Miten työaikalain enim­mäis­työ­ai­kaa on seurattava käytännössä?

05.04.2022 09:00

Työpaikallemme on syntynyt epäselvyyttä siitä, miten enimmäistyöaikaa seurataan – seurannan aloittamispäivän mukaan neljän viikon jaksoissa vai kalenterikuukausien mukaan? Pitääkö neljää kuukautta lyhyemmissä työsuhteissa seuranta suhteuttaa työsuhteen kestoon? Voidaanko enimmäistyöaikaa seurata työntekijöittäin esim. työsuhteen alkamispäivän mukaan?

Työajan enimmäismäärä

Työaikalain mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä on oikeus sopia toisin tasoittumisjakson pituudesta.

Edellä mainittu rajoitus koskee kaikkia työajan järjestämistapoja. Se koskee näin ollen myös esimerkiksijaksotyöaikaa, liukuvaa työaikaa ja joustotyöaikaa

Työajan enimmäismäärää laskettaessa huomioidaan kaikki työaikalain mukaan työajaksi luettava aika. Enimmäismäärään lasketaan siten kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne säännöllistä työaikaa, lisätyötä tai ylityötä. Siihen luetaan myös esimerkiksi työpaikalla tapahtuva päivystys, hätätyö sekä aloittamis- ja lopettamistyö. Työaikalain mukainen enimmäistyöaika määrittää siten työajan absoluuttisen enimmäismäärän, jota ei saa ylittää.

Työneuvosto on helmikuussa 2022 antamassaan lausunnossa ottanut kantaa edellä mainittuihin kysymyksiin.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Viitaten aikaisemman lain ylityön määrien laskentaan, tarkoitetaan kuukausilla työneuvoston mukaan kalenterikuukausia.

Määräaikaiset alle neljän kuukauden työsuhteet

Työneuvosto katsoi, että neljän kuukauden tasoittumisjaksoa lyhyemmiksi sovituissa määräaikaisissa työsuhteissa enimmäistyöaika tulee suhteuttaa työsuhteen pituuden mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että työajan enimmäismäärää tarkastellaan työsopimuskauden pituuden mukaan. Tällöin esimerkiksi yhden kuukauden pituisessa työsuhteessa työajan enimmäismäärä on yksi neljäsosa siitä, mitä se voisi olla neljän kuukauden pituisessa koko tasoittumisjakson kestävässä työsuhteessa.

Työn­te­ki­jä­koh­tai­nen seuranta

Työneuvosto katsoi, että myös työntekijäkohtainen seuranta on mahdollinen esimerkiksi työsuhteen alkamisajankohdasta lukien tai sen kalenterikuukauden alusta, jolloin hän tekee esimerkiksi ylityötä ensimmäisen kerran. Yleensä seuranta on syytä aloittaa kunkin kalenterivuoden alusta lukien tai työnantajan työaikakirjanpidossaan noudattaman neljän kuukauden pituisen jaksotuksen mukaan.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan. Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:Esihenkilön käsikirja 2022(Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, ilmestyy huhtikuussa 2022) Työsopimus ja johtajasopimus (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2021)

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent 2021)

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä(Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy 2022)

Kirjoittaja Harri Hietala ja Keijo Kaivanto

Tilaa uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.

Aiheeseen liittyvää