Eduskunnan tarkastusvaliokunta: Työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietojen saatavuus ja valtakunnallinen vertailukelpoisuus turvattava myös tulevaisuudessa
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Valiokunta on mietinnössään tarkastellut aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietojen saatavuutta ja kehittämistä, pehmeiden vaikutusten mittaamista, heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden järjestämistä sekä arvioinnin kehittämistä.
Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden tavoitteena on työnhakijan työllistyminen, työllistymisvalmiuksien parantaminen ja työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen. Toimenpiteillä tuetaan myös työllisyysasteen nostamista. Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden tehokas järjestäminen vaatii tuekseen tietoa palveluiden kustannuksista. Yhteenlasketut kokonaiskustannukset ovat viime vuosina olleet Suomessa noin 1,9 mrd. euroa vuodessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kustannustietojen tarkkuudessa ja saatavuudessa on tällä hetkellä puutteita.
Julkisten työllisyyspalveluiden siirtyessä kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa riskinä on, että kustannustietojen hajanaisuus lisääntyy ja vertailukelpoisuus heikentyy. Yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla valtakunnallisen tietojärjestelmän kehittäminen ja kuntien sitouttaminen sen hyödyntämiseen siten, että kustannustiedot kerätään yhdenmukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että kustannustietojen yhtenäisyys, valtakunnallinen vertailukelpoisuus sekä tietojen saatavuus ja käytettävyys varmistetaan TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelussa.
Työvoimapolitiikan pehmeille vaikutuksille haetaan myös mitattavuutta
Osassa aktiivisen työvoimapolitiikan palveluista ei tavoitella suoraa työllistymistä avoimille työmarkkinoille vaan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantumista. Näiden pehmeiden vaikutusten toteutumista ei toistaiseksi systemaattisesti arvioida. Valiokunta pitää tarpeellisena, että työ- ja toimintakykyä kuvaavien mittareiden kehitystyötä työvoimapalveluiden vaikutusten mittaamisessa jatketaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tulee voida arvioida luotettavasti myös sellaisten palveluiden kustannusvaikuttavuutta, jotka täht äävät toimintakyvyn ylläpitoon ja paranemiseen.
Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelutarve on usein suurempi kuin keskimäärin työttömillä. Palveluissa yhteistyö työllisyyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä on tärkeää. Työllisyyspalveluiden ja terveyspalveluiden väliseen yhteistyöhön tulee valiokunnan näkemyksen mukaan kiinnittää uusilla hyvinvointialueilla huomiota.
Tarkastusvaliokunta nostaa mietinnössään esiin myös nykylainsäädännön aiheuttamat tiedonkulun esteet, jota valiokunta on myös useasti aiemmin käsitellyt julkisesti tuotetuissa hyvinvointipalveluissa. Valiokunta edellyttää, että lainsäädännöllisiä esteitä eri sektoreiden välisessä tiedonkulussa poistetaan ja varmistetaan oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville.
Välityömarkkinoilla muun muassa järjestöjen tuottamissa palveluissa kuten kuntouttavan työtoiminnan tai muun vastaavan toiminnan piirissä on pitkiäkin aikoja työttömiä, joilla ei terveyden, työhistorian tai koulutuksen vuoksi ole edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Valiokunnan näkemyksen mukaan on tarpeen selvittää sitä, miten tälle kohderyhmälle suunnatut palvelut voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää ja onko niiden paikka osana työvoimapolitiikan palveluita vai tulisiko niiden mieluummin olla osa sosiaali- ja terveyspalveluita.
Tarkastusvaliokunnan päätösehdotukseen sisältyy viisi lausumaa:
- Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietojen saatavuudesta ja valtakunnallisesta vertailukelpoisuudesta, kun julkisten työllisyyspalveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Kustannustietoja tulee olla saatavilla kattavasti arviointikäyttöön kustannusvaikuttavien työvoimapalveluiden kehittämiseksi riippumatta palveluiden järjestäjästä.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii yhteistyön ja tiedonkulun varmistamisesta kuntien ja hyvinvointialueiden välillä julkisten työvoimapalveluiden siirtyessä kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden ja palvelupolkujen tulee olla toimivia ja niistä tulee huolehtia myös muutosten yhteydessä.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten olemassa olevia työ- ja toimintakykyä mittaavia mittareita olisi mahdollista ottaa käyttöön aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden pehmeiden vaikutusten mittaamiseksi. Tietoa palveluiden vaikuttavuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi tulee olla käytettävissä myös niissä palveluissa, joista työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole ensisijainen tavoite.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ovatko heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville suunnatut palvelut kaikilta osin tarkoituksenmukaista järjestää osana työvoimapolitiikan palveluita vai tulisiko niiden olla osa sosiaali- ja terveyspalveluita.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että riippumatonta tutkimusta järjestöjen roolista työllisyyttä edistävien palveluiden tarjoajina sekä näiden palveluiden vaikuttavuudesta on saatavilla.
Lähde ja lisätietoja: eduskunnan tiedote.
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Etätyötä tekevien osuus vuonna 2023 laskenut korona-ajasta, mutta korkeampi kuin pandemiaa edeltävinä vuosina
Selvitys: Ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden aseman parantaminen vaatii sääntelyn muuttamista