Helminen: Ajankohtaista kan­sain­vä­li­ses­sä verotuksessa

Hallitus on 19.10.2023 antanut esityksen (HE 77/2023) eduskunnalle suurten konsernien vähimmäisveroa koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön neuvoston direktiivi (EU) 2022/2523 monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa. Hallitus ehdottaa, että direktiivi pannaan täytäntöön säätämällä konsernien minimiverotuksesta erillisessä kansallisessa suurten konsernien vähimmäisverosta annettavassa laissa.

Direktiivin ja sen taustalla olevan OECD:n niin kutsutun pilari 2 -hankkeen tavoitteena on, että konserneja verotetaan vähintään minimitason mukaisesti riippumatta siitä, missä valtioissa toimintaa harjoitetaan. Minimiverotasoa arvioitaisiin valtiokohtaisesti ja tosiasiallisen verotason tulisi olla vähintään 15 prosenttia. Mikäli tosiasiallinen verotaso olisi alle 15 prosenttia, toteutettaisiin verotus 15 prosentin tasoon asti.

Minimiverotus toteutettaisiin kahden erillisen verotussäännön avulla, mutta tosiasiallinen verotaso määritettäisiin samalla tavalla molempia sääntöjä varten. Pääasiallisesti sovellettava sääntö olisi ns. tuloksilukemissääntö, jota sovellettaisiin lähtökohtaisesti konsernin ylimmän emoyksikön sijaintivaltiossa. Tuloksilukemissääntö olisi konsernin sisäisiin omistussuhteisiin perustuva verotuksen kohdistamissääntö. Säännön mukaan konsernin ylimmän emon tulisi maksaa täydennysveroa, jos suoraan tai välillisesti omistetun konserniyksikön efektiivinen eli tosiasiallinen verotaso alittaa sovitun minimitason. Toissijainen verotason laskentaan käytettävä sääntö olisi aliverotettujen voittojen sääntö.

Hallitus ehdottaa, että Suomessa otetaan lisäksi käyttöön direktiivin mahdollistama kotimainen täydennysvero. Kotimainen täydennysvero olisi tarkoitus laskea pääosin samalla tavalla kuin tuloksilukemissäännön kautta maksuun pantavat verot. Kotimainen täydennysvero kohdistuisi samoihin konserneihin kuin edellä mainitut verotussäännöt ja verokannaksi ehdotetaan samaa 15 prosenttia.

Tuloksilukemissäännön perusteella ja erikseen kotimaisena täydennysverona kannettavat verot olisivat Suomen nykyiseen verojärjestelmään verrattuina täysin uudenlaisia veroja, joiden tarkoitus on varmistaa konsernin ylijäämävoiton vähimmäisverotaso. Hallitus ehdottaa, että direktiivin sääntelyyn perustuva täydennysvero muodostaisi uuden itsenäisen verolajin, joka suoritetaan valtiolle.

Suurten konsernien vähimmäisverosta annettava laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran 31.12.2023 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin.

C-670/21 BA Pääomien liikkuminen kolmansiin valtioihin

Pääomien vapaa liikkuminen on esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan perintöveroa laskettaessa muussa kolmannessa valtiossa kuin ETA-valtiossa sijaitsevan yksityisomaisuuteen kuuluvan asuinkäyttöön vuokralle annetun rakennetun kiinteistön arvoksi määritetään sen käypä arvo, mutta mainitussa jäsenvaltiossa, jossain muussa jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa sijaitsevan samanluonteisen kiinteistön arvoksi määritetään kyseisessä laskennassa 90 prosenttia sen käyvästä arvosta.

Marjaana Helminen päivittää neljästi vuodessa teoksia Kansainvälinen verotus, Finnish International Taxation ja EU-vero-oikeus.