Italian tietosuoja-asiantuntija vaatii tekoälykoulutusta: ”Olen kirjaimellisesti kauhuissani”
TEKOÄLY | ”Emme voi seistä jokaisen teinin selän takana vahtimassa. Siksi koulutus on ykkösasia”, sanoo Italian tietosuojaviranomaisen lautakunnan jäsen Guido Scorza, joka esiintyy Helsingissä ensi viikolla.
”Tekoälyn yleistymisen tuoma muutos on massiivinen, mutta se ei ole vallankumous. Kyse on siitä, että tutut haasteet paisuvat moninkertaisiksi”, sanoo Italian tietosuojaviranomaisen lautakunnan jäsen Guido Scorza. Roomasta haastattelua antava italialainen esiintyy Tietosuojapäivä 2024 -tapahtumassa Helsingissä ensi viikolla.
”En tunne huolta tekoälystä, mutta olen kirjaimellisesti kauhuissani, että miljardit ihmiset eivät tunne tekoälyä riittävästi. Siitä uhkaa tulla todellinen ongelma”, Scorza sanoo.
Nyt tarvitaan massiivista panostusta koulutukseen. Siihen kannattaisi hänen mukaansa keskittyä enemmän kuin lainvalmisteluun, sääntelyyn tai viranomaisvalvontaan.
”Tekoäly on ollut kodeissamme ja puhelimissamme jo kauan, mutta generatiivisen tekoälyn yleistyminen sinkoaa ihmiset uuden äärelle”, hän sanoo. ”On hyväksyttävä, että elämme nyt algoritmien ja robottien kanssa. Pidimme siitä tai emme.”
Internetin historia osoittaa, että teknologinen kehitys etenee aina nopeammin kuin lait ja sääntely. ”Täytyy olla realisti. Emme kykene koskaan sääntelemään teknologista murrosta, kun se tapahtuu. Olemme aina myöhässä.”
Sen sijaan että viranomaiset keskittyisivät sääntelyyn, aika ja raha kannattaisi Scorzan mukaan käyttää kansalaisten kouluttamiseen.
”Pian kuka tahansa teini osaa luoda robotin ja muokata oikealta kuulostavan presidentin puhumaan, ja jakaa sen koko maailmalle”, hän sanoo.
”Emme voi seistä jokaisen nuoren selän takana vahtimassa. Siksi koulutus on ykkösasia.”
Algoritmit päättävät kohta kaikesta
Tekoälyn kehittyminen tarkoittaa, että esimerkiksi ihmisten terveyttä tai oikeusjärjestelmää koskevat päätökset tehdään pian lähes kokonaan tekoälyavusteisesti. Muutos ravistelee Scorzan mukaan koko yhteiskuntaa.
Esimerkiksi algoritmien tekemistä päätöksistä Euroopan tietosuojalainsäädäntö on linjannut jo 30 vuotta sitten. Erona entiseen Scorzan mukaan on, että aiemmin tekoälyä saattoi käyttää päätöksenteon tukena tietyin ehdoin ja hyvin rajoitetusti. Nyt algoritmien tekemät päätökset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
”Kyse on enemmän kulttuurisesta kuin juridisesta haasteesta”, hän sanoo.
Hän kehottaa pohtimaan esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvän diagnoosin tekemistä. Ihminen hakeutuu vaivansa kanssa tutkimuksiin ja tekoäly päättelee, että kyseessä on tietty sairaus. Potilas tuntee oikeutensa, ja vaatii saada kuulla ihmislääkärin mielipiteen asiasta.
”Tekoälyn kanssa eri mieltä olevaa lääkäriä voi ensinnäkin olla vaikea löytää, koska tekoälyllä on käytössään ääretön määrä tietoa”, Scorza sanoo.
Sama potilas kuitenkin tapaa ihmislääkärin, joka tekee eri diagnoosin potilaan vaivasta. Myöhemmin paljastuu, että lääkäri on ollut väärässä.
”Mitä tästä seuraa? Jatkossa ihmiset luottavat vain tekoälyn tekemiin diagnooseihin”, Scorza sanoo.
Sama koskisi esimerkiksi oikeuden päätöstä siitä, voisiko syytetty odottaa tuomiota kotonaan. Tekoäly vaatisi syytettyä odottamaan vankilassa.
”Jos syytetty pääsisi kotiin ja hän syyllistyisi uuteen rikokseen, ihmiset vaatisivat jatkossa pelkkiä tekoälyratkaisuja.”
”Pian mikään ei ole mahdotonta”
Guido Scorza korostaa, että tekoäly tuo lopulta kuitenkin enemmän hyötyjä kuin haittoja ihmiskunnalle. Esimerkiksi yrityksille koneoppiminen tarjoaa hänen mukaansa loputtomasti mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoa ja alentaa kustannuksia.
”Sellainen käsite kuin ’teknologisesti mahdoton toteuttaa’ lakkaa olemasta. Pian mikään ei enää ole mahdotonta”, hän ennustaa.
Mahdollisuuksien loputon kirjo tuo yrityksille myös moraalisesti kyseenalaisia houkutuksia, joita hänen mukaansa voi olla vaikea vastustaa.
”Tekoäly merkitsee massiivista uhkaa inhimilliselle arvokkuudelle ja perusoikeuksille, kun eteen tulee mahdollisuus tehdä paljon rahaa. Taikasana on koulutus, ja erityisesti nuorten koulutus on tärkeämpää kuin koskaan. Helppoa se ei tule olemaan”, Scorza sanoo.
Alma Talentin Tietosuojapäivä 2024 järjestetään 26.1.2024. Alma Talent julkaisee Juristikirjettä.
Kirjoittaja Katja Boxberg
Juristikirje
Juristikirje tarjoaa joka toinen keskiviikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!
Aiheeseen liittyvää
Miten menestyt työnhaussa?
Tullin tarina päivittyy 2020-luvulle
