Pank­ki voi olla kor­vaus­vel­vol­li­nen verk­ko­pank­ki­hui­jauk­sis­sa

Päijät-Hämeen käräjäoikeus hyväksyi kuluttajan kanteen Järvi-Hämeen Osuuspankkia vastaan tapauksessa, jossa pankin asiakkaalta oli tekstiviestihuijauksen avulla viety 44 000 euroa, ja velvoitti pankin korvaamaan kuluttajalle 43 950 euroa korkoineen. Verkkopankkitunnusten kalasteluhuijauksissa kuluttajalla on maksupalvelulain (290/2010) perusteella oikeus hyvitykseen pankilta oikeudettomista maksutapahtumista, mikäli tämä ei ole menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Järvi-Hämeen Osuuspankin kuluttaja-asiakas oli saanut elokuussa 2021 OP:n nimissä lähetetyn tekstiviestin, jossa varoitettiin asiakkaan tilivaroja koskevasta petoksesta. Viestissä kehotettiin asiakasta siirtymään OP:n verkkosivulle, jotta hän voisi estää petoksen. Asiakas oli siirtynyt viestissä olleen linkin kautta avautuneille valepankin sivuille, joiden sisältö vastasi Osuuspankin verkkopankkisivustoa. Asiakas syötti verkkopankkitunnuksensa valesivuille, koska luuli asioivansa pankin kanssa ja koska luuli näiden ohjeiden mukaisesti menetellen estävänsä petoksen. Tuntematon henkilö oli näin saatujen tietojen avulla siirtänyt tililtä 44 000 euroa ulkomaiselle pankkitililleen. Rahoja ei saatu palautettua asiakkaan tilille.

Pankkialan riidanratkaisuelin pankkilautakunta suositti ratkaisussaan yksimielisesti, että pankki ottaa vastatakseen pankkitilin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa. Perusteena 50 euron vähennykseen oli asiakkaan huolimattomuus. Järvi-Hämeen Osuuspankki ei noudattanut pankkilautakunnan päätöstä. Pankki vetosi siihen, että asiakas oli antanut suostumuksen tilisiirrolle, ja toissijaisesti siihen, että asiakkaan menettely oli ollut törkeän huolimatonta.

Kuluttaja-asiamies avusti kuluttajaa oikeudenkäynnissä. Keskeinen syy avustamiselle oli se, ettei pankki ole noudattanut pankkilautakunnan yksimielistä suositusta. Pankin asiakkailla ei ole edellytyksiä viedä tapauksia tuomioistuimen ratkaistavaksi oikeudenkäynneistä aiheutuvan suuren kuluriskin vuoksi. Tässä tapauksessa pankin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli yli 57 000 euroa, vaikka asiaa käsiteltiinkin pääpiirteittäin saman aineiston perusteella pankkilautakunnassa.

”Kun pank­ki ei nou­da­ta lau­ta­kun­nan yk­si­mie­lis­tä suo­si­tus­ta, ei yk­sit­täi­sel­lä ku­lut­ta­jal­la ole val­ta­van ku­lu­ris­kin vuok­si mah­dol­li­suut­ta vie­dä asi­aa kä­rä­jä­oi­keu­den rat­kais­ta­vak­si. Ti­lan­ne on pan­kin asiak­kai­den oi­keus­tur­van kan­nal­ta erit­täin huo­les­tut­ta­va,” sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Järvi-Hämeen Osuuspankki on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon, ja on todennäköistä, että siitä valitetaan.

Pankeissa asiointi on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, ja verkkopankkitunnuksia käytetään enenevässä määrin myös muihin palveluihin kirjautumiseen. Asiakkaat ovat yhä alttiimpia erilaisille taitaville huijausyrityksille, joiden määrä on myös lisääntynyt viime vuosina.

Asiakkaalla on maksupalvelulain nojalla lähtökohtaisesti oikeus hyvitykseen pankiltaan oikeudettomista maksutapahtumista. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, kun maksaja ei ole antanut siihen suostumustaan. Asiakkaan ja pankin välinen vastuunjako määräytyy asiakkaan huolimattomuuden arvioinnin perusteella, ja arviointi on aina tapauskohtaista. Huijauksissa, joissa tilisiirtoja on tehty ilman asiakkaan suostumusta, aiheutuneet menetykset jäävät kokonaan asiakkaan vastuulle ainoastaan silloin, kun asiakkaan menettely on ollut tahallista tai törkeän huolimatonta.

Pankin vastuu ei koske sellaisia maksutapahtumia, joihin asiakkaan katsotaan antaneen suostumuksensa, vaikka asiakas olisikin tehnyt maksut harhaanjohdettuna. Tällainen tilanne on käsillä tyypillisesti esimerkiksi erilaisissa sijoitus- ja rakkaushuijauksissa.

”Vaikka verkkopankkihuijauksiin sisältyy aina yksilöllisiä piirteitä, on oikeuskäsittelyn lopputulos myös ennakkotapaus oikeudettoman siirron määritelmästä ja huolimattomuuden asteen arvioinnista. On tärkeää saada tuomioistuimen linjaus seikoista, joiden perusteella asiakkaan vastuuta tilisiirroista arvioidaan”, kuluttaja-asiamies Väänänen toteaa.

Pankkilautakunta on viime vuosina lukuisia kertoja käsitellyt pankin vastuuta verkkopankkihuijauksissa ja päätynyt monissa tilanteissa suosittamaan huijauksessa menetettyjen varojen korvaamista asiakkaalle. Pankkilautakunnan aihetta koskevaan ratkaisukäytäntöön voi tutustua Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan verkkosivuilla. Neuvoja ja toimintaohjeita kuluttajat saavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta sekä maksuvälineen oikeudetonta käyttöä koskevissa tilanteissa erityisesti Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finestä.

Lähde ja lisätietoja: Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote.