Ohjeita saa­me­lais­kult­tuu­rin ja luonnon mo­ni­muo­toi­suu­den suojeluun Suomessa koottu yhteen

Katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa tarkastelee biodiversiteettisopimukseen liittyvän 8 (j) artiklan vapaaehtoisia ohjeita, ja sitä, miten niiden toimeenpanoa voidaan edistää Suomessa kansallisesti. 

YK:n biodiversiteettisopimus kannustaa osapuolia luomaan lainsäädäntöä, mekanismeja ja hyviä käytäntöjä alkuperäiskansojen merkityksellisen osallistumisen vahvistamiseksi sekä niiden kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon suojelemiseksi ja hyödyntämiseksi osana luonnon monimuotoisuuden suojelua. Saamelaiskulttuuri on vahvasti sidoksissa ympäröivään luontoon, ja saamelaisten kotiseutualueen ympäristöön kohdistuvat toimet voivat vaikuttaa saamelaiskulttuurin harjoittamiseen merkittävästi. 

Saamelaisten perinteinen tieto on saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön keskiössä. Perinteisen tiedon arvon tunnistaminen, turvaaminen ja aktiivinen käyttäminen ovat saamelaisten kulttuuriperinnön ja pohjoisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa olennaista. 

Kun luonnon monimuotoisuus heikentyy, häviää samalla saamelaisten perinteistä tietoa. Tähän syinä ovat muun muassa elinkeinojen muutokset, kielten ja luonnonympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos sekä se, ettei tieto enää siirry sukupolvelta toiselle. YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen artikla 8 (j) käsittelee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen osallistumista ja perinteistä tietoa luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvissä toimenpiteissä.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.