Etätyön haasteet työ­tur­val­li­suu­den näkökulmasta – käytännön vinkkejä työnantajille

23.04.2024 10:52

Vaikka työnteon konsepti (missä, miten ja milloin) on monessa organisaatiossa muuttunut viime vuosina, on työnantajan huolehtimisvelvoite pysynyt samana: työnantajan on huolehdittava työntekijän työturvallisuudesta myös silloin, kun työntekijä työskentelee etänä. Etätyössä työntekijän vastuu omasta työhyvinvoinnista on kuitenkin korostunut ja tätä onkin syytä painottaa työntekijälle.

Etätyössä lakisääteisten vaatimusten, kuten työturvallisuuden, toteutuminen voi käytännössä olla haastavaa, sillä työnantajan toimintamahdollisuuksia rajoittaa luonnollisesti yksityiselämän suoja. Tästä huolimatta työnantajalla on velvollisuus huolehtia etätyöntekijän turvallisuudesta ja terveydestä. Mikä siis neuvoksi?

Luottamus on tärkein edellytys etä­työ­jär­jes­te­lyl­le myös työ­tur­val­li­suu­den näkökulmasta

Laki ei tunne etätyön käsitettä, mutta yleisesti ottaen etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Etätyöllä ei ole aikarajaa eli jo tunninkin ajan tehty työ muualla kuin työntekijän pääsääntöisellä työntekopaikalla on etätyötä. Työturvallisuuden näkökulmasta etätyöympäristön on oltava terveellinen, turvallinen, rauhallinen ja työhön muutenkin sopiva. Työnteko ei saa vaarantua etätyötä tehtäessä. Työturvallisuuden lisäksi etätyön tekemiselle on luonnollisesti hyvä miettiä muut järkevät edellytykset, kuten toimiva teknologia, tietoturvan varmistaminen ja ennen kaikkea työnantajan ja työntekijän välinen luottamus, joka onkin tärkein edellytys etätyöjärjestelylle myös työturvallisuuden näkökulmasta. Luottamuksen ja muun muassa vastuullisuuden lisäksi on suositeltavaa edellyttää etätyöntekijältä kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä työn ja vapaa-ajan rajaamiseen.

Työnantajan huo­leh­ti­mis­vel­voi­te

Yleinen huolehtimisvelvoite (työturvallisuuslain 8 §) velvoittaa työnantajaa huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää myös yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Erityisesti etätyön osalta tämä edellyttää aktiivista otetta niin työnantajalta kuin työntekijältäkin.

Huolehtimisvelvoitteeseen kuuluu lisäksi tarkkailuvelvoite, jonka mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Täysimittaisessa etätyössä kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia esihenkilön kanssa on luonnollisesti harvemmin ja tällöin korostuvat luottamuksen synnyttäminen ja ylläpitäminen, oikeanlaisten sääntöjen luominen etätyöhön, tavoitteiden asettaminen sekä niiden toteutumisen seuraaminen etänä. Organisaatioilla tulisi olla esihenkilöille selkeät prosessit ja ohjeistukset näihin tilanteisiin, jotta työturvallisuuslain velvollisuudet saadaan hoidettua niin hyvin kuin se etätyössä vain on mahdollista. Tulevan oikeuskäytännön varaan jäänee, kuinka hyvin näissä on onnistuttu ja minkälaiset toimenpiteet ovat (tai olisivat) olleet riittäviä.

Etätyö voi helpottaa monen tietotyöläisen arkea, mutta samalla se voi hämärtää työajan ja yksityiselämän rajaa ja siten aiheuttaa haitallista kuormittumista. Lisäksi haasteina voi ilmetä muun muassa eristyneisyyttä sekä työn sujuvuuden vaarantumista. Etätyön ja työturvallisuuden osalta kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilanne, jossa työntekijä kuormittuu hänen terveyttään vaarantavalla tavalla esimerkiksi työyhteisöstä syrjäytymisen tai eristäytymisen vuoksi. Näissä tilanteissa työnantajan on työturvallisuuslain 25 §:n mukaisesti käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Viime kädessä tämä voisi tarkoittaa etätyöjärjestelyn muuttamista ja työntekijän työskentelyä jatkossa työnantajan toimitiloissa. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun (työturvallisuuslain 28 §) mahdollisuus etätyössä ei myöskään ole täysin poissuljettua. Työterveyshuollon kanssa on syytä kehittää toimiva etätyön erityispiirteet huomioiva työhyvinvoinnin seurantamalli, jonka kautta työnantaja voi tehokkaasti seurata työyhteisön pulssia myös etätyöskentely huomioiden.

