tiedossa. Työnantajien maksut alenevat yhteensä 1,14 %-yksiköllä. Taulukossa on vertailun vuoksi mukana myös tämän vuoden maksutasot.

KKO 2023:76

Työnantaja oli yksipuolisesti muuttanut työntekijöiden työaikamuotoa, minkä johdosta työpäivään oli lisätty puolen tunnin pituinen palkaton ruokailutauko, kun työntekijät olivat aiemmin saaneet ruokailla joutuisasti työaikana.

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että valtaosaan työsopimuksista sisältyi sitova työaikamuotoa koskeva ehto, jota työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti muuttaa.

Työoikeus päivittyy neljä kertaa vuodessa. Sitä päivittävät Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.