KKO antoi ennakkopäätöksen kunnianloukkausrikoksen vanhentumisesta
A:lle vaadittiin rangaistusta kunnianloukkauksesta sillä perusteella, että hän oli Facebook-kirjoituksessaan sekä siihen liittyvässä keskustelussa esittänyt B:stä valheellisen tiedon tai vihjauksen taikka muutoin halventanut B:tä. Kirjoitus ja sen keskusteluosio olivat olleet luettavissa syytteen nostamiseen saakka.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että syyteoikeuden vanhentumisaika oli laskettava kirjoitusten julkaisemispäivästä. (Ään.)
Kunnianloukkausrikoksen vanhentumisarvioinnin lähtökohdat
Rikoslain 24 luvun 9 §:ssä rangaistavaksi säädetyssä kunnianloukkauksessa on kaksi tekotapaa. Tunnusmerkistö täyttyy pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan, kun tekijä esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Pykälän 1 momentin 2 kohdan perusteella tunnusmerkistö täyttyy puolestaan silloin, kun tekijä muuten halventaa toista.
Kunnianloukkausta koskevan rangaistussäännöksen sanamuodosta tai lain esitöistä ei ilmene, onko kunniaa loukkaavan tai halventavan ilmaisun esittämisen katsottava syyteoikeuden vanhentumisen näkökulmasta jatkuvan niin kauan kuin ilmaisu on yleisön saatavilla jossakin muodossa. Toisin kuin esimerkiksi rikoslain 11 luvun 10 §:ssä rangaistavaksi säädetyssä kiihottamisessa kansanryhmää vastaan, kunnianloukkauksessa ei säädetä rangaistavaksi toisen kunniaa loukkaavan tai toista halventavan ilmaisun pitämistä yleisön saatavilla. Laista ei siten seuraa, että kunnianloukkausrikoksen olisi aina katsottava jatkuvan, jos ilmaisu on yleisön saatavilla sen jälkeen, kun ilmaisu on ensi kerran esitetty.
Kunnianloukkausrikokseen sisältyvä tiedon tai vihjauksen esittäminen tai muu halventaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on mahdollista toteuttaa monella eri tavalla. Ilmaisun esittämisen muoto ja tapa voivat vaikuttaa siihen, että kunnianloukkausrikoksen täytäntöönpanotoimien ei voida poikkeuksetta katsoa päättyvän vielä silloin, kun toisen kunniaa loukkaava tieto tai vihjaus tai toista muutoin halventava ilmaisu esitetään ensimmäisen kerran.
Korkein oikeus toteaa edelleen, että tekotapojen erilaisuuden vuoksi arvioinnissa on mahdollista kiinnittää huomiota myös siihen, millaiset tosiasialliset mahdollisuudet tekijällä on ollut poistaa loukkaava tai halventava ilmaisu yleisön saatavilta sekä miten tekijä on tätä mahdollisuuttaan käyttänyt.
Lue koko ratkaisu KKO:2024:3 Suomen Laki –hakupalvelussa.
Ks. myös syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta rikoslain 8 luvun 2 §.
Juridiikan parhaat sisällöt
Alma Talent Lakitieto -sisältökokonaisuutta tuottavat juridiikan parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.
Kirjoittaja Suomen Laki -toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Hallitus tehostaa nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaa
Apulaisoikeuskanslerin sijainen: Vastaajan tuomitseminen tekohetkellä säädettyä ankarampaan rangaistukseen