Vakuutusten kattavuus

Vaikka työtapaturmavakuutus on voimassa myös etätyössä, eivät etätyön yhteydessä sattuneet vahingot välttämättä kuulu työtapaturmavakuutuksen piiriin. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan työntekijän tehdessä työtä asunnossaan tai muualla kuin sellaisissa työnantajan järjestämissä tiloissa, joiden suorittamispaikkaa työnantaja ei ole määritellyt, edellyttää vahingon korvaus selvää syy-yhteyttä toimenkuvan mukaiseen työhön. Näin ollen lain mukaiseen turvaan on oikeus vain työnteon yhteydessä, ja vakuutusoikeus onkin tulkinnut työnteon yhteydessä sattuneita tapaturmia erittäin suppeasti niin, että ainoastaan välittömästi työtehtävää suoritettaessa sattunut tapaturma kuuluu korvattavuuden piiriin. Oikeuskäytännössä on pohdittu vahinkoja, jotka ovat sattuneet etätyöpistettä vaihtaessa (ks. VakO 3812:2020, ei korvattu), työhön kiinteästi liittyvän laitteen hakemisen yhteydessä (ks. VakO 4073:2020, korvattiin) sekä kahvia juodessa (ks. VakO 22114:2021, ei korvattu). Ratkaisukäytännössä on korvattavuuden kannalta ollut olennaista se, että tapaturman sattuessa tehdään varsinaista työtehtävää, tapahtui tämä sitten vaikka seisten tai istuen. Esimerkiksi kun työntekijä tauolle lähtiessään kompastuu etätyöpisteensä työtuoliin, ei tapaturma ole tapahtunut välittömästi työnteon yhteydessä.

Työnantaja voi täydentää työntekijän vakuutusturvaa ottamalla lisävakuutuksia (esim. vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutus tai etätyövakuutus). Olisikin keskeistä miettiä, miten kattavat työnantajan vakuutukset työntekijöille ovat ja onko työnantaja ottanut esimerkiksi vapaaehtoisen etätyövakuutuksen. On myös hyvä huomata, että koti ei ole työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitettu vakituinen työntekopaikka, vaikka se olisi työntekijän ainoa työntekopaikka.

Työturvallisuus ulkomaan etätyössä

Omat erityiskysymykset liittyvät ulkomailla etätyöskentelyyn. Työntekijän kuormittumisen ja työn turvallisuuden seuranta ei saisi vaarantua esimerkiksi maiden aikaeron takia. Ulkomaan etätyö edellyttää työnantajalta tarkempaa ja kokonaisvaltaisempaa harkintaa; muun muassa työskentelymaan riskejä ja sen lainsäädännöllisiä erityispiirteitä tulisi huolellisesti pohtia ennen kuin etätyön tekeminen tietyssä valtiossa voidaan sallia. Vaikka työturvallisuuslaki koskee vain Suomessa tehtävää työtä, on työnantajalla silti työsuojeluvastuu (eli työnantajan velvollisuus selvittää ja torjua työn vaaroja) työntekijän työskennellessä etänä ulkomailla. Nykyään työterveyshuoltoa voidaan joltain osin toteuttaa myös etänä, joten työnantajan kannattaa keskustella työterveysasioista oman työterveyshuollon kanssa ja tarkistaa, mitä työterveyshuoltosopimus kattaa ulkomailla etätyöskentelyn osalta. Työtapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa, mutta edellä mainitut edellytykset (eli vain suoraan työhön liittyvät tapaturmat) on luonnollisesti huomioitava. Työnantaja voi asettaa työntekijän oman matkavakuutuksen voimassaolon edellytykseksi ulkomailla etätyöskentelylle. Tällä tavoin työnantaja pitää osaltaan huolen siitä, että työntekijä olisi mahdollisimman turvattuna työskennellessään etänä ulkomailla. Etätyö ulkomailla tulee kokonaan erottaa työmatkoista ja ulkomaan komennuksista, joissa työnantajalla on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet huolehtia työntekijän työturvallisuudesta kuin ulkomaan etätyöskentelyssä, joka taas perustuu työntekijän aloitteeseen ja toiveeseen.

Miten työnantaja voi tasapainottaa työturvallisuutta ja etätyötä? Lue käytännön vinkkejä Juridiikan ajankohtaiset -palvelusta.

Juridiikkaa lyhyesti

Mikä on Juridiikan ajankohtaiset -palvelu?

Juridiikan ajankohtaiset on jatkuvasti päivittyvä sisältöpalvelu juridiikan asiantuntijoille. Uusi palvelu on osa Alma Talentin juridisen tiedon tarjontaa ja kokoaa yhteen kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt eri oikeudenaloilta. Julkaisemme palvelussa artikkeleita, oikeustapauskommentteja, säädös- ja tapauskoosteita sekä Juridiikkaa lyhyesti -kirjoituksia.

Kirjoittaja Oskari Lindholm

Tilaa uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.

Aiheeseen liittyvää