Pohjoismaiden neuvosto käsittelee kokouksissaan tekoälyn yh­teis­kun­nal­li­sia vaikutuksia

Maanantaina 5. helmikuuta neuvoston jäsenet osallistuvat yhteiskokoukseen, jonka aiheena on pohjoismainen yhteistyö tekoälyn yhteiskunnallisessa kehityksessä. Esillä on demokraattisen yhteiskunnan kohtaaman hyödyn lisäksi myös tekoälyn tuomat haasteet muun muassa lainsäädännössä. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) pitää tilaisuudessa puheenvuoron ja osallistuu yhteiskokouksen paneeliin tekoälystä ja uuteen tek­niikkaan liittyvistä haasteista.  ​

Tiistaina 6. helmikuuta Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa on esillä jäsenehdotus pohjoismaisesta tekoälyyn liittyvästä yhteistyöstä. Jäsenehdotuksessa esitetään perustettavaksi pohjoismainen monialainen osaamiskeskus. Osaamiskeskus koostuisi ehdotuksen mukaan yliopiston, elinkeinoelämän, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajista, ja sen tehtävänä olisi koordinoida tekoälyn käsittelyä ja käyttöä Pohjoismaissa. Osaamiskeskuksen tavoitteena olisi toimia pohjoismaisittain kokoavana voimana tekoälyn haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelyssä.

Teema toistuu myös Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan käsittelemissä ehdotuksissa. Ehdotuksissa tuodaan esille pohjoismaiset toimet, joilla lapsia ja nuoria voidaan paremmin suojella sosiaalisten alustojen vaikutusten kielteisiltä seurauksilta. Esillä on myös ehdotus teknologiajätteihin kohdistuvasta yhteispohjoismaisesta sääntelystä. Sen tavoitteena on suojata Pohjoismaiden kansalaisia sosiaalisten alustojen kautta leviävältä disinformaatiolta. Ehdotuksen tavoitteena on myös säädellä suurten teknologiayritysten vaikutusta demokraattiseen keskusteluun.

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta keskustelee kokouksessaan ehdotuksista, jotka käsittelevät niin sanottujen ojentautumismatkojen kartoittamista ja ehkäisyä. Esillä on myös ehdotus tasa-arvoisesta ilmastopolitiikasta, jonka tavoitteena on analysoida ja arvioida ilmastotoimia tasa-arvonäkökulmasta. Ympäristöasioihin keskittyvän Kestävä pohjola -valiokunnan pöydällä sen sijaan on uusia jäsenehdotuksia muun muassa Itämeren merituulivoiman turvaamista koskevasta pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistossa kuullaan katsaus Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa Ruotsin ohjelmaan. Puheenjohtajuuskaudellaan Ruotsi keskittyy erityisesti rajat ylittävää liikkuvuutta ja integraatiota edistäviin toimiin. Ohjelman mukaan Ruotsi kiinnittää erityisesti huomiota yhteispohjoismaisiin työmarkkinoihin, jotka ovat 70 vuoden ajan palvelleet Pohjoismaita. Kokoukseen osallistuva Ruotsin yhteistyöministeri Jessika Roswall esittelee myös Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2025 budjettia koskevan yleiskatsauksen. Ministerineuvoston puheenjohtajamaa Ruotsin kulttuuriministeri Parisa Liljestrand ja kouluministeri Lotta Edholm vierailevat Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa.

Puheenjohtajisto käy myös poliittisen keskustelun rajat ylittävästä jengirikollisuudesta Pohjoismaissa. Esillä on jengirikollisuuden aiheuttamat ongelmat ja haasteet sekä erityisesti nuoriin kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimenpiteet, joilla voidaan ehkäistä heidän ajautumistaan jengirikollisuuteen. Kokouksessa käydään läpi paitsi nykyistä pohjoismaista yhteistyötä myös sen syventämistä rikollisuuden torjumiseksi Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden neuvoston kokouksiin ja valiokuntiin Tukholmassa osallistuvat kansanedustajat Karoliina Partanen (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kok.), Kim Berg (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, sd.), Heikki Autto (kok.), Eva Biaudet (r.), Juho Eerola (ps.), Noora Fagerström (kok.), Veronika Honkasalo (vas.), Marko Kilpi (kok.), Anna-Kristiina Mikkonen (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Jouni Ovaska (kesk.), Pinja Perholehto (sd.), Minna Reijonen (ps.), Pia Sillanpää (ps.), Markku Siponen (kesk.), Joakim Vigelius (ps.), Juha Viitala (sd.) ja Ville Väyrynen (kok.).

Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Pohjoismaiden neuvoston poliittinen johto eli puheenjohtajisto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä. Pohjoismaiden neuvostossa on neljä valiokuntaa: Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta, Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta, Kestävä Pohjola -valiokunta ja Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta. Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa.

Lähde: eduskunnan tiedote.