Ministeri Grahn-Laasosen johdolla keskusteltiin lähisuhdeväkivallan sovittelusta
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luovutaan. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui järjestöjä ja asiantuntijoita keskustelemaan aiheesta 4.10.2023. Ministerin mukaan lähisuhdeväkivallasta ei tulisi voida selvitä ilman tuomiota sovittelun avulla.
Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, jonka tavoitteena on mm. ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa ja perheessä tapahtuvaa väkivaltaa. Istanbulin sopimuksen osapuolten komitea on suositellut, että Suomi lopettaisi lähisuhdeväkivallan sovittelun. Myös sopimuksen valvontaelin GREVIO on esittänyt huolensa lähisuhdeväkivallan sovittelusta.
- Perheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta on suomalaisen tasa-arvon musta piste. Siksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan. Ei ole oikein, että lähisuhdeväkivallasta voi selvitä ilman tuomiota sovittelun avulla, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja puolesta ja vastaan
Aihe on herättänyt Suomessa keskustelua puolesta ja vastaan. Sovittelua vastustavat muistuttavat, että lähisuhdeväkivallassa valtasuhde on erityisen vääristynyt uhrin ja tekijän välillä. Tämän vuoksi voi olla vaikea varmistaa, että uhri osallistuu sovitteluun vapaaehtoisesti. Syntynyt sovinto voi myös johtaa syyttämättä jättämiseen, jolloin tekijä ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Sovittelua puoltavien tahojen mukaan kyseessä on palvelu, jossa osapuolet voivat tuetusti kohdata toisensa. Jos siitä luovutaan, valtio ei jatkossa tarjoaisi osapuolille mahdollisuutta korjaavaan oikeudelliseen palveluun. Yksi vaihtoehto sovittelusta luopumiselle olisi, että sovinto ei jatkossa saisi olla syy luopua syyteharkinnasta.
Pyöreän pöydän tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja lähisuhdeväkivallan sovittelun puolesta ja sitä vastaan. Ministeri Grahn-Laasonen kiitti keskustelijoita monipuolisista näkökulmista.
- Lähisuhdeväkivalta ei ole samalla tavalla soviteltavissa kuin jonkin muun tyyppinen rikos. Uhrin ja tekijän välinen valta-asetelma on ongelmallinen, ja väkivaltaa kokenut saattaa suostua sovitteluun vastoin omaa turvallisuuttaan ja etuaan. Yksi olennainen kysymys kuitenkin on, minkälaisia palveluita tarvitaan tilalle, kun sovittelusta luovutaan, Grahn-Laasonen sanoo.
Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Aleksanteri Kivimäki tuomittiin Vastaamo-asiassa 6 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen
Ulosottovelallisia noin 259 000 vuoden 2023 lopussa