Pakotteiden käyttö ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan välineenä kasvanut

Ulkoministeriön pakotetiimille viime vuosi näyttäytyy ”hulluna vuotena”. Pakotteiden käyttö ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä lisääntyi huomattavasti usean maan rikottua kansainvälisen oikeuden normeja. Tällaisten maiden käytökseen pyritään vaikuttamaan pakotteilla.

Pakotesumaan oli pääsyynä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen myötä Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistetut pakotteet. Viime vuonna EU kohdisti pakotteita myös esimerkiksi Iraniin, Pohjois-Koreaan, Nicaraguaan ja Maliin.  

Pakotteiden vaikuttavuus on suoraan sidoksissa niiden tehokkaaseen toimeenpanoon ja kiertämisen estämiseen.

”Erityisesti Venäjä-pakotteiden toimeenpano on pitänyt viranomaiset kiireisinä. Hyvin nopeasti hyväksyttyjen pakettien kaikkia vaikutuksia ei ole pystytty ennakoimaan, ja siksi monia kysymyksiä on jouduttu pohtimaan uudessa tilanteessa ratkaisujen löytämiseksi”, kertoo UM:n pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara. Sarivaara on luotsannut tiimiä viime vuoden maaliskuusta alkaen.

Ulkoministeriössä pakotesuma on näkynyt pakotteiden toimeenpanoon liittyvien kyselyiden määrän huimana nousuna: viime vuonna pakotetiimi vastasi lähes tuhanteen kyselyyn asiasta, kun aiemmin kyselyjä oli muutamia kymmeniä vuodessa. Puolet kyselyistä tuli yrityksiltä. Myös poikkeuslupahakemusten tyypit ja määrä kasvoivat: pakotetiimin käsittelyssä oli viime vuonna 60 poikkeuslupahakemusta, kun aiemmin hakemuksia saattoi olla muutamia vuosittain. Pakotetiimi toimii ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikössä, joka tekee päätökset poikkeusluvista ja antaa muun muassa lausuntoja pakotteiden oikeudellisesta tulkinnasta.

”Poikkeuslupien hakemisen perusteet ovat suppeita ja hakemisen aikaikkuna yleensä lyhyt. Kannattaa lukea pakotesäädökset huolella ja tutustua poikkeusluvan hakuohjeisiin UM:n sivuilla. Pakotteisiin liittyviä vientilupia tulee totuttuun tapaan hakea vientivalvontayksiköstä”, Sarivaara neuvoo.

Myös median kiinnostus ulkoministeriön käsittelemiä pakoteasioita kohtaan on selvästi noussut. Parin viimeisen kuukauden aikana pakotetiimi on vastannut yli neljäänkymmeneen mediayhteydenottoon.

”Kysytyin aihe on ehdottomasti Helsinki-hallin myyntiin liittyvän poikkeuslupahakemuksen tilanne”, Sarivaara kertoo.

”Sen osalta tilanne ei ole muuttunut. Myyjätahot eivät ole olleet meihin yhteydessä, eikä meiltä ole haettu poikkeuslupaa myynnin sallimiseksi.”

Viime vuonna puhutti myös asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuus saada lainaa, jos yhtenä osakkeenomistajana on Venäjän federaatio. UM:n kansainvälisen oikeuden yksikkö otti asiaan kantaan oikeudellisella tulkinnalla helmikuussa asian noustua uudelleen laajemmin esille.

”Olemme saaneet kiitosta tulkinnasta, joka helpottaa asioiden käsittelyä asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa ja pankeissa”, Sarivaara toteaa.

Kuluvana vuonna painopiste pakotteiden toimeenpanossa tulee olemaan toimeenpanon tehostamisessa ja pakotteiden kiertämiseen puuttumisessa sekä yhteistyön lisäämisessä yksityisen sektorin kanssa. Eduskunta hyväksyi vastikään rahanpesulain osittaisuudistuksen, jonka myötä muun muassa Finanssivalvonta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto saavat valtuuksia valvoa tehokkaammin pakotteiden toimeenpanoa.

”Nyt kun Venäjälle hyökkäyssodan vuoksi asetettuja pakotteita on toimeenpantu yli vuosi ja toimeenpanon ja tiiviin yhteistyön muodot alkavat olla vakiintuneita, on aika katsoa toimeenpanon tehostamista ja siihen käytettävissä olevia resursseja. Venäjä-pakotteille ei ole tällä hetkellä nähtävissä päättymispäivää. Kansallisessa toimeenpanossa edessä on maraton”, Sarivaara sanoo.

Lähde: ulkoministeriön tiedote