KKO arvioi petoksella tavoitellun hyödyn määrää
A oli erehdyttänyt vakuutusyhtiötä maksamaan lunastus- ja muita korvauksia kolarissa vahingoitetuista ajoneuvoista, vaikka vauriot oli aiheutettu tahallisesti. Korkein oikeus katsoi, että petosrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitettua tavoiteltua taloudellista hyötyä arvioitaessa vähennyksenä ei oteta huomioon A:n ajoneuvon käypää arvoa ennen kolaria eikä vakuutusyhtiön lunastamastaan ajoneuvosta saamaa jälleenmyyntihintaa.
Korkeimman oikeuden arviointi tässä asiassa
Vakuutusyhtiön A:lle ja hänen rikoskumppaneilleen maksama vakuutuskorvaus kahdesta autosta muine korvauserineen on ollut yhteensä noin 18 300 euroa. Romutetut ajoneuvot eteenpäin myydessään vakuutusyhtiö on saanut niistä noin 5 100 euron suuruisen kauppahinnan, joten sille rikoksesta aiheutunut vahinko on ollut noin 13 200 euroa. Ajoneuvojen käypään arvoon perustuva yhteenlaskettu lunastushinta ja siten myös rikoksentekijöille maksettu lunastuskorvaus on ollut yhteensä noin 17 000 euroa.
A on katsonut, että petoksella tavoitellun hyödyn määrästä on vähennettävä vastaajien oman menetyksen arvo eli autojen todellinen arvo ennen kolaria. Tämän lisäksi vähentävänä seikkana pitää A:n mukaan ottaa huomioon vakuutusyhtiön lunastamiensa autojen edelleen myynnistä saamat tulot.
Arvioitaessa A:n tavoitteleman taloudellisen hyödyn määrää lähtökohdaksi on perusteltua ottaa se, että hän on vakuutusyhtiötä erehdyttämällä pyrkinyt saamaan itselleen oikeudettoman vakuutuskorvauksen. Erehdyttäminen on kattanut paitsi tahallisesti aiheutetun vahinkotapahtuman myös ajoneuvojen kunnosta annetut tiedot. Vakuutusyhtiön sittemmin maksama vakuutuskorvaus 17 000 euroa ei ole poikennut suuruusluokaltaan siitä, mitä A on voinut ajoneuvon käyvän arvon perusteella ennakolta arvioida vakuutuskorvauksen määräksi. Nämä seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että A:n tavoittelemana hyötynä on pidettävä vakuutuskorvauksena maksettua määrää, ilman että korvauksesta vähennetään ajoneuvojen arvo ennen vahinkotapahtumaa.
Ajoneuvojen kunto ja arvo kolaritapahtuman jälkeen, samoin kuin vakuutusyhtiön niistä saama jälleenmyyntihinta ovat olleet A:n kannalta sattumanvaraisia seikkoja, joilla ei ole merkitystä arvioitaessa A:n tavoittelemaa hyötyä. Näin ollen myöskään vakuutusyhtiön romuajoneuvoista saamaa jälleenmyyntihintaa ei voida vähentää siitä määrästä, jota rikoksella katsotaan tavoitellun.
Näillä perusteilla A:n tavoittelemana hyötynä on pidettävä vakuutusyhtiön hänelle maksamaa lunastuskorvausta 17 000 euroa. A on siten syyllistynyt hovioikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään petokseen.
Lue koko tapaus KKO:2023:28 Suomen Laki –hakupalvelussa.
Juridiikan parhaat sisällöt
Alma Talent Lakitieto -sisältökokonaisuutta tuottavat juridiikan parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.
Kirjoittaja Suomen Laki -toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä kasvoi 22 % tammi–maaliskuussa 2024