Julkista taloutta vahvistavia lisätoimia selvittävä työryhmä asetettiin
Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotuksia julkista taloutta vahvistaviksi lisätoimiksi. Nämä ehdotukset voivat sisältää suoria säästötoimia, verotuksen muutoksia sekä rakenteellisia toimia työllisyyden edistämiseksi. Lisäksi työryhmä laatii ehdotuksen säännönmukaiseksi meno- ja rakennekartoitusprosessiksi ja sen käyttöönotoksi tukemaan julkisen talouden vahvistamistavoitteiden saavuttamista.
Hallitus tavoittelee julkisen talouden vahvistamista 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. Pitkän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja laskea velkasuhde muiden Pohjoismaiden tasolle. Hallituksen toimenpidekokonaisuus sisältää kasvua edistäviä uudistuksia ja muita tarpeellisia toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen jälkeen julkisen talouden tilanne on heikentynyt monilta osin. Esimerkiksi arviot hyvinvointialueiden alijäämästä vuonna 2023 ovat heikentyneet ja valmistuneet verotiedot ovat tarkentaneet sote-uudistuksen siirtolaskelmia. Nämä johtavat sellaisenaan kuntien valtionosuuksien aiemmin arvioitua suurempaan vähennykseen kehyskaudella.
Talouden heikentynyt tilanne luo painetta ja aiheuttaa riskejä hallituksen päättämälle menokehykselle, minkä johdosta työryhmä varautuu valmistelemaan uusia sopeutustoimenpiteitä. Hallitus voi päättää uusista toimista tarvittaessa jo kevään 2024 kehysriihessä sekä puoliväliriihessä keväällä 2025.
”Julkisen talouden heikentynyt näkymä velvoittaa valtiovarainministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin. Nyt asetettavan työryhmän tehtävä on vastuullinen ja haastava. Etenkin valtion holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan. Tämä tarkoittaa, että mitkään verotukselliset ratkaisut eivät voi olla myöskään poissuljettuja”, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra.
Säännönmukainen meno- ja rakennekartoitusprosessi tukemaan julkisen talouden vahvistamistavoitteita
Valtiovarainministeriö julkaisi maaliskuussa 2023 meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Meno- ja rakennekartoituksen tavoitteena oli auttaa hahmottamaan, mihin julkisia varoja käytetään sekä tarjota laaja valikoima julkista taloutta vahvistavia keinoja julkiseen keskusteluun ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Verokartoitus tarjosi kattavan tietopaketin verojärjestelmästä ja eri veroista, niiden tuotoista, ominaisuuksista sekä mahdollisista veronkorotuksista poliittisen päätöksenteon tueksi.
Hallitus päätti syyskuun budjettiriihessä säännönmukaisen meno- ja rakennekartoituksen käynnistämisestä. Asetettu työryhmä perehtyy relevanttien verrokkimaiden menokartoitusprosesseihin ja arvioi niissä käytettyjä käytäntöjä. Työ pohjautuu EU:n komission rahoittamaan hankkeeseen, joka toteutetaan yhteistyönä Viron valtiovarainministeriön kanssa.
Työryhmän puheenjohtajaksi on nimitetty budjettipäällikkö Mika Niemelä ja varapuheenjohtajaksi ylijohtaja Terhi Järvikare. Lisäksi työryhmään on nimitetty jäseniä valtiovarainministeriön budjetti- ja vero-osastoilta.
Työryhmä toimii ajalla 21.11.2023–30.4.2025. Hallitus tekee tarvittavat poliittiset päätökset työryhmän työn perusteella.
Lähde: valtiovarainministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
EU-vaalit sunnuntaina 9.6.2024
Selvitys kartoittaa keinoja kotoperäisten kielten aseman vahvistamiseksi lainsäädännössä