Mark­ki­na­oi­keus mää­rä­si 1,5 mil­joo­nan eu­ron seu­raa­mus­mak­sut kuu­del­le Tu­run seu­dun jouk­ko­lii­ken­tees­sä toi­mi­val­le yri­tyk­sel­le kiel­le­tys­tä yh­teis­työs­tä

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti syyskuussa 2021, että markkinaoikeus määrää yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa seuraamusmaksuja Jalon Liikenne Oy:lle, Lehtisen Linja Oy:lle, Linjaliikenne Muurinen Oy:lle, Linjaliikenne Nyholm Oy:lle, Savonlinja Oy:lle, Turun Citybus Oy:lle sekä osan näistä omistamalle yhteisyritykselle LS-Liikennelinjat Oy:lle. Viraston arvion mukaan yritykset tekivät kilpailulain vastaiset yhteistarjoukset kolmessa Föli-liikenteen tarjouskilpailussa vuosina 2013, 2014 ja 2016. Kyseisenä ajanjaksona julkisia joukkoliikennemarkkinoita avattiin kilpailulle.

Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että tarjouskilpailuihin osallistuneiden yritysten menettelyssä oli kysymys kilpailijoiden välisestä kielletystä yhteistyöstä, johon on sisältynyt hinnoista sopimista sekä markkinoiden jakamista Fölin tarjouskilpailuissa. Kyse oli markkinaoikeuden mukaan vakavasta ja suunnitelmallisesta menettelystä. Yhteistarjoukset ovat johtaneet sopimuksiin, joiden taloudellinen arvo on ollut merkittävä. Yhtiöiden voidaan arvioida hyötyneen kilpailunrajoituksesta jo sillä perusteella, että ne ovat saaneet niiden johdosta lisäliikennöintiä ja sen myötä tuloja itselleen.

Markkinaoikeus määräsi yrityksille yhteensä 1,54 miljoonan euron seuraamusmaksut. Markkinaoikeus ei määrännyt seuraamusmaksua Lehtisen Linja Oy:lle, sillä yhtiöllä ei ollut lainkaan liikevaihtoa markkinaoikeuden päätöstä edeltävällä tilikaudella.

Keskenään kilpailevien yritysten väliset yhteistarjoukset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, sillä jokaisen yrityksen tulee päättää itsenäisesti omasta kilpailukäyttäytymisestään. Mikäli yrityksellä on kyky osallistua itsenäisesti tarjouskilpailuun, ei yhteistarjouksen jättäminen yleensä ole sallittua.

Kilpailua rajoittava yhteistarjous voi kuitenkin joissain tilanteissa tuottaa sellaisia tehokkuushyötyjä, jotka ylittävät kilpailun rajoittumisesta aiheutuvat haitat ja joista sekä hankintayksikkö että loppukuluttajat hyötyvät. Näissä tilanteissa muutoin kilpailulain vastainen yhteistarjous saattaa olla hyväksyttävissä. Näyttötaakka tehokkuushyödyistä on niihin vetoavalla yrityksellä.

Kilpailevien yritysten tekemien yhteistarjousten kilpailulainmukaisuutta arvioitiin nyt Suomessa ensimmäistä kertaa tuomioistuimessa yksityiskohtaisemmin.

"Mark­ki­na­oi­keu­den pää­tös sel­keyt­tää yh­teis­tar­jouk­sia kos­ke­vaa oi­keus­ti­laa Suo­mes­sa. Pää­sään­tö on, että kil­pai­li­joi­den vä­li­set yh­teis­tar­jouk­set ovat kiel­let­ty­jä ja hai­tal­li­sia, sil­lä ne pois­ta­vat kil­pai­lut­ta­mi­sel­la ta­voi­tel­lut hyö­dyt. Me­net­te­lys­tä kär­si­vät ti­laa­jien li­säk­si ve­ron­mak­sa­jat ja asiak­kaat, jot­ka mak­sa­vat pal­ve­lus­ta," sanoo ylijohtaja Timo Mattila.

Markkinaoikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Mark­ki­na­oi­keu­den rat­kai­su 530/​2023.

Lähde: Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote.