Kuusamossa ikimetsää suojelualueeksi

”Kyseessä on jylhä esimerkki ikimetsistä, joita Suomessa on jäljellä surullisen vähän. On hienoa, että onnistuimme rahoittamaan Juhtivaaran ja Siltiinki-Palovaaran suojelun tulevien sukupolvien iloksi ja paikallisluonnon monimuotoisuuden turvaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

Suurin alueista on noin 215 hehtaarin suuruinen Juhtivaaran luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Liikasenvaarassa. Toinen alue sijaitsee Posion rajan läheisyydessä Siltingissä aiemmin yhteismetsälle perustetun luonnonsuojelualueen vieressä. Alueen pinta-ala on noin 166 hehtaaria. Juhtivaaran suojelualue perustettiin maaliskuussa ja Siltinki-Palovaaran luonnonsuojelualue perustetaan myöhemmin tänä vuonna.

Juhtivaaran suojelualueen arvokkaimmat luontoarvot ovat runsaspuustoisissa luonnontilaisissa metsissä. Aluetta voi sanoa ikimetsäksi; valtapuustossa on 200–300-vuotiaita mäntyjä, yksittäiset puut voivat olla vanhempiakin. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti järeää pysty- ja maakeloa.

Alue sijaitsee Oulankajoen pohjoispuolella kahden Oulangan Natura-alueen osa-alueen välissä, mikä parantaa merkittävästi suojelualueiden ekologisia yhteyksiä. Suojelualueiden rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja kaikki metsänhoitotoimenpiteet. Alueiden omistus säilyy yhä Kuusamon yhteismetsällä. Metsästyksestä alueella päättää edelleen maanomistaja.

Suojelualueet perustetaan Kuusamoon yhteismetsän tarjouksen pohjalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä ovat viimeisen kuuden vuoden aikana sopineet yhdentoista erillisen yksityisen suojelualueen perustamisesta Kuusamoon. Näiden alueiden yhteispinta-ala on noin 868 hehtaaria. Kaikkiaan yhteismetsän omistuksessa on yksityisiä luonnonsuojelualueita noin 1700 hehtaaria. Perustetut suojelualueet ovat luontoarvoiltaan merkittäviä.

Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mukaan yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on ollut rakentavaa: "Vapaaehtoinen maanomistajan tavoitteet huomioiva luonnonsuojelu on tuloksellisin suojelukeino. Molemmat nyt suojeluun hakemamme alueet ovat ympäristöstään erottuvia laajoja ja yhtenäisiä kokonaisuuksia ja täydentävät hyvin suojeluverkostoamme. Metsätalousmaastamme noin 35 % on nyt kokonaan talouskäytön ulkopuolella.”

Lähde: ympäristöministeriön tiedote.